Patrick Lensionin kirja – Paras mahdollinen joukkuepelaaja on mielestäni koottu mahtavasti yksinkertaiseen kokonaisuuteen. Kirjan sanoma pyörii tiimipelaajan kolmen tärkeimmän ominaisuuden ympärillä, jotka ovat nöyryys, nälkä ja älykkyys. Kirja oli oiva teos tutustua tähän uuteen maailmaan, tiimipelaajan tärkeisiin ominaisuuksiin. Koska runko pysyi yksinkertaisena, eikä nörsyillyt liikaa, sai se minulla paljon selkeitä ajatuksia liikkeelle. On siis aika peilata parhaan mahdollisen joukkuepelaajan ominaisuuksien toteutumista kohdallani.

Nöyryys

Nöyryys on tärkeä ominaisuus varsinkin tiimipelaajalla. Se on ominaisuus, joka ei välttämättä loista nälän ja älykkyyden tavoin, mutta sen puuttuminen näkyy. Nöyrä ihminen: kuuntelee, myöntää virheensä, auttaa pyyteettömästi, on helposti lähestyttävä ja on tasa-arvoinen muita tiimin jäseniä kohtaan. Nöyrä ihminen suorastaan läikyttää hyvää ympärilleen, mutta lähes äänettömästi. Siksi on tärkeää tunnistaa tämä ominaisuus ja ottaa mallia siitä itselle. Ylimielisyyden varmasti jokainen tunnistaa ja kyseessä ei ole nöyryyttä, eikä mitään hyvää tiimille tuovaa. Itseluottamuksen puute sekoitetaan välillä kuitenkin nöyryyteen, joka ei sekään ole tiimin etua ajava ominaisuus. Kirjassa tiivistetään tämä asia nasevasti C.S. Lewiksen sitaattilla: “Nöyryys ei ole sitä, että ajattelee vähemmän itsestään, vaan sitä, että ajattelee vähemmän itseään.” Pureksimalla tätä lausetta hetken syventyy nöyryyden sanoma mahtavasti.

Nöyryys minulla

Pidän itseäni sopivasti nöyränä, mutta täydellisyyteen en tässä yllä. Teen asioita muiden eteen ja pidän muiden auttamisesta, se tekee minut onnelliseksi. Kuitenkin kiireen ja paineen alla muut jäävät taka-alle ja pistän itseni etusijalle. Tämä kumpuaa varmasti vahvasti taustoistani, kilpauimari ja 5 vuotta sen jälkeen yksinyrittäjä. Tämä polku on opettanut olemaan itsekäs ja tekemään asioita itselle. Noina aikoina nöyryys näkyi jalat maanpinnalla olemisena ja kaverin tukemisena. Fokus oli kuitenkin pidettävä omassa tekemisessä ja omia etuja oli ajateltava. Enää se ei toimikaan niin 18 hengen tiimissä.  Nyt joudun opettelemaan nöyryyttä tiimipelaajana ja se on ollut uusi haaste. Pitää osata asettaa omat prioriteetit sopuun tiimin kanssa ja ajoittain pistettävä tiimi etusijalle.

On ollut ajoittain haasteita pistää tiimin etu oman edun tilalle. Se tuntui varsinkin alussa turhauttavalta, mutta ymmärsin ideologian sen taustalla. Siksi en laittanut vastaan vaan luotin prosessiin. Näitä hetkiä oli muun muassa koko tiimin ajankäyttöä koskevia päätöksiä, tiimin yhteiset projektit ja tapahtumat ja koko tiimiä koskevat taloudelliset päätökset. Oman edun ajattelu ja sen mukaan toimiminen olisi jarruttanut koko tiimin toimintaa. Silti turhautti alkuun, etten voinutkaan vain päättää enää kaikesta itse ja omat projektit ”kärsivät”. Toisaalta ilman tiimiä en saa myöskään takaisin apua, kun sitä tarvitsee. Yhdessä pääsee siis pidemmälle auttamalla toista.

Nöyryys ei ole riittänyt kuitenkaan aivan kaikkeen toimintaani. Nöyryys jää taka-alalle juuri niiden kiireiden ja paineiden alla. Kun Pihurin sesonki oli kuumimmillaan laiminlöin paljon BL tehtäviäni. Tämä oli auttamatta suoraan koko tiimiltä pois. Myös BL kauden jälkeen laiminlöin jonkin verran yhteisön eteen tehtäviä asioita, muutamia pajoja ja viikkopalavereita. Siksi olen nyt pyrkinyt rakentamaan arjen aikatauluni ja vastuuni siten, että ne ovat sopivasti balanssissa. En halua joutua liiallisen kuormituksen keskelle, jolloin joudun tekemään epäedullisia valintoja ja päätöksiä.

