Tampere
07 Dec, Saturday
1° C

Proakatemian esseepankki

Oikealla koukulla Instagramissa ei yksin pärjää



Kirjoittanut: Linda Kivialho - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Jab, jab, jab, right hook - How to tell your story in a noisy social world
Gary Vaynerchuck
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

 

 

 

Instagram perustettiin lokakuussa 2010, eli noin 9 vuotta sitten. Joulukuussa 2012, eli kaksi vuotta perustamisen jälkeen, alustaa käytti 130 miljoona aktiivista käyttäjää. Instagram luotiin alun perin visuaaliseksi sosiaaliseksi mediaksi, jonka tarkoituksena oli tarjota parempia puhelimella otettuja kuvia. Kuitenkin yrityksille myynti- ja markkinointitarkoitukseen käytettävänä se on haastava. Toisin kuin muilla alustoilla, Instagramin ominaisuuksiin kuuluu, että voit julkaista ja jakaa vain omaa kuvamateriaaliasi. Tietysti erilaiset applikaatiot mahdollistavat re-post-ominaisuuden, mutta se vaatii silti edelleen muutakin kuin vain Facebookista tutun ”jaa”-napin. Instagram on myös ns. suljettu luuppi, eli jonkun klikatessa Instagram-kuvaa, päätyy takaisin Instagramiin. Tämä tekee markkinoinnista haastavaa, sillä se vaikeuttaa liikenteen ohjaamista tiettyyn online-sijaintiin.

 

Kirjassa Jab, jab, jab, right hook kerrotaan oikean koukun vinkkejä siihen, kuinka kertoa oma tarinansa äänekkäässä sosiaalisessa maailmassa. Kirjan on kirjoittanut Gary Vaynerchuk. Löysin kirjan Instagramissa itsensä brändänneen Janne Robinsonin (@jannerobinson) kautta. Hän suositteli kirjaa, ja kertoi sen olevan yksi tärkeimmistä lähteistä siihen, miten hän on itse luonut oman brändinsä. Janne Robinson on runoilija ja kirjoittaja, joka jakaa omasta elämästään kipeitäkin asioita tekstien muodossa. Hän on myös This is for the women -brändin perustaja. Robinsonilla on Instagramissa yli 100 000 seuraajaa.

 

Sosiaalinen media on melkoinen taistelutanner. Sieltä löytyy mitä ihmeellisimpiä tapoja markkinoida tai kertoa tarinaa, eikä pintaliitäminen ja feikkipositiivisuus voisi olla selvemmin näkyvillä. Oma elämä esitellään mahdollisimman hienona, eikä sillä ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä.

 

Isommat Instagram-tähdet tietävät tasan tarkkaan, minkälaista sisältöä tuottaa ja milloin. Isabella Löwengrip voidaan nähdä tällaisena tähtenä. Hän on ollut bloggaaja 14-vuotiaasta saakka. Hänellä on siis 15 vuoden ajalta kerättyä dataa siitä, millä tavalla kuulijakunta käyttäytyy ja reagoi erilaisiin postauksiin. Päivityksiä ei tehdä satunnaisesti, vaan ne perustuvat kerättyyn dataan.  Löwengripillä on 80 ihmistä töissä kahdessa eri toimistossa pyörittämässä hänen henkilöbrändiään. Löwengrip käyttää sosiaalisen median kanaviaan erilaisten yritysten myymiseen: he kehittävät brändin, rakentavat sitä vähän ja sitten myyvät sen eteenpäin. Löwengrip on onnistunut luomaan sosiaaliseen mediaan itsestään hahmon, jonka tarkoitus on herättää tunteita: markkinoinnin tulee ihastuttaa, vihastuttaa ja inspiroida. Samaistuttavuus on Löwengripin mukaan tärkeämpää kuin läpinäkyvyys.

 

Analytiikan seuraaminen ja datan kerääminen voi tuntua vaikealta ajatukselta oppia, eikä monet ole siihen perehtyneet kovinkaan paljon. Kuitenkin ne harvat, jotka ovat sen ottaneet haltuunsa, peittoavat kilpailijansa sen avulla. Harmia tuottaa se, kun joku taas muuttaa algorytminsä, ja turhautumisen sekaisesti asiat täytyy miettiä uudestaan. Kilpailuetuna analytiikan seuraaminen ja hyödyntäminen on kuitenkin merkittävä.

 

Tärkeää Instagramissa markkinoidessa on, että se ei ole selkeästi markkinointia, vaan sisällöntuotanto on tehty Instagramin ilmeeseen ja luonteeseen sopivaksi. Käyttäjät eivät tule Instagramiin katsoakseen mainoksia, vaan nähdäkseen laadukasta sisältöä. Vaynerchuk kuvailee natiivin Instagram-käyttäjän taiteelliseksi eikä kaupalliseksi. Sisällöntuottajan tulisi ilmaista itseään autenttisesti, ei kaupallisesti.

