Psykologinen turvallisuus on trendisana tämän päivän yritysmaailmassa ja työorganisaatioissa. Sen kerrotaan parantavan yrityksen tehokkuutta ja nostavan parhaan potentiaalin esiin yrityksestä. Psykologisen turvallisuuden saavutettua yrityksellä tai organisaatiolla on siis parhaat mahdollisuudet menestyä ja oppia. Kuulostaa hienolta! Epäilen, että ihan kaikki eivät kuitenkaan täysin ymmärrä, mitä psykologinen turvallisuus on ja miten sitä voidaan vahvistaa.

Mitä on psykologinen turvallisuus?

Työympäristöissä psykologinen tarkoittaa ilmapiiriä, jossa kaikilla on turvallista ottaa sosiaalisia riskejä, kuten tuoda omat mielipiteensä esiin, vaikka ne eriäisivät muiden mielipiteistä. Harvardin yliopiston professori Amy Edmondsonin mukaan se on lupa avoimuudelle. Hän kertoo, että psykologisesti turvallisessa ympäristössä ideoiden, kysymysten ja huolten esittäminen on tervetullutta ja arvokasta. Psykologisen turvallisuuden vastakohtana voidaan pitää pelon ilmapiiriä, jossa johdetaan pelolla eikä uskalleta kyseenalaistaa tai tuoda esiin kehityskohteita.

Yksilön tasolla psykologinen turvallisuus puolestaan tarkoittaa sitä, että yksilö tuntee itsensä turvalliseksi sosiaalisissa tilanteissa ja pystyy vuorovaikuttamaan muiden ihmisten kanssa pelkäämättä sosiaalisia riskejä. Myös omien ajatustensa ja itsensä kanssa voi kokea psykologista turvallisuutta tai olla kokematta. Ihminen, joka ei koe psykologista turvallisuutta, saattaa pelätä esimerkiksi toisten ennakkoluuloja itsestään, väärinymmärretyksi tulemista, väheksymistä tai huomiotta jättämistä. Yksilö voi kokea itsensä kerta kaikkiaan huonoksi ja alempiarvoiseksi.

Pohjimmiltaan turvan tunne syntyy yksilöllä hänen autonomisen hermostonsa kautta. Psykologinen turvallisuus on psyykkisen uskomuksen lisäksi myös kehollinen kokemus. Ihminen tuntee olonsa rauhalliseksi ja keho palautuu, silloin, kun parasympaattinen hermosto on aktiivisena. Sympaattisen hermoston aktivoituessa elimistö on stressitilassa ja valmiina toimintaan. Psykologisen turvallisuuden kannalta on tärkeää, että keho pystyy rentoutumaan, joten se vaatii parasympaattisen hermoston aktivoitumista. Voidaan siis sanoa, että psykologinen turvallisuus vaatii autonomisen hermoston tasapainotilaa.

Miten voimme vahvistaa omaa psykologista turvallisuuttamme?

Oma psykologinen turvallisuutemme on kehittynyt meille aivan syntymästä alkaen, läpi lapsuuden ja nuoruuden sekä erilaisten elämänvaiheiden. Siihen on vaikuttanut monenlaiset tekijät matkamme varrella. Psykologiseen turvallisuuteen vaikuttaa kaikki elämämme kokemukset ja sosiaaliset tilanteet. Huonot kokemukset ja traumat vaikuttavat autonomisen hermoston toimintaan. Esimerkiksi kiusaamistraumat vaikuttavat yksilön psykologiseen turvallisuuteen laskevasti, koska sosiaaliset tilanteet voivat laukaista kehossa posttraumaattisen stressireaktion.

Psykoterapeutti ja väitöskirjatutkija Henriikka Maikun mukaan psykologinen turvallisuus vaatii paljon hyviä kokemuksia vuorovaikutustilanteista sekä oman itsensä hyväksymistä. Itse emme voi päättää, että nyt haluamme tuntea olomme turvallisemmaksi, emmekä voi myöskään harjoitella sitä mitenkään. Pystymme kuitenkin vahvistamaan autonomisen hermostomme toimintaa ja sitä kautta parantamaan turvallisuuden tunnetta. Kun autonominen hermosto toimii optimaalisella tavalla, osaamme tunnistaa vaaran vaaraksi ja turva turvaksi. Elimistö tietää silloin, mikä on meille oikeasti hyväksi ja turvallista ja mitä kannattaa varoa.

