Tampere
23 Jan, Saturday
2° C

Proakatemian esseepankki

Nuku, nuku, nuku



Kirjoittanut: Iida Koskinen - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Nukkumalla menestykseen
Tuomilehto, Vornanen
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Nuku, nuku, nuku

 

Johdanto

 

Uni ja palautuminen on terveellisen elämämme kulmakiviä. Sen priorisointi tuntuu kuitenkin haastavalta, koska on paljon tehtäviä, joita tulee hoitaa. Aikaa on kaikilla rajallisesti ja usein tuntuu, että helpoiten tunteja karsitaan unesta. Uniongelmat ovatkin uusi kansansairaus. Kaikkien olisi kuitenkin tärkeä arvostaa palautumistaan ja tehdä töitä terveellisen elämän saavuttamiseksi. Hyvin palautuneena olemme aina tehokkaampia, luovempia ja iloisempia.

 

Unen tarve

 

Unen tarve on yksilöllistä, mutta Suomessa kuten myös maailmallakin on hyvin vähän ihmisiä, joille riittäisi lyhyet unet. Ihmisillä on myös sisäinen kello eri ajassa, joka voi vaikeuttaa illalla aikaisin nukkumaan menoa, mutta yöunia tulisi sitten lisätä aamusta. Paras mittari riittävän unen määrään on, että herää aamulla virkeänä, silloin tiedät heränneesi sinulle sopivaan aikaan ja unta on tullut riittävästi. Hyvät unenlahjat nähdään usein nopeana nukahtamisena, mutta se voi olla harhakäsitys ja kertoa, että unta on oikeastaan liian vähän.

 

Nykyään on yhä normaalimpaa ja hyväksytympää olla väsynyt. Kiire, stressi ja unettomuus vaivaa kansaamme. Uniongelmat kuormittavat vuosivuodelta enemmän terveydenhuoltoa ja hoitoa haetaan/saadaan vasta, kun ollaan ilmi liekeissä. Apua uneen on vaikea hakea, sillä kroonista väsymystä tuskin huomaa. Lievän univajeen huomaa sen alkaessa, kun ihminen stressaantuu helpommin, ärtyy pienistäkin asioista ja on tehottomampi kuin aiemmin. Ihminen toki taipuu ja venyy, jolla tilannetta saadaan paikattua ja tila alkaa kroonistua. Kun palautuminen on heikkoa, ihminen ei ole parhaimmillaan, ihminen ei ole terve.

 

Hälyttävää on, että useilla työpaikoilla tavataan rätti väsyneitä ihmisiä, jotka eivät panosta uneensa eivätkä saa siihen apua. Tilanne on kurja kaikkien kannalta. Työnantajalla on töissä ihminen, jonka tarkkaavaisuus, luovuus, oppiminen ja tehokkuus laskevat päivä päivältä. Tilanne on harmillinen myös kollegoille, joiden kanssa työskentelee stressaantunut ja ärtynyt henkilö. Unettomuus häiritsee eniten kuitenkin uniongelmista kärsivää, jolla voi psyykkisten oireiden lisäksi olla myös fyysisiä oireita kuten sairasteluja sekä lihomista.

 

Kun halutaan saada itsestä parasta irti, ei osata keskittyä palautumiseen. On kuitenkin tosi asia, ettei unen tarve laske suuren palaverin lähestyessä tai koulutyön deadlinen kolkutellessa ovella. Suurten tapahtumien aikaan palautumisen määrä itseasiassa kasvaa ja palautumiseen kannattaa panostaa. Nukkuminen rinnastetaan usein laiskuuteen ja varsinkin, mikäli uni priorisoidaan työtehtävän edelle. Ihminen on kuitenkin hyvin palauduttuaan paljon tehokkaampi ja tarkempi kuin huonosti nukuneena. Uneensa panostava saattaa tehdä työn kahdessa tunnissa, kun huonosti nukkuneella tehtävään menee kahdeksan tuntia. Työn takkuaminen stressaa entisestään, joten noidan kehä on valmiina pyörimään.