 

Instagram on tällä hetkellä toiseksi suurin sosiaalinen media YouTuben jälkeen alle 30-vuotiaiden käyttäjien keskuudessa. Tämän vuoksi sen haltuun ottaminen yritykselle on järkevää, sillä sen merkitys myynnissä voi olla huomattava. Hyvällä ja laadukkaalla, tarinallistetulla sisällöllä voidaan kasvattaa myyntiä joko suoraan tai välillisesti.

 

Instagram on kuitenkin tehtyä kuvia varten. Monet brändit menestyvät minimalistisen taiteellisella sisällöntuotannolla, mutta ihan kaikenlaista materiaalia löytyy. Kuten markkinoinnissakin on tärkeää, oman kohderyhmän valitseminen rohkeasti kannattaa. Tämän kannalta on myös järkevää miettiä tarkkaan se kanava, johon haluaa panostaa ja minkälaiset tavoitteet sille asettaa.

 

Vaynerchuk toteaa kirjassaan, että vaikka sosiaalinen media on meluisa ja täynnä kaikennäköistä, eikä kilpaileminen ole tehty helpoksi, ei kannata jäädä itkemään menneiden, yksinkertaisten aikojen perään. Vaatii paljon vaivaa, että minkä tahansa sosiaalisen median alustan käytön voi kehittää täyteen potentiaaliinsa. Se kuitenkin kannattaa.

 

Teimme tiimimme Valuen kanssa toimeksiannon asiakkaalle, jonka tarkoituksena oli tavoittaa alle 30-vuotiaat markkinointiviestinnän keinoin. Tärkeinä asioina kohderyhmässä nousivat ne seikat, että kyseisen ikäryhmän edustajat ovat Y- ja Z-sukupolvea. Tällaiset nuoret arvostavat kokemuksia, elämyksiä ja vapautta, joten heille suunnattu markkinointi ei voi olla samanlaista, kuin yli 30-vuotiaille. Hyödynsimme prosessissa design thinkingiä ja asiakkaan ymmärtämisessä ja määrittelyssä empatiakartta-työkalua.

 

Vaynerchukin mukaan perinteinen markkinointi on ollut pääasiallisesti yksipuolinen nyrkkeilymatsi. ”Kaksi yhden hinnalla, vain tänään!”, tai ”Älä missaa tätä ainutkertaista tilaisuutta!”. Näitä hän kutsuu lyönneiksi. Tämä ei ollut hänen mukaansa reilu ottelu, mutta asiakkaat joutuivat tyytymään siihen. Mutta sosiaalinen media mullisti pelikentän, ja antoi asiakkaalle pelikenttäedun. Sosiaalinen media loi asiakkaille alustan, jossa he pystyivät vaatimaan sitä, miten peliä pelataan.

 

Kuten alle 30-vuotiaiden kanssa huomasimme, sosiaalisessa mediassa on tärkeää, että brändit käyttävät aikaansa asiakkaisiin. On tärkeää huomioida heitä, sparrata heidän kanssaan, ottamalla heidän toiveensa ja haaveensa huomioon, sekä antaa asiakkaiden ottaa brändi omakseen. Nykyään markkinoijat käyttävät enemmän aikaa asiakkaiden kanssa ns. ”jauhamiseen”, ennen kuin voivat lyödä oikean koukkunsa. Jauhamisella tarkoitetaan kevyempää ja pienemmissä osissa olevaa sisältöä.

 

Oikean koukun lyöminen tarkoittaa myynnillistä ”call to action”-komentoja sisällöntuotannossa. Nämä toiminnot hyödyttävät liiketoimintaa. Oikeita koukkuja ei kuitenkaan voi lyödä koko ajan, sillä mitään nyrkkeilymatsia ei voiteta sillä, että lyöt pelkkää oikeaa koukkua. Mukaan täytyy mahtua myös kaikennäköistä muuta. Näin toimitaan myös sisällöntuotannossa. On tärkeää saada asiakkaat sitoutettua ja mukaan yhteisölliseen fiilikseen, että voidaan tarjota myynnillistä sisältöä, joka johtaa asiakkaan ostopäätökseen.

 

Oikeanlaisen sisällön tuottaminen ei ole helppoa, ja siinä on paljon parannettavaa. Kiinnostavan sisällön luominen oikealle kohderyhmälle ei pelkästään kuitenkaan riitä liiketoiminnan tueksi. Oikean koukun lyöminen juuri oikeassa kohdassa peliä vaatii myös sparrausta, treenausta ja tilannetajua. Tärkeää on myös kohderyhmän todellinen ymmärtäminen. Analytiikalla ja datan keräämisellä pystytään näkemään sisällöntuotannon todelliset vaikutukset, ja kehittämään toimintaa sen pohjalta.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close