Tampere
21 May, Saturday
12° C

Proakatemian esseepankki

Niskahartiavaivojen ABC



Kirjoittanut: Henri Korhonen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Yleisin syy sairauspoissaoloihin töistä on tuki- ja liikuntaelin vaivojen aiheuttamat ongelmat ja yksi yleisimmistä vaivoista niska- ja hartiaseudun kipuilu. Nykyisessä yhteiskunnassamme tuskin on ketään kuka ei olisi joskus opiskelu- tai työurallaan kärsinyt näistä ärsyttävistä vaivoista. Melko yleensä näihin kipuihin, jotka johtavat jäykkyyteen, päänsärkyyn tai muuhun toiminta kyvyn vajeeseen käytetään nopeita hoitoja, kuten kipulääkkeitä tai käynti hierojalla, jolta pyydetään hartiaseudun ja yläselän alueen hierontaa. Näistä hoidoista voi olla hetken helpotusta juuri siinä hetkessä, mutta pidempi aikaista hyötyä niistä ei juurikaan ole. Olen itse viimeisen vuoden fysioterapeuttiopiskelija ja haluan tuoda esille syitä, miksi niskahartiavaivat ovat niin yleisiä, sekä miten niistä voi päästä pysyvästi eroon.

Monesti eri terveydenhuollon ammattihenkilöt puhuvat ja julkaisevat tärkeitä asioita sosiaalisessa mediassa, blogiteksteissä, podcasteissa ja ynnä muissa vastaavissa, joissa pyritään ohjeistamaan ihmisiä toimimaan oikealla tavalla vaivojen sattuessa kohdalle. On olemassa huikea määrä todella hyvää asiaa ilmaiseksi saatavilla, mutta valitettavan usein asia voi olla hankalasti ymmärrettävää joko liian hienon terminologian muodossa, tieto on vaikeasti saavutettavissa tai ihmiset eivät välttämättä samaistu vaivaan. Siksi pyrin tuomaan mahdollisimman selkokielisesti ja samaistuttavalla tavalla aiheeni esille ja varsinkin opiskelijoiden ja nuorten aikuisten näkökulmasta.

Ensimmäisenä kerron melko yleisen case-tapauksen, johon myös aikanaan allekirjoittanut samaistui ja syyllistyi. Perinteisesti pieni niskahartiavaiva alkaa tuntumaan jäykkyytenä niskaa kiertäessä ja ääriasennoissa voi huomata pientä kivun tunnetta. Myöhemmin tunne saattaa muuttua päänsäryksi, joka kiipeää takaraivoa pitkin päälaelle. Aikaisemmat oireet voimistuvat ja yöunet voivat olla heikkoja hyvän asennon löytämisen takia. Puutumisen tunnetta voi tuntua käsivarsien alueella ja painavien esineiden kantaminen voi tuottaa epämiellyttävää säteilyä käsien alueelle, esimerkiksi Prismakassin kanto kaupasta kotiin, jota pitää vaihdella muutaman kymmenen metrin välein kädestä toiseen. Tällaisista oireista kärsivä ei missään nimessä aina ole koneen ääressä töitä tekevä ihminen, joka ei harrasta aktiivista liikuntaa. Oireiden kohteena voi olla hyvinkin liikunnallisesti aktiivinen ihminen, joka liikkuu päivittäin. Itse olen kärsinyt vastaavista oireista ja tituleeraan itseäni urheilijana tietyissä ympäristöissä, jonka arki on hyvinkin aktiivista.

No mitä apua näihin oireisiin sitten haetaan. Edellä mainitut kipulääkkeet, venyttely ja hieronta ovat ne yleisimmät keinot, jotka rentouttavat tai helpottavat hetkeksi, mutta aikaansaannos voi olla jopa negatiivinen. Syy, mikä näihin vaivoihin hyvin useasti johtaa, on hartiarenkaan ripustuksen pettäminen. Hartiarengas on hienompi sana meidän olkapäiden, lapaluiden, solisluiden ja rintalastan muodostamalle renkaalle, jota suuri osa niskan, kaulan ja hartiaseudun lihaksistosta kannattelee. Mitä sitten tämmöinen ripustuksen pettäminen aikaansaa? Se johtaa lihaksiston jatkuvaan venyneenä olemiseen. Lihasten seassa kulkevat hermot joutuvat myös kiristyksen kohteeksi, joka saa aikaan säteily- ja puutumisoireita. Heikohko aktiivisuus hartiaseudun lihaksistossa hidastaa aineenvaihduntaa ja verenkiertoa, jolloin päänsärky oireet yleistyvät. Jos valmiiksi venyneenä olevia lihaksia esimerkiksi hierotaan lisää, niin ei se ainakaan tätä ongelmaa ratkaise.

Hieronnallakin on aikansa ja paikkansa, mutta tätä vaivaa se ei pelasta. Syy hartiarenkaan ripustuksen pettämiseen on hyvin simppeli. Voiman puute. Ihmisten arkeen ei kuulu enää päivittäistä esineiden ja asioiden kantamista, vetämistä, työntämistä ja nostamista vaan arjesta on tullut huomattavasti helpompaa ja staattisempaa. Mikäli näitä asioita ei sisällytä muuten omaan arkeensa, kuten kuntosaliharjoittelulla, voi kärsijäksi joutua aivan kuka tahansa. Siksi olisikin äärimmäisen hyvä, että ihmiset ottaisivat toisenlaisen näkökulman asiaa kohden, eivätkä ulkoista vaivasta parantumista jollekin ulkopuoliselle. Jo pari kertaa viikossa voimaharjoittelua aikaansaa selkeitä muutoksia, kun sen yhdistää hyvään työskentelyergonomiaan ja tarpeeksi useasti työn tauottamiseen. Niskojen venyttelyn ja hierontapallolla möyhentämisen voi jättää suosiolla vähemmälle ja lisätä omaan ohjelmansa selkeästi enemmän voimaharjoittelua.

 

Lähteet:

Savela, S. Venytätkö hermoja? Lihaskireytesi voi olla harhaa – katso tästä venyttelyä tehokkaammat keinot hankkia lisää liikkuvuutta ja voimaa. 2019. Yle-uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-10958274

Sairauspoissaolot. Työterveyslaitos. 2021. https://www.ttl.fi/tyontekija/sairauspoissaolot/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close