Tampere
29 Mar, Friday
5° C

Proakatemian esseepankki

Negatiivisuus



Kirjoittanut: Tuomas Leinonen - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Mitä ovat negatiiviset tunteet, miksi koemme niitä ja mitä hyötyä ja haittoja niistä on?

Negatiiviset tunteet ovat aiemmin ihmisten aikajanalla auttaneet meitä monissa erilaisissa asioissa, lähinnä selviytymyisessä ja eloonjäännissä. On ollut parempi suhtautua negatiivisesti ikäviin asioihin ja sen pohjalta analysoida niitä ja tehdä päätöksiä, jotka johdattelevat pois kyseisestä tilanteesta. Negatiivsuus on ajanut meitä tekemään tekoja ja ottamaan ohjat käsiin. Nykypäivänä varsinkin länsimaisessa yhteiskunnassa, jossa lähestulkoon kaikilla on perusasiat kunnossa (ruoka, juoma, koti yms.) on negatiivisuuden tarve vähentynyt huomattavasti. Kuitenkin ihmisten biologinen kehitys ei ole muuttunut näin lyhyessä ajassa ja ihmisten aivot ovat vieläkin samanlaisia.

 

Suhtautuminen negatiivisiin asioihin on myös muuttunut, siinä missä 10 000 vuotta sitten esimerkiksi 20 km päivittäinen kävely ruoan perässä on aiheuttanut tietyn määrän negatiivisuutta, saattaa tänä päivänä hitaampi ihminen edessä rappusissa aiheuttaa saman määrän tuskaa. Negatiivisuus ja ikävien tunteiden syntyminen toimii skaalalla, jonka maksimi määrä muodostuu pitkälti aiemmista kokemuksista. Jos ei elämänsä aikana koe riittävästi ikäviä asioita, saattaa pienetkin asiat tuntua pahalta. Kaikki asiat eivät kuitenkaan ole samalla skaalalla, läheisen ihmisen kuolema ei välttämättä auta käsittelemään ärsyttävää ylämäkeä yhtään vähemmän ärsyttävänä asiana. Pelkästään jyrkempien ylämäkien kävely jatkuvasti auttaa suhtautumaan hieman loivempaan mäkeen vähemmän negatiivisesti, tai mahdollisesti jopa positiivsesti: ”Eihän tämä ole mitään verrattuna….”.

 

Tämän takia on järkevää hakeutua tilanteisiin, joissa joutuu puskemaan itseään ja kokemaan ikävyyttä. Esimerkiksi urheilulajin harrastuksessa kokee varmasti fyysistä ja henkistä tuskaa monelta eri saralta ja mukana on kuitenkin motivaatioita ja päämärää, jotka ajavat toiminnan perustaa. Päämäärätön tuskallisuuteen hakeutuminen ei ole järkevää, mutta jotain itselleen sopivaa reittiä on hyvä hakeutua hieman epämukaviin tilanteisiin mahdollisimman usein. Ikävien asioiden kokeminen kasvattaa ihmisenä ja auttaa käsittelemään tulevaisuutta positiivisemmin.

 

Oma suhtautuminen on isossa roolissa mukana tässäkin asiassa. Negatiivisuus ei kasvata jos siihen suhtautuu kielteisesti. Kieltämällä ikävän tilanteen ja pyrkimällä siitä pois ja torumalla jatkuvasti kyseistä asiaa ei välttämättä auta tulevaisuuden kannalta. Jokainen ihminen on erilainen, ainoa asia mikä on varmaa on se, että liiallisesta negatiivisuudesta ei monesti ole muuta kuin haittaa.

 

Vaikka kuinka paljon yrittäisi kasvaa positiivisemmaksi ei se välttämättä onnistu kaikilla kaikissa ympäristöissä. Minä henkilökohtaisesti olen neuroottinen (negatiivisiin tunteisiin taipuva), tämän takia tarvitsen positiivisen ilmapiirin ympärilleni, jotta pystyn olemaan positiivinen. Ja aina ei sekään välttämättä riitä, kaikki ihmiset on ”ohjelmoitu” eri tavalla ja joillekin negatiivisuus saattaa tulla hengittämisen kanssa käsikynkässä elämisen varrella. Parantamisen varaa kuitenkin on, muuttua voi aina, mutta miten?

 

Tämä kysymys on viimeaikoina noussut esiin henkilökohtaisessa elämässäni monella eri tavalla, oli kyseessä akatemia, parisuhde tai ihmissuhteet. Ärsytys, turhautuminen, viha tai muu negatiivisuus ottaa usein demonin kaltaisesti vallan ihmisestä. Sanoo asioita, tekee asioita ja käyttäytyy tavoilla, joita jälkikäteen katuu. Vaikka ei tarkoita pahaa, tai taustalla on jokin hyvä asia, saattaa näiden tunteiden vallassa esimerkiksi ulosanti olla niin huonoa, että pelkästään negatiivisuus paistaa läpi.

 

Jälkikäteen asiat näkee taas selvästi, mutta siinä hetkessä, kun negatiivisuus vyöryy yli on mahdoton luopua siitä tai olla jäämättä sen vangiksi. Kyseessä ei tarvitse olla edes mikään iso asia, eikä tarvitse pahoittaa kenenkään mieltä millään tasolla. Silti jälkikäteen tilanne nolottaa ja kaduttaa. Miten tunnistaa negatiivsuus ja muuttaa käytöstään ja suhtautumista? Siinäpä vasta kysymys!

Kommentit
  • Tuomas Kuusisto

    “Kaikki asiat eivät kuitenkaan ole samalla skaalalla, läheisen ihmisen kuolema ei välttämättä auta käsittelemään ärsyttävää ylämäkeä yhtään vähemmän ärsyttävänä asiana.” Nykyään on tapana skaalata kaikki ikävät asiat toisiinsa. Jos elämässä on kokenut ikäviä asioita, kuten juuri läheisen kuoleman, kuulee usein sanottavan ” mikään ei enää voi satuttaa minua”. Tuskan määrä ei vähene vaikka menettäisi koko lähipiirinsä, kyse on vain siitä, kuinka osaa käsitellä tuskaa. Hyvä essee aiheesta, jota olen miettinyt. Nykyään ollaan niin kiven kovia muutamien surullisten tapahtumien seurauksena. “Kovuus” ei synny kuitenkaan pelkästään menetysten kautta.

    31.3.2022
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close