Tampere
04 Dec, Friday
0° C

Proakatemian esseepankki

Nokialaiset, suomalaiset ja sisu.



Kirjoittanut: Eetu Kamppuri - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

 

Sisu

 

Suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin taustalla on ollut yksi merkittävä piirre alkaen aina sen syntyperistä saakka. Suomalainen sisu. Sisulle ei ole edes sanana vastinetta muissa kielissä. Kun ulkomaalainen kysyy suomalaiselta sanasta ”sisu”, voi sen selittäminen olla haastavaa. Se johtuu pohjimmiltaan siitä, että sanoin sisua ei oikein edes voi kuvailla. Suomalaiset ovat kuitenkin kautta historian näyttäneet sisun merkityksen teoin. Kun suomalainen kertoo sisusta, lauseet kuulostavat usein tältä: ”No se nyt vaan on” tai ”Se on sellaista, että ollaan ikään kuin järkkymättömiä”. Suomalaisen sisun näkee parhaiten silloin, kun kura lentää tuulettimeen. Kun suomalainen lyödään maahan, tämä harvemmin lannistuu. Kun suomalainen on voittamattoman vastuksen edessä, tämä ei luovuta. Päinvastoin, hän käy kaksinkertaisella voimalla kimppuun.

 

”Tämä on kertomus Sinusta Sinulle”

 

Otsikon mukaisiin sanoihin Marco Mäkinen lopettaa kirjan alussa olevan prologin. Hän haastatteli kymmeniä Nokian palveluksessa olleita ihmisiä kirjoittaessaan kirjaansa ”Nokia Saaga – Kertomus yrityksestä ja ihmisistä, jotka muuttivat sen”. Vaikka kirjan onkin tarkoitus tavoittaa nokialaiset, oli kirjaa lukiessa helppo samaistua kohdeyleisöön. Kirjassaan Mäkinen esittelee erilaisia henkilöhahmoja, kuten esimerkiksi Nokian palveluksessa olleita toimitusjohtajia. Vaikka tärkeässä ja vastuullisessa tehtävässä olevan ihmisen on toki oltava mahdollisimman itsevarma ja järkkymätön, oli mielenkiintoista huomata eri toimitusjohtajien erilaisia tyylejä johtaa. Osa johtajista oli selkeästi johtamisorientoituneita, eivätkä juurikaan antaneet palautetta työntekijöilleen tehtaan lattialle. Osa taas kommunikoi hyvinkin paljon työntekijöiden kanssa ja asettuivat tarpeen vaatiessa alaistensa tasolle. Jokaisella johtamistyylillä on omat vaikutuksensa alaisiin. Osassa on enemmän pahaa kuin hyvää, mutta saavat tulosta aikaan. Osassa taas on enemmän hyvää kuin pahaa, mutta kun yritystä pitäisi piiskata eteenpäin, voi se olla hankalampaa.

Kirja suorastaan pursuaa erilaisia teknisiä yksityiskohtia Nokian kehittämistä tuotteista, sekä kymmeniä vuosilukuja. Lukiessani kirjaa katsoin ohi sen kaiken ja keskityin henkilöhahmoihin ja Nokian yleiseen ilmeeseen. Oli tietyllä tapaa loogista huomata, miten Nokian kehitys peilasi lähes täydellisesti Suomen historiaa. Alun vaikeudet johtuivat puhtaasti siitä, että vielä 20 -luvulla Suomi oli todella nuori, sodan repimä maa. Toisaalta suomalainen sisu aiheutti sen, että Suomi lähti nopeasti rakentamaan hyvinvointiyhteiskuntaa. Tie oli kivinen. Kuten myös Nokialla.

Mutta kuten Mäkinen jo kirjan kannessa toteaa, kirja on kertomus ihmisistä. Lukiessani kirjaa, en voinut olla huomaamatta, miten Nokian toimintaa ohjasi nimenomaan tämä mystinen sisu. Vastoinkäymisiä sattui, ihmiset olivat eri mieltä asioista, usean yhtiön fuusioiminen Nokiaksi oli kuluttavaa. Tästä huolimatta siirtyessään eteenpäin omalla aikajanallaan Nokian onnistui voittaa omat kilpailijansa, sekä myöhemmin jopa röyhkein toimin laajentaa toimintaansa alueille, joissa oli jo vahvat toimijat. Mäkinen sanookin kirjassaan, että Nokia oli vahvimmillaan alueilla, joilla oli kova kilpailu. Tämä johtui siitä, että Nokia ohjasi toimintaansa koko ajan enemmän loppukäyttäjä mielessään. Nokia korosti asiakaslähtöisyyttä.

