Ala-asteella lapset monesti keskustelevat aiheesta, mikä sinusta tulee isona? Vastauksia on laidasta laitaan. Pekka haluaa olla palomies, Jutta sairaanhoitaja ja Pentti Puuha-Pete.

Miten tämä liittyy aikuisen naisen unelmiin tai uraan? Monesti naiset ajautuvat hoiva-ammatteihin tai alempiin johtotehtäviin. Olen miettinyt tukkani kipeäksi miksei suomessa tai maailmalla isoimmalla pallilla istu nainen. Suomesta löysin kaksi suuren pörssiyhtiön toimitusjohtajaa, jotka olivat naisia. Verokoneen alkupää oli täynnä miehiä.

Perehdyin internetin suloiseen maailmaan ja muutamaan kirjaan selvittääkseni tätä arvoitusta. Mikseivät naiset nouse johtotehtäviin tai haaveile niistä samalla tavalla, kuin miehet. Millaisen vastaanoton saa nuori nainen, joka ilmoittaa haluavansa suuren pörssiyhtiön toimitusjohtajaksi?

Mikä estää naisia pääsemästä huipulle?

Mediassa tasaisin väliajoin puhutaan naisten ja miesten välisestä palkkaerosta. Otsikot huutavat punaisena naisen euron olevan vähemmän, kuin miehen euron. Mistä tämä johtuu ja mitä sille voi tehdä?

“Sukupuolten välisiä palkkaeroja mitataan useimmiten vertaamalla keskipalkkoja. Näin laskien naisen euron voidaan sanoa olevan 83 senttiä. Pitäisi ottaa kuitenkin huomioon myös työaika ja tehtävät. Kun verrataan miehiä ja naisia samalla ammattinimikkeellä ja samassa yrityksessä, supistuu sukupuolten välinen ero huomattavasti, kirjoittaa Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta.” ( Talouselämä 29.4.2018)

Faktaa on, että elämä ei ole aina reilua. Monesti kuitenkin omaan elämäänsä pystyy vaikuttamaan, niin myös omaan euroonsa. Kuten yllä mainitaan, keskipalkka vertailussa naiset jäävät miesten hännille. Syynä tähän ei aina ole epätasa-arvoinen palkkaus, vaan naisten valitsemat ammatit. Sote-alalla, hyvinvointialoilla ja muilla naisvaltaisilla aloilla palkat ovat pienemmät, kuin vaikka rakennusalalla tai liike-elämässä. En ota kantaa naisvaltaisten alojen palkkaukseen, vaan siihen miten me kannustamme lapsia ja nuoria valitsemaan ammattinsa.

Ihminen imee vaikutteita kotoaan, koulusta ja harrastuksista. Ajatusmaailma muokkaantuu sen mukaan. Jos kotona vouhkataan epätasa-arvosta, muttei siitä miten sitä voisi välttää, kierre jatkuu. Jokaisella meillä suomessa on mahdollisuus valita miten kouluttautuu ja mihin ammattiin. Naiset ajautuvat usein aloille, joissa on matalampi palkkaus, ihan omasta tahdostaan. Valintaa tehdessä on hyvä olla tietoinen palkka-asioista, työtilanteesta ja työnkuvasta. Kukaan ei voi olla ennustaja, mutta kun ottaa asioista selvää välttyy monelta yllätykseltä. Kenellekkään ei varmasti ole yllätys, että aloilla on palkkaeroja, tai että koulutuksen määrä korreloi palkkatasoon.

Oivallus numero uno: Valitse ammattisi viisaasti, uskalla kurkotella kuuta taivaalta. Valinta on sinun.

Seuraavaan rahaa koskevaan asiaan olen syyllistynyt itsekin. Palkkaneuvotteluissa hinnoittelen osaamiseni ala-kanttiin, kun taas miespuoliset kollegani kokeilevat kepillä jäätä ja pyytävät enemmän. Yleensä he myös saavat enemmän. Naisten ongelmana on tyytyä liian vähään, ei uskalleta pyytää tarpeeksi. Miehet uskaltavat pyytää ja nostavat oman hintansa oikealle tasolle. Olen itse ollut tilanteessa, jossa neuvottelin ensin oman palkkani. Sitten kuulin myöhemmin neuvotelleeta kolleegalta, hänen saaneen enemmän. Samasta työstä eri palkka. Raivostutti, tilanne oli mielestäni epäreilu. Myöhemmin tajusin, että epäreilua ei ollut se, että sain vähemmän palkkaa, koska en uskaltanut pyytää. Epäreilua olisi ollut, jos olisin pyytänyt samaa kuin kollegani enkä olisi sitä saanut, koska olen nainen.

Tosin olen törmännyt siihen, että miehille tarjotaan samasta työstä enemmän palkkaa jo etukäteen. Se on epäreilua ja siihen mielestäni pitää puuttua. Esimerkiksi näyttelijä Inka Kuustonen on ottanut linjan, että hänelle on maksettava sama palkka, kuin miesnäyttelijälle. Ihailtavaa rohkeutta ottaa asia esiin ja vaatia itselleen saman palkan, kuin kollegallaan.

Naisia vaivaa huijarisyndrooma. Ei luoteta omaan osaamiseen tarpeeksi, tai koeta sen olevan tietyn arvoista. Monet miehet taas uskaltavat juurikin testata, mikä heidän arvonsa on työnantajan mielestä, ei heidän itsensä.

Oivallus numero kaksi:

Avaa suusi. Kukaan ei tarjoa sinulle enempää, kuin mitä pyydät.

Naisten hidasteena uralla on myös perheen perustaminen. Se nyt sattuu vaatimaan naiselta hieman enemmän eforttia, kuin mieheltä. Raskaus ja äitiys katkaisee uran jossain vaiheessa. Tämä on sellainen asia, johon ei oikeastaan ole kikkakolmosta tai sen faktan muuttavaa taikatemppua. Itse kuitenkin näkisin asian niin, että ennakoimalla omia unelmia, voi uraakin rakentaa. Vauva ei tule kello kaulassa ja elämä on arvaamatonta, mutta perillä oleminen omista elämän unelmista auttaa asiaa. Haluaako lapset nuorena? Onko ura kannattavaa alkaa rakentaa ennen vai jälkeen lapsien? Montako lasta haluaisit? Jos miettii näitä asioita jo uran alussa, on helpompi varautua tulevaan urapolkuun.

Oivallus numero kolme: Ennakoi, suunnittele ja mieti omia unelmiasi. Muutoksia ja yllätyksiä tulee varmasti, mutta helpompia käsitellä kun on ajatellut asioita ennakkoon.

Monesti työelämässä menestyvät naiset herättävät tietynlaisia mielikuvia ja ennakkoluuloja. Päällepäsmäri, lapset hylättynä kotona, ahne, päässyt asemaan suhteilla, onkohan edes pätevä yms.  

Näitä ennakkoluuloja ruokkivat molemmat sukupuolet. Miksi me naiset lynkkaamme toisiamme? Voisimme ottaa mallia niiltä naisilta jotka uskaltavat rikkoa lasikattoja ( Vihaan tuota sanontaa). Toisen naisen menestys ei ole sinulta pois, päinvastoin jokainen urallaan etenevä nainen mahdollistaa monelle muulle naiselle saman.