Nälkä

Tämä on helppo tunnistaa ihmisestä. Tekemisen meininki ja draivi, kyllä sen erottaa. Ne, joilta löytyy nälkää saavat aikaiseksi paljon, eivätkä lakkaa yrittämästä. Heillä savuaa todennäköisesti päässä aina uusia ja uusia erilaisia ideoita ja vaihtoehtoja. Rajansa kuitenkin itse kullakin. Nälkäisyys voi lähteä käsistä, mikä johtaa loppuun palamiseen. Arjen balanssi täytyy muistaa säilyttää. Tähän kohtaan siis kirjavinkki, Aki Hintsan Voittamisen anatomia. Kirjasta saa hyvät vinkit arjen balanssi löytämiseen. Täytyy muistaa levätä, harrastaa ja pitää itselle sopiva määrä sosiaalisia kontakteja. Nälän puute näkyy saamattomuutena ja huonoina tuloksina. Jos nälkää ei löydy, on vaikea motivoitua, koska asiat eivät yksinkertaisesti vain kiinnosta.

Nälkä minulla

Tässä on ehdoton vahvuuteni. Olen todella nälkäinen kaveri niin kuin moni muukin Proakatemialla. Väitän, että tämän kuuluisan nälän avulla olen päässyt sinne missä olen nyt ja saavuttanut huikeita asioita. Minulla on todella hyvä resilienssi kyky, joka auttaa minua puskemaan läpi haasteiden. Suuretkin epäonnistumiset ja haasteet kaatavat todennäköisesti minut korkeintaan päiväksi sängyn pohjalle. Sieltä, kun nousen niin minulla on jo puoliksi suunnitelma ja ratkaisu ongelmaan. Tai jos olen vain epäonnistunut, kampean pienen mökötys hetken jälkeen itseni ylös ja yritän todennäköisesti uudestaan samaa asiaa. Kilpaurani aikana kovemmat paineet saivat minusta paremmat tulokset irti. Reeneissä hyvinäkään päivinä en voinut unelmoida samanlaisista suorituksista, kuin tiukkojen kisapäivien aikana. Sen takia minut laitettiinkin usein viesteissä ankkuri osuuksille, sillä kauhoin vaikka väkisin itseäni nopeamman uimarin ohi. Nälkäni kanavoituu moneen tekemiseen, niin arjen höntsy urheiluun kuin bisnekseenkin. Erityisesti yritystoiminnassa en suostu luovuttamaan asioiden kanssa ennen kuin olen täysin varma, ettei ratkaisua tai parempaa vaihtoehtoa ole olemassa.

Nälkäisyys tuo minulle ajoittain kuitenkin ongelmia. Saatan ottaa asioista turhaa stressiä, vaikka ei tarvitsisi. Haluan päästä pitkälle ja olen valmis tekemään töitä sen eteen. Teen töitä välillä liikaa ja käytän lyhyen vapaa-aikani, kun pitäisi levätä, suunnitellen seuraavia liikkeitä pidemmälle pääsemiseen. Olen siis niin intohimolla mukana tekemissäni asioissa, että lepo jää kovin helposti vähäiseksi. Sen takia olen välillä käynyt yrittäjyyden urallani jaksamisen rajamailla. Pihuri kumppanini Joni Sydänlammi on muuttanut monessa suhteessa ajattelutapani ja toimintani. Hänen tinkimättömyys vapaa-ajasta ja omista mielenkiinnoista herätti minussa ihastuksen. Näin kuinka hän loisti niin työmaalla kuin vapaa-ajallakin. Halusin samanlaisen mentaliteetin itselleni. Olen tänä kesänä pitänyt lähes kaikki viikonloput vapaina, jota en todellakaan ennen ole tehnyt. Olen lisännyt omia harrastuksiani ja antanut itselleni muutenkin enemmän aikaa. Tämä on tehnyt elämästäni parempaa ja onnellisempaa. Parasta tässä on vielä se, että olen yltänyt yhä kovempiin suorituksiin yritystoiminnassa, vaikka tuntuu, että vähensin sille annettavaa aikaa reilusti.