 

Yhteinen tavoite, yhteinen menestys

 

Vaikka Nokia on yrityksenä jo hyvinkin vanha, peräisin 1860 -luvulta, räjähti sen menestys ja kassavirta nousuun vasta, kun oli selvitetty yksi yhteinen tavoite. Nokia teki aluksi käytännössä kaikkea, mitä vain keksiä saattaa. Tiettyyn aikaan Suomen historiassa se oli tarpeellista ja järkevää. Usein tilaajana oli valtio, ja silloin riitti kysyntää erilaisille tuotteille. Kuitenkin lähestyessä hyvinvointiyhteiskunnan rajaa oli huomattava, että kaikkien tuotteiden pitäminen saman yhtiön alla ei ollut kannattavaa. Vuonna 1992 Nokian pääjohtajaksi noussut Jorma Ollila tekikin ratkaisun, joka vaikutti Nokian tulevaisuuteen uskomattoman paljon. Oli huomattu, että hajautettu myynti ei ollut fiksua. Siksi Ollila myikin ylimääräisiä tuotelinjoja pois ja keskittyi Nokian ydinosaamiseen. Se oli vaikean matkan pienistä sivuprojekteista Nokian syömähampaaksi itselleen tiensä raivannut matkapuhelinten ja matkapuhelinverkkojen kehitysosasto. Tämä yleisen linjan kaventaminen mahdollisti asiakaskunnan laajentamisen. Yksi selkeä suunta myös motivoi työntekijöitä, sillä nyt tiedettiin taas mihin oltiin menossa. On ällistyttävää, miten yksi ratkaisu voi muuttaa globaalin yrityksen suunnan täysin. Alusta saakka Nokia oli kamppaillut monien kilpailijoiden kanssa eri aloilla, mutta nyt yli 100-vuotiaan yrityksen suunta nousi jyrkästi ylöspäin, muutamassa vuodessa.

Voisi melkein sanoa, että jokainen tiimiyritys Proakatemialla olisi oma Nokiansa. Aluksi tehdään (lähes) kaikkea mahdollista, mistä vain maksetaan, mutta taustalla on kuitenkin ajatus ja unelma siitä, että joskus olisi jokin yksi suunta mihin mennä. Nykymaailma ei ole enää sekatavarakaupan paikka. Se huomattiin Nokialla jo 90 -luvun alussa. Menestyneillä yrityksillä on lähes poikkeuksetta jokin tietty tuoteryhmä, mihin keskittyä. Siksi he ovat usein maailman parhaita juuri siinä.

Maailmanvalloitukseen

 

Kirjan kirjoitusvuonna 1995 Nokia oli juuri tehnyt maailmanlaajuisen läpimurron ja vienyt itsensä näkyville Euroopan ulkopuolelle. Tilauksia sateli eri maista niin paljon, että niiden perässä oli hankala pysyä. Nousukiito alkoi. Tulevaisuuden näkymät näyttivät valoisilta. Matkapuhelinala tarjoaisi Nokialle haastetta ja oppeja vielä pitkään. Teknologia kehittyi huimaa vauhtia. Nyt yli 20 vuotta myöhemmin Nokia on lopettanut kokonaan tappiolliseksi menneen matkapuhelinten valmistuksen. Vuonna 2013 Nokian matkapuhelinliiketoiminta myytiin Microsoftille. Vaikka matkapuhelimet olivat Nokian suurin valtti aina 2010 -luvulle asti ja niiden valmistuksesta sivuun siirtyminen oli valtava kolaus ja Nokia päätyi hetkeksi hiljaiseloon, on jälleen heräämisen merkkejä ilmassa. Nokia on edelleen yksi maailman edistyksellisimmistä teknologiayrityksistä. Vaikka Nokia onkin globalisoitumisen myötä monikansallinen yritys, on sillä edelleen suomalaista verta suonissaan. Jos suomalaisen lyö maahan, nousee hän vaikka väkisin ylös.

 

Nokialaiset

 

”Nokia Saaga” kertoo ihmisistä. Ilman ihmisiä yritys ei toimi. Sitä ei ole. Kirjassa esiteltiin ihmisiä ja ryhmiä, jotka tekivät mahdottomilta tuntuvia asioita mahdollisiksi mahdottomalta tuntuvassa ajassa. He antoivat kaikkensa Nokian eteen. ”Silloin kun matkusti paljon, paluu kotikentällekin tuntui välilaskulta”, Mäkinen kirjoittaa erään Nokian työntekijän ajatuksista.

Tässä kohtaa on miettimisen paikka. Monesti puhutaan, että yritystä pyörittäessä ei aina kerkeä nukkumaankaan. Harva kuitenkin tajuaa, mitä se oikeasti tarkoittaa. Nokialaisten tarina on hyvä esimerkki siitä, miten suomalaisilla on jotain, mitä muualla maailmassa ei ymmärretä, eikä sitä osata valjastaa. Meillä on sisu.

 

Kommentit
  • elina merviö

    Mielenkiintoinen kirja ja essee merkittävän kotimaisen yrityksen tarinasta. Mitä tästä voisi siirtää käytäntöön?

    26.10.2017
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close