Tampere
29 Nov, Sunday
0° C

Proakatemian esseepankki

Nöyrä, nälkäinen ja älykäs



Kirjoittanut: Miisa Hiltunen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Paras mahdollinen joukkuepelaaja – tiimiläisen kolme parasta ominaisuutta
Patrick Lencioni
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Nöyrä, nälkäinen ja älykäs 

Yllä olevat sanat ovat Patrik Lencionin Paras mahdollinen joukkuepelaaja -kirjan mukaan tiimityöskentelylle yhtä tärkeät ominaisuudet, kuin nopeus, voima ja koordinointi urheilijoille. Ne tekevät kaiken helpommaksi. (Lencioni 2016, 6.) Lencioni (2016, 6) kuvaa, että tiimit, joissa tällaisia ominaisuuksia on, ovat etulyöntiasemassa. Niinhän me olemmekin. Olemme jokainen selvinneet jo pääsykokeissa läpi seulan, jossa on testattu älykkyyttä ja nöyryyttämme. Varmasti myös nälkä on paistanut meistä nyt toisen vuoden opiskelijoista läpi.  

Ihannetilanteessa jokaisella tiimiläisellä on jokaista näitä kolmea ominaisuutta. Näin ei kuitenkaan aina ole, eikä se varmasti ole oletuskaan Proakatemialle pääsylle. Mikäli näitä kaikkia ominaisuuksia ei vielä omaa, joutuu tiimin jäsen kuitenkin tekemään valtavasti töitä kehittääkseen puuttuvaa tai jopa puuttuvia ominaisuuksia, sillä ennen pitkää se voi aiheuttaa ongelmia ja kitkaa tiimin sisällä. Tiimin menestyksen ja dynamiikan kannalta tärkeintä on tiedostaa omat kehityksen kohteet ja nähdä vaivaa niiden kehittämiseen.(Lencioni 2016, 7.) 

Olenko minä nöyrä, nälkäinen ja älykäs? 

Teoksessa esitellään C.S. Lewiksen sitaatti: “Nöyryys ei ole sitä, että ajattelee vähemmän itsestään, vaan sitä, että ajattelee vähemmän itseään.” Minulla on usein ollut tapana ajatella vähemmän itsestäni, mutta tunnen vahvasti, että tämä pahe on helpottanut koulun aikana. Proakatemialle tultaessa ajattelin itseäni huonompana, sillä olin tullut kouluun suoraa lukiosta. Ajattelin, etten ole läheskään yhtä kokenut kuin muut. Ensimmäisen kouluvuoden aikana yllätin kuitenkin itseni sillä, miten paljon erilaisista asioista minulla olikin jo kokemusta. Tiimikavereiden loppumaton tuki ja tsemppaus myös auttoivat huomaamaan, että on aivan turhaa ajatella vähemmän itsestään, sillä Proakatemian kaltaisessa ympäristössä kukaan muukaan ei ajattele sinusta negatiivisesti. Sitaatin loppuosan pystyn kuitenkin täysin allekirjoittamaan, sillä ajattelen lähtökohtaisesti aina vähemmän itseäni. Jos töissä tarvitaan paria lisäkäsiä, riennän mielelläni auttamaan, sillä omat jutut malttavat kyllä hetken odottaa. Tiimissä olen rauhallinen pohtija, joka ottaa muut huomioon ja antaa muille tilaa. Välillä liikaakin. Tilan ja ajan antaminen on ainakin asia, jota voisin opettaa muillekin. Erityisesti tämä korostuu pajatilanteissa, jossa tarvitsen aikaa pohtia ja ajatella, ennen kuin pystyn avaamaan suuni. Huomaan myös muiden tarvitsevan sitä, joten pyrin antamaan tilaa ja aikaa muillekin. Tiimiä toisaalta tasapainottavat hyvin ne, jotka pääsevät heti asian ytimeen ja löytävät tilanteeseen sopivat sanat ja uskaltavat puhua suoraakin. Heiltä opin suorasanaisuutta ja rohkeutta, joita haluan itsessänikin kehittää.  

Nälkäiset ihmiset puolestaan tavoittelevat jatkuvasti jotakin. Enemmän töitä tehdäkseen tai enemmän vastuuta kannettavakseen. (Lencioni 2016, 175) Minä otan jatkuvasti enemmän töitä ja vastuuta kannettavakseni, mutta minulla se ei liity ainoastaan nälkään, vaan vastuuntuntoisuuteenOlen erittäin vastuuntuntoinen ja hoidan varmasti annetut tehtävät loppuun. Tietyissä määrin se on nälkää, mutta myös painetta tehdä ja hoitaa asiat hyvin, jotta muilta ei löytyisi päivän päätteeksi huonoa sanottavaa minusta. 