Miten voimme kehittää organisaatiomme psykologista turvallisuutta?

Yrityksen tai tiimin psykologiseen turvallisuuteen voidaan vaikuttaa muun muassa johtamistavoilla. On sanottu, että johtaminen ei ole rooli vaan käyttäytymistapa. Johtajan tulisi käyttäytyä niin kuin haluaisi muiden organisaatiossa käyttäytyvän. Edmondsonin kolme vinkkiä johtajille psykologisen turvallisuuden vahvistamiseksi ovat: epävarmuuden osoittaminen, virheiden myöntäminen ja kysymysten esittäminen. Kun johtaja osoittaa muille olevansa haavoittuvainen ja tekevänsä virheitä, muutkin uskaltavat olla omia itsejään. Siten hän pystyy luomaan turvallisen ympäristön ottaa riskejä ja tehdä virheitä sekä samalla vähentämään epäonnistumisenpelkoa.

Johtajan täytyy tietää tai ainakin pystyä aistimaan tiimin sisäisen psykologisen turvallisuuden taso. Ihmisten elekielen ja energioiden aistiminen on tärkeä ominaisuus johtajalla. Tietääkseen varmasti kaikkien tiimin jäsenten turvallisuuden kokemuksen, johtajan on kysyttävä sitä henkilökohtaisesti kaikilta. Silti voi olla haastavaa saada tietää tarkalleen ihmisten tuntemuksista, koska mikäli psykologista turvallisuutta ei koeta, sitä ei välttämättä uskalleta sanoa. Ihmisiin tutustuminen henkilökohtaisella tasolla auttaa parhaiten ymmärtämään toisten tunteita ja ajatuksia. Johtajan on aina oltava tietoinen, mitä tiimin tai organisaation sisällä tapahtuu, jotta hän osaa reagoida epäkohtiin ajoissa ja oikealla tavalla.

Näkymätön yhteys

Pystymme kaikissa arkisissa tilanteissa vaikuttamaan toisten ihmisten psykologisen turvallisuuden tunteeseen luomalla itse turvallisen ja avoimen ympäristön keskustellessamme toisten kanssa. Psykologista turvallisuutta vuorovaikutustilanteessa luo läsnäolon ja kuuntelemisen sekä kiinnostuksen osoittaminen keskustelukumppanille. On huomattu, että eläinten keskuudessa osa vuorovaikutuksesta tapahtuu autonomisen hermoston kautta, ja itsekin olen saanut huomata oman koirani kanssa tämän. Kun rauhoitan oma hermostoni täysin, herkkä koirani pystyy jopa nukahtamaan ikään kuin ajatukseni voimalla. Kun olemme itse kovin stressaantuneita tai kiihtyneitä, välitämme ympärillemme samanlaista signaalia, ja stressi tarttuu muihin. Näin kehomme viestivät hermoston kautta toisillemme jatkuvasti, haluamme tai emme. Meidän kaikkien ihmisten ja eläinten välillä on siis näkymätön yhteys, jonka kautta tiedostamatta tai tiedostaen viestimme ympärillemme. Kaikilla meillä on mahdollisuus vaikuttaa psykologisen turvallisuuden tunteeseen.

Lähteet:

Edmondson, A. 2022. Creating a fearless organization. Nordic Business Forum -tallenne. Ei julkisesti saatavilla.

Henriikka Maikku – Psykologinen turvallisuus – mitä, missä ja miten? Väkevä elämä -podcast. Spotify. Julkaistu 24.5.2022.

Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Työterveyslaitos. n.d. Luettu 11.11.2022.

Viljanen, O. 2019. Voiko psykologista turvallisuutta johtaa? Työteveyslaitos.