Tampere
29 Mar, Friday
2° C

Proakatemian esseepankki

NLP osana elämää



Kirjoittanut: Annamari Aalto - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Omin sanoin sanottuna NLP eli neuro-linguistic programming eli neurolingvistinen ohgelmointi on toiminnan tietoista tarkkailua ja ohjaamista, jonka avulla voidaan muun muassa saavuttaa parempia vuorovaikutustaitoja tai muita haluttuja tuloksia. Tätä voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi ammateissa, joissa toimitaan ihmisten kanssa ja halutaan vaikuttaa heihin, kuten johtajan tai myyjän roolissa. Silti NLP-perusajatusten ymmärtäminen hyödyttää myös tavallisessa arkipäivän ihmissuhteissa perheen, ystävien tai puolison kanssa. Kun ymmärtää, kuinka itse toimii ja kuinka toinen toimii, on helpompaa löytää yhteinen sävel.

 

”NLP perustuu mm. kielitieteeseen, kognitiiviseen psykologiaan, neuropsykologiaan, konstruktivismiin, tekoälytutkimukseen, informaatio- ja systeemiteoriaan.” NLP ei kuitenkaan ole neurologiaa tai neuropsykologiaa. Neurolingvistinen nimenä viittaa ” NLP:n taustaoletukseen, että ihmisen mieli ja keho toimivat kokonaisuutena, jossa esimerkiksi kielen tason ilmiöt ovat läheisessä yhteydessä solutasoon ja päinvastoin. Näin kielen avulla voi esimerkiksi saada aikaan solutason muutoksia. Sanat edustavat tulkintojamme todellisuudesta, ja niillä on kyky saada meidät punastumaan, stressaantumaan, rauhoittumaan tai innostumaan. Sanojen avulla voimme luoda ja ylläpitää prosesseja, jotka tuottavat elimistöön fysiologisia muutoksia. Samoin meidän fysiologinen tilamme vaikuttaa siihen, millaisin sanoin ja käsittein tulkitsemme ympäröivää todellisuutta.”

 

Käytännössä NLP:n avulla tarkastellaan omaa toimintaa ja yritetään ymmärtää syitä sen takana kuten mikä meidät saa vihaiseksi, mikä hyväntuulisiksi, miten opimme jne. Kun toiminnan malleja on ymmärretty, niitä voi halutessaan muuttaa. Kaikki varmasti tunnistavat hetkiä, kun jonkun ihmisen kanssa tuntuu, että juttu vaan toimii. Joidenkin kanssa vähän vähemmän ja joskus tulee tilanteita, joiden kanssa ei sitten ollenkaan. Vaikka ihmisten välinen vuorovaikutus on monimutkainen ilmiö, yhtenä siihen vaikuttavana tekijänä voidaan tarkastella juurikin erilaisia tyylejä kommunikoida.

 

Kirja esittää, että ihmiset voidaan jakaa tämän suhteen kolmeen eri ryhmään sen mukaan, kommunikoimmeko äänin, kuvin vai toiminnan ja tunteiden kautta. Visuaalinen ihminen toimii parhaiten kuvien avulla, auditiivinen äänen avulla ja kinesteettinen toiminnan ja tunteiden kautta. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että visuaalinen kommunikoisi piirtämällä ja näyttämällä kuvia, kyllä hänkin sanoja käyttää, mutta muun muassa oppimisen yhteydessä asiaa on helpompi tarkastella.

 

Olen huomannut, että itse olen muun muassa oppimisen suhteen vahvasti visuaalinen henkilö. Kun minun pitää oppia jokin monimutkainen teoria, hahmotan ja muistan sen parhaiten käsitekartan, eli mindmapin avulla. Käytän eri värejä ja ne auttavat muistamaan kirjoitetut asiat. Tuntuu, että käytän siinä ns. valokuvamuistia. Lukiessani sosiaalipsykologian pääsykokeisiin, minulla oli monia kymmeniä käsitekarttoja eri asioista ja teorioista ja niiden yhteyksistä toisiinsa. Muistin hyvin tarkasti missä käsitekartassa puhutaan mistäkin ja millä värillä mikäkin muistisana oli kirjoitettu mihinkin kohtaan mitäkin paperia. Proakatemiassa opiskellessani olen huomannut muun muassa sen, että äänikirjat eivät oikein toimi minulla ehkä juurikin visuaalisen oppimistyylin vuoksi. Oppiessani minun tarvitsee hahmottaa kokonaisuus ja se on minusta vaikeaa pelkästään kuuntelemalla. Mitä aiheita ja asioita on vielä tulossa, mitä olen jo lukenut, kuinka pitkä tämä kappale on, paljonko on vielä jäljellä jne. Vaikka jokin äänikirjasovellus pystyisi nämä tiedot kertomaan, se ei toimi minulla. Minun täytyy fyysisesti nähdä ne ja fyysisesti tuntea kirja käsissäni.

 

Tästä päästäänkin toiseen piirteeseen, jonka koen itselläni vahvasti olevan. Kirjan ja tekstin näkemisen lisäksi minun tulee tuntea kirja käsissäni. Kinesteettiselle ihmiselle tuntemus, teot ja tunteet ovat vahvoja ohjaavia tekijöitä. Varmasti kaikki nauttivat puhtaiden lakanoiden tunnusta tai siitä, kun päivän jälkeen kotiin tullessa voi vetää collarihousut jalkaan. Vaihdellen toki päivästä toiseen, mutta saatan kiinnittää tällaisiin hyvin paljon huomiota. Lisäksi kinesteettisyyteni tulee esille hyvin vahvasti ihmisten kanssa toimimisessa ja ihmissuhteissa. Rakastan haleja ja muistankin, kuinka äiti on kertonut, että pienestä asti olin kunnon ”halinalle”. Tykkään halia paljon ja fyysinen läheisyys on parisuhteissa hyvin tärkeää minulle. Ja vaikka hyvä keskusteluyhteys on myös tärkeää, niin melkeinpä vielä tärkeämpää minulle on esimerkiksi kiintymyksen osoittaminen teoilla. Tämä on kinesteettiselle ominaista.

 

Kuinka tämä sitten on yhteydessä vuorovaikutukseen, josta alussa puhuin? Sillä tavalla, että kun ymmärtää oman ja toisen tavan toimia, voi vuorovaikutusta muokata sellaiseksi, että toisen on helppo vastaanottaa se. Toisaalta, kun molemmilla on sama tapa toimia, niin vuorovaikutus tai parisuhteessa eläminen vain tuntuu helpolta. Toki asiaan vaikuttaa moni muukin tekijä, mutta mikäli toinen osoittaa kiintymystään fyysisesti ja toinen tarvitsisi tähän enemmän sanoja, saattaa yhteiselo olla huomattavasti vaikeampaa. Taitoja voi kuitenkin hyödyntää esimerkiksi töissä, jossa vuorovaikutuskumppaneita tai heidän tyyliään harvemmin pääsee valitsemaan.

Lähteet:

Judy Bartkowiak – Secrets of the NLP masters

Usein kysyttyä

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close