Älykkyys

Älykkyys on ominaisuutena haastava ja kehittyy jatkuvasti. Tiimipelaajana joillakin on toki paremmat lähtökohdat kuin toisilla, mutta jokaisella ne kehittyvät varmasti kokemuksien ja virheiden myötä. Älykkyyttä voisi verrata jopa nuoralla tanssimiseen. Toisaalta yksinkertaistettuna se on paljon maalaisjärkeä ja tunneälyä. Pienikin teko sinne tänne voi ratkaista tai räjäyttää tilanteen. Älykäs tiimipelaaja: osaa esittää oikeat kysymykset oikeassa kontekstissä, antaa tukea toiselle tiimiläiselle silloinkin kun sitä ei erikseen pyydetä, vie keskustelua ja asioita eteenpäin, ehkäisee ja ratkaisee konflikteja ja on empaattinen. Älykkyys on siis pitkälti ympärillä tapahtuvien asioiden havainnointia ja ihmisten lukemista. Kaikki toimintamme vaatii kanssakäymistä tavalla tai toisella. Siksi älykkäät tiimipelaajat saavat paljon aikaan ja ovat avaintekijöitä tiimissä.

Älykkyys minulla

Näen itseni älykkyyden osalta vaiheessa olevana tiimipelaajana. Sosiaalisuus on aina ollut yksi ehdottomista vahvuuksistani ja se on antanut elämääni paljon sisältöä. Pystyn lukemaan ihmisiä hyvin ja tajuan kehon  nonverbaaliset eleet. Täten osaan hyvin reagoida keskustelukumppanini tilanteeseen ja muuttaa tarvittaessa toimintatapaani. Siksi olen mielestäni vahvoilla uusien ihmisten tapaamisessa. Osaan muuttaa keskustelun suuntaa ja poistaa jännittyneisyyttä. Tämä on tuonut yrittäjän urallani huikeita myyntikokemuksia, sillä olen hyvä vakuuttamaan asiakkaat. Samaa pystyn hyödyntämään tiimipelaajana. Nautin kahden keskeisistä tai pienissä ryhmissä keskusteluista. Olen hyvin tilanteen päällä ja osaan tuoda itseni ja omat asiani hyvin esille. Esimerkkinä on helppo tällaisissa tilanteissa tuoda oman projektin asiat oikealla tavalla ilmi. Moni Revenalainen onkin hämmästellyt määrää mitä Pihuri projektista on kerrottavaa ja oppia jaettavana. Nämä asiat tulevat kuitenkin vain parhaiten ilmi maksimissaan pienissä porukoissa keskustellen. En taas osaa viestiä asioistani yhtä hyvin suuressa joukossa, ellei jokainen heistä ole lähes paras ystäväni. Dialogitaitoni ei ole este, eikä minua jännitä puhua isommallekaan yleisölle. En vain yksinkertaisesti osaa tuoda isolle porukalle omia asioitani ilmi samalla tavalla kuin pienelle porukalle. Esimerkkinä koko tiimin tasolla Pihuri projekti on vielä hieman tuntematon, eikä sitä mielletä Revenan omaksi projektiksi. Toisin kuin Herkkä, jonka koko tiimimme on ottanut avosylin vastaan ja auttaa poikia ilomielin eteenpäin. Mikko ja Eetu ovat mahtavia älyllisiä tiimipelaajia ja ovat osanneet ottaa koko tiimistämme hyödyn irti. Kolmas kunniamaininnan ansaitsee Miisa Hiltunen maagisilla älyllisillä tiimipelaajan taidoilla. On häkellyttävää seurata vierestä hänen sulavaa viestimistä ja kuinka 18 ihmistä tuntee hänen lämpönsä samaan aikaan.

Vielä on itselleni epäselvää, mitä teen väärin tai mitä jätän tekemättä tiimi tasolla. Olen yrittänyt lisätä viestintää projektistani niin pajoissa kuin muissa rennommissa kanavissa, kuten tekevät Herkän pojat. Olen yrittänyt kysellä vinkkejä tiimiläisiltäni asian ratkaisemiseen ja muuttaa toimintaani saamieni vinkkien mukaan. Muun muassa olen lisännyt viestintää, jota kovasti toivottiin. Ehkä prosessi ottaa oman aikansa ja haasteet selätetään ajan kanssa. Vai eikö luonteeni tai ulosanti olekaan oikeanlaista? Ken tietää… Tiedostan kuitenkin, että olen pidetty henkilö tiimissämme. Ongelma koskee omien asioideni viestimistä.