Tampere
29 Mar, Friday
3° C

Proakatemian esseepankki

Naisen silmin



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Ikäluokkani kuuluu Y-sukupolveen. Sukupolveni on nähnyt paljon suomalaisten asennemuutoksia, sillä ajattelumme ja asenteemme eroavat monessa yhteydessä hurjasti aiempien sukupolvien asenteista. Yrittäjyys ja tasa-arvoajattelu ovat muuttuneet melkoisesti. Yritteliäisyys näyttäytyy esimerkiksi sellaisissa seikoissa, että Y-sukupolvi ei ole enää sitoutunut työpaikkaansa samalla tavalla kuin esimerkiksi aiempi, x-sukupolvi. Ennemmin sitoudutaan työtehtäviin ja työkavereihin, ihmisiin. Y-sukupolvi haluaa, että työ on mielekästä ja joustavaa, vapaata. Onko se syy vai seuraus sukupolvemme suurelle tarpeelle löytää se oma intohimo ja tehdä työkseen juuri sitä, missä omat vahvuudet pääsevät esille ja mikä tuntuu oikealta. Mikä tahansa työ ei enää kelpaa.

Toinen keskustelua herättävä aihe on tasa-arvo. Tasa-arvon tavoittelu on sukupolvellemme arkipäiväistä. Voit päivittäin löytää some feedistäsi tasa-arvoon viittaavia kampanjoita ja kannanottoja. En ole varma, osaammeko enää edes määritellä koko käsitettä. Verrattuna isovanhempiemme tarinoihin olemme kyllä tasa-arvoinen yhteiskunta. Nykyään jokainen saa menestyä riippumatta iästä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, etnisestä taustasta tai kansalaisuudesta. Näin se periaatteessa toimii. Todellisuudessa tietenkin edellä mainitut asiat vaikuttavat suuresti siihen, mitä ja miten paljon teet töitä menestyksesi eteen. Saattaa olla, että tietyillä aloilla joudut naisena tekemään kantasuomalaista miestä enemmän tekemään töitä menestyäksesi tietyillä aloilla. En voi puhua kenen tahansa puolesta – mutta haluan jakaa ajatuksiani siitä, mitä on olla nuori 23-vuotias nainen tämän päivän työelämässä.

Olen hakenut töitä ja saanut niitä. On ollut työpaikkoja, jossa tiedän sukupuoleni vaikuttaneen siihen, mihin minut sijoitetaan. Kuitenkin se, että minut on rekrytoitu, on todennäköisesti ollut ennemmin persoonaani kuin sukupuoleeni sidonnaista. Olennaisempaa tasa-arvokeskustelussa mielestäni on se, miten nuoria naisia kohdellaan työelämässä. Itse olen kohdannut paljon kommentointia ulkonäöstäni riippumatta sen hetkisen työpaikkani toimialasta. Paljon omalla mittarillani asiattomiakin kommentteja.

Olen joutunut työssäni pohtimaan sitä, millaiset housut puen päälleni töihin, etteivät miespuoliset työkaverini ”häiriinny”. Esimieheni kommentin jälkeen en pukenut enää treenihousuja jalkaan työskennellessäni liikunta-alalla. Promootiotehtävissä asiakasyrityksen edustaja (n. 40-50 v mieshenkilö) kehottaa ”tuomaan itseni ja ihanan takamukseni” samaan baariin viettämään iltaa heidän kanssaan. Olen myös saanut toisen edustamani yrityksen asiakkaalta uhkauksia työpaikan menettämisestä, jos en lähde ulos tupakointiseuraksi. Näitä tapahtuu, ja minä olen itse se joka vetää rajan sille mikä on ok, ja mikä ei. Mitä seksuaaliseen häirintään tulee, koen olevani nuorena naisena vahvoilla, jos haluaisin lähteä viemään ahdistavia kokemuksia. Se voi olla yksi postaus sosiaaliseen mediaan ja käytös kävisivät äkkiä kalliiksi kyseisille yrityksille.

Koska mielipiteitä on monia, tykkään tarkastella aina sitä kolikon kääntöpuolta. Vaikka nuorena naisena kohtaa jonkun verran ikäviä ja epämiellyttäviä tilanteita, on sukupuoleni vaikuttanut työelämässä ennemmin positiivisesti. Itse olen valinnut työllistää itseni alalla, jossa kommentointia kohtaa normaalia enemmän. Edustus- ja promootiotehtävissä pystyn kuitenkin myös hyödyntämään niitä ennakkoluuloja, joita ikääni ja sukupuoleeni kohdistuu.

Hankaluus piilee siinä, miten olla vakuuttava, kun huomio kiinnittyy ensimmäisenä sukupuoleeni, ikääni, ulkonäkööni – siis ulkoisiin seikkoihin. Kehujen ja kehuiksi tarkoitettujen kommenttien vastaanottamisen taito ei ole itsestään selvää, oli kyse sitten niistä oikeasti asiallisista ja imartelevista kommenteista tai sitten kyseenalaisista, harkitsemattomista, jopa idioottimaisista kommenteista. Edustustehtävissä on hyvä heittää sellainen ”viitta” päälle, joka blokkaa epämukavat tilanteet, etteivät kommentit mene ihon alle. On ammattimaista ottaa kehuiksi tarkoitetut kommentit vastaan kehuina ja antaa tilanteen sitten mennä ohi. Olen työssäni kohdannut paljon ikäisiäni nuoria naisia, joilla nämä kehut vaikuttavat työn tekoon. Se syö uskottavuutta, kun kehujen jälkeen hihitellään ja ollaan vaihtamassa numeroita, jolloin työmoodi unohtuu kokonaan. Siinä kohtaa voi sitten itse miettiä miksi ei oteta tosissaan.

Nuorena naisena ulkonäköseikat ovat usein ensimmäinen asia, joka huomion tuntuu kiinnittävän. Silloin voi ajatella, että älykkyys on sitten toissijainen asia. Sen voi ajatella niin, että perkule, miksi nämä ihmiset näkevät vain ulkokuoreni. Senkin siat! Toisaalta omalla vastuullani on se, että arvostan sekä ulkoisia että mentaalisia ominaisuuksiani. Kyllä ne ajatuksetkin ihmisiä kiinnostavat, vaikka he ulkonäköä kehuisivatkin. Eivät nuo piirteet ole toisiaan pois sulkevia. Jos sun ulkonäköön kiinnitetään huomiota, ei se tarkoita etteikö sua voitais pitää älykkäänä. Toisaalta älykkyys voi lisätä sun ulkoista viehättävyyttä.

Noh, summa summarum. Länsimaalaisessa yhteiskunnassa tasa-arvo vs. eriarvoisuus on hyvin paljon sidonnaista kontekstiin ja yksilön kokemuksiin. Nuoren naisen ulkoiset ominaisuudet ja luottaminen omiin taitoihinsa ja kyvykkyyteen kantaa kyllä, niin siviilielämässä kuin urallakin. Itse useimmiten tykkään siitä, millaisia ennakkoluuloja sukupuoleni ja ikäni herättää. Sitten voin omalla käytökselläni joko rikkoa, tai vahvistaa niitä ennakkoluuloja. Voi olla sekä kirous, että oikeus tulla kohdelluksi nuorena naisena, riippuen ihan näkökulmasta.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close