Tampere
22 May, Sunday
13° C

Proakatemian esseepankki

Nyt polskimaan!



Kirjoittanut: Mira Laine - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Nyt polskimaan!

 

Vauvauinti on virikkeellisessä ympäristössä tapahtuvaa eri aisteja stimuloivaa aktiivista koko perheelle suunnattua toimintaa. Vauvauinnin voi aloittaa vauvan ollessa 3kk ikäinen, jolloin hänelle on kehittynyt uni- ja valverytmi, riittävästi vastustuskykyä ja lisäksi pienokaisella on elopainoa vähintään 5 kg, jotta hän tarkenee 32 asteisessa vedessä. Mutta kannattaako vauvan kanssa lähteä vesiharrastuksen pariin?

 

Vauvauinti lapsen kehityksen tukena

Vauvauinti-iässä lapsen kognitiivisessa, motorisessa ja sosiaalisessa kehityksessä tapahtuu paljon edistymistä. Aistitoimintojen yhdentymisessä on havaittu 4 vaihetta, joista kolme ensimmäistä vaihetta tapahtuu vauvauintivaiheessa (3 kk – 1,5 vuotta). Aistitoimintojen yhdentymisen myötä eri aistien kautta tulevat viestit yhdentyvät ja niistä alkaa muodostua ymmärrettäviä kokonaisuuksia ja lapsi alkaa muodostaa niistä erilaisia merkityksiä, hahmottaa kehoaan, käyttää näköaistimustaan ja sitä kautta saa tärkeitä valmiuksia motoriselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle. Reflektoriset reaktiot alkavat hävitä ja lapsi oppii hahmottamaan tilan ja toimimaan siinä. (Sääkslahti &Numminen 1998, 19-23.)

 

Vauvauinti tukee lapsen aistijärjestelmän kehitystä antamalla erilaisia virikkeitä ja ärsykkeitä hermostolle. Tämä edistää havaintotoimintojen kehitystä ja sitä kautta kognitiivista ajatustyötä. (Sääkslahti & Numminen 1998, 17, 21-22.) Tuntoreseptorit aistivat veden virtausta ja lämpötilaa, aikuisen kosketusta, erilaisten lelujen muotoja ja materiaaleja. Tasapaino-aisti saa erilaista tietoa asennosta, tasapainosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä vedessä. Näköaisti havainnoi oman aikuisen lisäksi toisia kanssauimareita ja aikuisia ja näkee ympäristössä paljon erilaisia virikkeitä. Kuuloaisti havainnoi veden ääniä, erilaisten lorujen ja laulujen sanastoa. Ympäristö on hyvin virikkeellinen ja erilainen lapsen tavanomaiseen ympäristöön nähden, mikä lisää virittyneisyyttä ja antaa uutta stimulaatiota hermostolle.

 

Lapsen ja hänen ympäristönsä välinen vuorovaikutus, joka tapahtuu aisti- ja ajatustoimintojen välityksellä hermoston kehittymisen myötä, on yksi merkittävä osa lapsen oppimista ja vauvauintihetkiä. Lapsen ja vanhemman vuorovaikutus tukee lapsen sosiaalista ja emotionaalista kehitystä ja luo sille pohjan. Uintien aikana katsekontakti lapsen kanssa on tärkeää. (Sääkslahti &Numminen 1998, 25-27.) Nykyajan hektisessä elämäntyylissä, jossa älylaitteet varastavat paljon aikaamme, saattaa perustavat vuorovaikutushetket jäädä arjessa vähäisiksi. Mikäli kotona vanhemmat ovat paikalla, mutta eivät läsnä, saattaa uintituokiot olla erityisen merkittäviä läsnäolon ja lähentävät vuorovaikutuksen hetkiä perheessä. Uintihetkien aikana myös ohjaajan ja vanhemman sekä uimarin ja toisten uimareiden kohtaamiset edistävät lapsen sosio-emotionaalista oppimista. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää luoda uusia ärsykkeitä antavia tilanteita, jossa lapsi pääsee vertailemaan näitä tuttuihin jo muodostuneisiin mielikuviin (Sääkslahti &Numminen 1998, 26).