 

Jokainen on kuitenkin itsensä herra ja vastuussa omasta onnestaan. Huonoja öitä tulee vastaan, eikä niitä tule surkutella, koska kyse on kokonaisuudesta. On tärkeämpää nukkua säännöllisesti hyvin ja riittävästi, jolloin heikommat yöt eivät paina niskassa kokonaisuutta tarkastellessa. Kehoamme eikä mieltämme kiinnosta nukutko lauantaisin hyvin, jos olet laiminlyönyt unta muuten viikolla.

(Tuomilehto & Vornanen 2019)

 

Minun kehityskaareni

 

Uskon, että ainakin osa lukijoista pohtii: ”Minä en tarvitse enempää unta” tai ”Ei minulla ole aikaa nukkua”. Olisin vuosi sitten ainakin itse reagoinut tähän näin. Muutos alkoi kuitenkin, kun valtio pakotti pysähtymään ja viettämään aikaa kotona.

 

Olen yläasteikäisenä aloittanut lyhyet yöunet. Nukuin neljästä seitsemään tuntia yössä ja usein painelin kouluun myös samoilla silmillä. Kapinoin nukkumista vastaan. Kapinavaihe kuitenkin laantui lukion myötä, mutta unta ei tullut arkena yhä vieläkään lisää. Lomien ja viikonloppujen koittaessa nukuin pitkiä päiväunia ja valittelin, että ”on taas ollut paljon hommaa”. Todellisuudessa tuolloin minulla ei ollut yhtään sen enempää tehtävää kuin nytkään. Käytin aikaani vain eri tavalla. Uskoin olevani poikkeustapaus, jolle riittää lyhyemmät unet. Vaikka olisin mennyt aikaisin nukkumaan, heräsin keskimäärin kuuden tunnin kuluttua ja nousin ylös.

 

Jatkoin tätä kevääseen 2020 saakka, jolloin minut pakotettiin pysymään kotona. Aikani kävi tylsäksi ja aloin nukkua hieman enemmän joka yö. En ole ikinä roikkunut netissä öisin vaan ulkona poissa kotoa, joten tilanne todella vaikutti minuun. Vaikutukset hyvästä ja riittävästä unesta alkoivat näkyä syksyllä. Opin nopeammin ja helpommin, jaksan tehdä askareita rankankin päivän jälkeen ja olen positiivisempi. Yhä edelleen tulee poikkeuksellisia öitä, jolloin nukun vähän, eikä se tunnu seuraavana päivänä, mutta tiedostan, ettei se ole hyvästä ja minun on nukuttava säännöllisesti hyvin. Panostan nykyään uneen ja olen sen myötä avoimempi uudelle sekä ylipäätään mukavampi ihminen kanssakäytäväksi.

 

 

Lopetus

 

Jokainen voi itse vaikuttaa omaan uneensa ja täten parantaa omaa elämän laatuaan. On olemassa unitutkimuksia, joissa tutkitaan, milloin olet syvässä unessa ja saadaan selville millainen vuorokausi rytmi sinulle sopisi. Jos haluaa menestyä yrittäjänä, on oltava perusasiat kuten lepo kunnossa. Vanha sanan lasku sanoo, että ”et voi rakastaa muita ennen kuin opit rakastamaan itseäsi”. Uskon, että sanan laskun voi kääntää myös johtajuuteen ja työnantajuuteen, jossa ”et voi tarjota parempaa elämää, jos et sitä itse elä”. Kun voit itse hyvin, kohtelet myös muita hyvin, joten muutamalla tunnilla unta lisää ei synnytetä katastrofeja.

 

 

 

Lähteet:

Tuomilehto H. & Vornanen A. 2019. Nukkumalla menestykseen. Helsinki: Tammi.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close