Tampere
24 Nov, Tuesday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Ojasta alikkoon ja alikosta tähtiin



Kirjoittanut: Jyri Lempinen - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Mikrot, makrot ja ihan vaan ympäristöt. Markkinat mihin mahtuu monta tallaajaa pienestä isoon. Nokian valtakausi 90-luvun alussa ja nykyajan mahti Rovio tai Supercell. Teknologia jätit vievät eteenpäin myös Suomen taloutta. On vaikea kuvitella, että yritykset päätyisivät niin nopeasti autotallibisneksestä Helsingin Esplanadille tai Keilarantaan. On uskallettava tehdä asioita toisin, uskottava itseen ja ystäviin. Oma tuote voi myös vahingossa osua siniseen mereen, mitä jokainen ihminen omille ideoilleen kaipaa. Mobiilipelit sattuivat olla nosteessa tuohon aikaan, kun pienet peliyritykset lähtivät rakentamaan pelejä jo silloin tehokkaisiin puhelimiin. Ideat ottivat tuulta purjeeseen ja lähti hyvällä tavalla käsistä.

 

Ihan vielä tällä tsemppaamisella, en kuitenkaan bisnestä lähtisi kehittämään, huomioimatta riskejä. Markkinatutkimus on syytä tehdä huolella ja perehtyä jatkuvasti muuttuviin toimialoihin. Arvion mukaan 50 vuodessa toimialat saattavat tuplaantua. Uusia toimialoja ja työpaikkoja tulee koko ajan lisää. Keinoäly korvaa osan työtehtävistä ja meidän pitää oppia elämään aivan erilaisessa toimintaympäristössä. Suomi on yksi niistä maista, missä on jääty kehityksen kelkasta jo vähän aikaa sitten. Uuden kehittäminen on jäänyt jälkijunaan ja uusiin asioihin reagoidaan vasta kun ne ovat tapahtuneet muualla maailmassa.

 

Kelkasta jääminen näkyy nykyään muun muassa korkeakoulujen kyvykkyydessä. Olemme pitkään menneet sillä ajatuksella, että Suomi on koulutuksen kärkimaa. Kyllä korkeakouluissa edelleen vaihtelevan tasoista opetusta saadaan, mutta ei sieltä tule kuin massaa yhteiskunnan jo vanhentuneisiin tarpeisiin. Suomen korkeakoulujärjestelmä valmistaa joka vuosi työttömiä työssäkävijöita joiden ammattitaito tulee entistä enemmän ainoastaan itsenäisen oppimisen kautta. Koulutusjärjestelmässä on epämotivoituneita opettajia, ketkä jatkuvasti toteuttavat sitä samaa rutiininomaista opetusta, mitä kymmenen vuotta sitten. Ainoastaan kalvoralli on vaihtunut Powerpoint-ralliin. Epämotivoituneet opiskelijat tekevät töitä oman tulevaisuuden eteen tietämättä vielä viidentenä opiskeluvuotenaankaan, mitä heistä tulee ”isona”.

 

Finlaysonilla on tämä yksi koulu, mitä unelmienkouluksi kutsutaan. Onko tämä sen takia, että siellä on niin järjettömän mukavaa ja ei tunnu koulunkäynniltä vai onko sinne laitettu ainoastaan ne ihmiset keiltä ei onnistu luennolla istuminen ja tarvitsevat vapaamman ympäristön omalle keskittymishäiriöiselle mielelleen. Nämä korkeakoulujen tarkkailuluokkalaiset suorastaan nauttivat elämästään sen takia, että he saavat pohtia päänsä puhki niitä ongelmia, mitä näkevät maailmassa. Heillä ei välttämättä ole osaamista ongelman korjaamiseen, mutta heillä on erittäin korkea motivaatio oppia, millä tavalla ongelman ratkaisu kannattaisi tehdä.

 

Nyt olisi korkeakoulujen aika katsoa tulevaisuuteen ja etsiä sinisiä meriä. Tulevaisuudessa haluaisin nähdä jokaisen suomalaisen korkeakoulun kilpailevan koulutuksellisista kärkisijoista maailmalla. Haluan, että Suomi on maa mistä nuoret innokkaat ihmiset hakevat inspiraatiota kotimaahansa. He uskoisivat sokeasti siihen millaisia mahdollisuuksia Suomen koulutus antaisi. Haluan, että Suomi on maailman Harvard. Kun olet nimesi paperiin saanut Suomessa, olet ulkomailla loistotavaraa. Status on edelleen saavutettavissa, mutta meidän täytyy unohtaa jäljittely ja yrittää olla edelläkävijä.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close