 

Motorisen oppimisen osalta uintihetket tarjoavat fyysistä aktiviteettia ja aktiivisuudella katsotaan olevan myönteisiä vaikutuksia lapsen kehitykselle. Aktiviteettien ja aktiivisen tekemisen tarjoaminen on lapsen oppimista ja kehitystä edistävää myös sen vuoksi, että pienet lapset oppivat pääosin kinesteettisesti eli kehon kautta ja tekemällä. Uintihetket eivät ole vain passiivista lilluttelua vaan niiden aikana erilaiset leikit ja tehtävät ohjaavat lasta aktiivisuuteen. Motorisen oppiminen etenee sensorisen integraation eli aistitoimintojen yhdentymisen edetessä. Käytännössä siis lapselle tarjotaan erilaisia ärsykkeitä ja sensorisen integraation eteneminen näyttäytyy uusien taitojen oppimisena. (Sääkslahti &Numminen 1998, 29.)

 

Tärkeintä lapsen iästä riippumatta on luoda positiivisia vesikokemuksia ensimmäisistä vesikontakteista ja uintikerroista lähtien. Ihminen on vastaanottavimmillaan silloin, kun tuntee olonsa turvalliseksi ja rentoutuneeksi. Kuten Hakamäki ym. (2012, 14-15) kirjoittaa, negatiivinen tunne voi olla esteenä oppimiselle. Vaikka uintiryhmissä on usein joku tietty ohjelmarunko ja etenemistahti, tulee lasta aina kuunnella yksilöllisesti taito- ja valmiustaso huomioiden. Kun lapsi kokeilee vedessä jotain uutta, tulisi häntä kannustaa ja kehua, vaikka lopputulos ei olisikaan ideaalein (vaaratilanteet ovat asia erikseen). Kehut luovat positiivista ja turvallista oppimisilmapiiriä ja on hyvä muistaa, ettei lasta voi kehua liikaa. (Hakamäki ym. 2012, 14-15 & Anttila 2002, 112.)

 

Lähteäkö siis uimaan vai ei?

Vauvauinnin hyödyistä on kertynyt tutkimusnäyttöä ja on perusteita sille, että tehostettu vauvauinti tukee lapsen varhaismotorista kehitystä. Esimerkiksi käsittelytaitojen osalta vauvauimarit ovat näyttäneet kehittyvän verrokkejaan aikaisemmin. Taustalla saattaa olla veden noste, joka nostaa vaaka-asennossa kädet näkökenttään ja lapsella on tällöin mahdollisuus kontrolloida käsiä näköaistin avulla. Lisäksi vauvauintien tarjoamat sosio-emotionaaliset ja kognitiiviset ärsykkeet ovat lapsen kehitystä tukevia. (Sääkslahti & Numminen 1998, 58-59.)

 

Vaikka vauvauinnin hyödyt ovat ilmeiset voidaan kuitenkin todeta, että vauvauinti ei ole edellytys lapsen normaalille motoriselle kehitykselle ja lapsi kehittyy normaalisti myös ilman vauvauintia. On kuitenkin kyse mistä tahansa harrastuksesta niin lasten kuin aikuisten kohdalla, on sanomattakin selvää, että mielekäs harrastus tuo sisältöä elämään, oppimiskokemuksia, hauskoja muistoja ja elämyksiä. Siksi vauvauinti onkin erittäin hyvä vaihtoehto koko perheen yhteiseksi harrastukseksi ja hintansa väärti.

 

Lähteet

Hakamäki, Hotti, Keskinen, Lauritsalo, Liinpää Läärä & Pantzar  2012. Uimaopetuksen käsikirja. Docendo Oy. Jyväskylä.

Eevaliisa Anttilan, 2002. Vesileikit – Luontouimarin käsikirja. Edita Helsinki.

Sääkslahti Arja & Numminen Pirkko, 1998. Vauvauinnin teoriaa ja käytäntöä. LK-Kirjat. Helsinki.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close