Älykkyyttä kuvataan teoksessa niinkin yksinkertaiseksi asiaksi kuin maalaisjärki. Älykäs ihminen osaa olla asiallinen ihmisten välisissä kanssakäymisissä. (Lencioni 2016, 176.) Itse miellän kuitenkin älykkyyteen maalaisjärjen vahvasti myös tunneälyn. Tunneäly on sitä, että tiedostaa omat tunteensa, pystyy säätelemään niitä, osaa asettua toisen asemaan ja omaa hyvät yhteistyötaidot (Talentree). Olen hyvin empaattinen ihminen ja tiimissä minun on helppo asettua toisen asemaan. Haluan pyrkiä ymmärtämään toisen tunteita ja ajatuksia ja tunnustelenkin niitä jatkuvasti. Tästä syystä myös omaan hyvät yhteistyötaidot, sillä pystyn ottamaan muita huomioon, enkä painele eteenpäin oma etu edellä. Omien tunteiden tunnistamisessa ja säätelyssä on kuitenkin paljon vielä tekemistä. Kehittymisen tarve näkyy erityisen selkeästi parisuhteessa, eikä niinkään tiimin kanssa, mutta näitä taitoja on silti syytä kehittää. Mitä paremmin tunnen ja tiedän itseni, sitä avoimempi pystyn olemaan myös tiimiläisilleni. Parisuhteesta puhumattakaan.  

Pohdintaa

Olen aina mieltänyt itseni hyväksi tiimipelaajaksi, ja tämä tulee esiin myös Belbinin testissäni. Sen mukaan olen eniten tiimipelaaja, joka on yhteistyökykyinendiplomaattinen ja joka kuuntelee ja välttää kitkaa. Moni tiimiläiseni on kuvaillut myös minua sanalla diplomaattinen, joten testi on pitkälti oikeassa. Keskustelimme tänään pajassa jokaisen tiimiroolitestin tuloksista ja muut olivat samaa mieltä, siitä, että toimin hyvin tiimissä ja autan vähentämään kitkaa. Minullakin on silti paljon kehitettävää esimerkiksi rohkeudessa olla jotakin mieltä ja kertoa se avoimesti. Belbinin tiimirooliraportissakin todetaan tämä: “Sinulla voi kuitenkin olla enemmän ongelmia edetä, kun joudut näkyvään roolin. Tämä pätee varsinkin, kun tehtäväsi painopiste on myydä uusia ajatuksia ja toimintamalleja muille. Tästä syystä sinulle olisi hyödyksi olla läheisessä yhteistyössä esimiehen tai kollegan kanssa, jolla on kyky tuoda sanoma esiin kirkkaasti ja voimallisesti.” (Belbin 2020). Tiedostan kuitenkin kehityskohteeni ja pystyn etsimään ympärilleni ihmisiä, jotka täydentävät minua, jolloin voin käyttää aikaani tehokkaasti esimerkiksi niihin asioihin, jotka jo sujuvat. Samalla pystyn kuitenkin oppimaan myös toisen erimerkistä. 

Emme olleet ennen tämän päiväistä pajaa juurikaan keskustelleet yhdessä jokaisen heikkouksista ja vahvuuksista, mutta kehittyäksemme tiiminä ja päästäksemme tiimin asettamiin tavoitteisiin, on meidän hiottava liiketoimien lisäksi myös joukkuepelaamistamme. Tästä syystä jokaisen on syytä pysähtyä reflektoimaan omaa tekemistään yksilönä sekä tiiminä. Ilman jatkuvaa reflektiota ja kehitystä nimittäin tuskin tulemme saavuttamaan tavoitteitamme. Lencioni (2016, 231) kuvaileekin, että tiimin ollessa pysähdyksissä jonkin mahdollisen toimintahäiriön myötä, voi tiimi päästä esteestä läpi menemällä syvemmälle yksilön kehityskohteisiin, kuten juuri nöyryyteen, nälkään tai älykkyyteen. Näitä pohtimalla ja kehittämällä voi koko tiimi päästä etenemään, kun yksilöitä jarruttavia tekijöitä pohditaan ja kehitetään. Omat heikkoudet ja kehityksen kohteet ovat tärkeä tiedostaa, mutta sitäkin tärkeämpää on käyttää aikaa omien vahvuuksien hyödyntämiseen ja kasvattamiseen. HienoProakatemian tiimiyrityksissä on kuitenkin se, että tiimin sisältä luultavasti löytyy joku, joka tasapainottaa sopivasti omia vajaavaisuuksia, kunhan ne vain uskaltaa sanoa ääneen.  

 

Lähteet:

Lencioni, P. 2016. Paras mahdollinen joukkuepelaaja. Otavan kirjapaino Oy. 

TalentreeN.d. Tunneäly on tulevaisuuden tärkein taito – hallitsetko sen 5 osa-aluetta? Luettu 3.9.2020. https://talentree.fi/konsultointi/tunnealy-on-tulevaisuuden-tarkein-taito-hallitsetko-sen-5-osa-aluetta/ 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close