Tampere
29 Nov, Sunday
1° C

Proakatemian esseepankki

Nainen saa harmaantua



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Blogiessee: http://ajatuksiaopiskelusta0.blogspot.fi/2017/11/nainen-saa-harmaantua.html

Helsingin Sanomien 23.10.2017 ilmestyneessä artikkelissa Minna Kiistala ja Jani Niipola kertovat suomalaisten olevan erittäin hukassa pukeutumisen suhteen. Bisnespukeutuminen ei ole eurooppalaisella tasolla ja etiketti on löystynyt niin että töihin voi pukeutua miten itse haluaa. Niipola listaa, että silmäpussit, paidanreuhka, silmäpako sukkahousuissa sekä harmaantuminen ovat asioita, jotka eivät kuulu työpaikalle. Jokaisella tulisi olla luottosuutari sekä oma ompelija, lisäksi naisen tulisi suosia hameita housujen sijaan.  Pukeutuminen on viesti ja pukeutuminen luo mielikuvan joten onko It-kulttuurista noussut huppariin pukeutuminen uhka vai mahdollisuus nousevassa olevalle  ”rennolle”  bisnespukeutumiselle.

Itselleni bisnespukeutuminen tuo mieleen toimiston, jossa etikettinä on kuuluisa business/smart casual. Toimistossa voi nähdä siistejä kenkiä, jakkua, bleiseriä sekä rypyttömiä neuleita. Kankea bisnespukeutuminen ei sovi kaikille ja mikäli pukee ylleen vaatteet jotka eivät tunnu omilta, huokuu se koko olemuksesta. Kumpi on pahempi – olla reunasta ryppyisessä paidassa vai olla kokonaan eri ihminen? Mielestäni vaatteiden tulee tuntua hyviltä koska mikäli ”omissa nahoissa” ei ole hyvä olla, heijastuu se todennäköisesti myös työpanokseen. Työnantaja kun ei välttämättä ymmärrä tehottomuuden johtuvan nimenomaan liian tiukoista pukeutumissäännöistä. Toisaalta, kuka hankkiutuu työyhteisöön tai ylipäätänsä töihin jossa virallinen pukeutuminen on yksi työn edellytyksistä?

Mitä tulee harmaantumiseen, ovat mielestäni Kiistala sekä Niipola väärässä. Harmaat hiukset ovat nyt muodissa ja joku voi pitää sitä jopa ns. ”fashion statementtina”. Harmaantuminen on jokaisella jossain vaiheessa edessä ja kaikilla ei ole esimerkiksi hiusväriaineallergian takia mahdollista edes piilottaa tätä karua faktaa. Geroge Clooneyta pidetään komeana ”silver foxina” joten miksei Jamie Lee Curtisia, Diane Keatonia tai Kate Middletonia (kyllä, Cambrigden herttua värjää harmaansa piiloon) nosteta samalle tasolle hopeahapsen kanssa? Harmaan viidestäkymmenestä eri sävystä puhuminen on kuohuttanut tunteita ja moni kuuluisa bloggari on ottanut vähintään yhtä kärkkäästi kantaa keskusteluun, kun Kiistala ja Niipola itse ovat asian tuoneet esille.

Helsingin Sanomien artikkelin sijaan keskittyisin enemmän Kauppalehden artikkeliin pukeutumisesta, joka on kirjoitettu asiallisella tyylillä ilman turhaa kärjistämistä. Kauppalehden artikkeli on ilmestynyt vuoden 2017 alussa ja tekstin on tuottanut sama Jani Niipola joka kritisoi Helsingin Sanomissa suomalaisten tyylittömyyttä.  Kauppalehden artikkelissa on listattu pukeutumisen kymmenen kultaista käskyä jota jokaisen tulisi soveltaa menneessään töihin. Perusidea on molemmissa sama: t-paidat ja tennarit eivät sovi töihin ja mieluummin on hieman ylipukeutunut, kun alipukeutunut.  Kauppalehdessä kerrotaan, että töihin tulee pukeutua niin että voi saada potkut tai ylennyksen – tärkeää on se, että näytät parhaalta versiolta itsestäsi. Onko Niipola tarkoituksella kärjistänyt Helsingin Sanomien artikkelia varten mielipiteitään, jotta saisi enemmän näkyvyyttä juuri ilmestyneen kirjansa vuoksi? Helsingin Sanomien artikkeli, kun on kerännyt muutaman päivän aikana satoja kommentteja lisäksi kaikki muut sosiaalisessa mediassa kirjoitetut kannanotot. Sitähän sanotaan, että huonoa julkisuutta ei ole olemassakaan.  Kauppalehdessä Niipola kertoo, ettei rennossa toimistotyylissä solmio ole pakollinen mutta Helsingin Sanomissa kelkka on kääntynyt ja solmion käyttöä hän suosittelee.

Kaiken kaikkiaan Niipola sekä Kiistala ovat varmasti pukeutumisen asiantuntijoita ja heidän kirjansa sai hyvää mainosta Helsingin Sanomien julkaisun ansiosta. Närkästyneet suomalaiset varmasti säntäävä nytt pää kolmantena jalkana kirjakauppaan ja hankkivat pukeutumis-oppaan itselleen ja joululahjaksi. Tämän seurauksena seuraavassa artikkelissaan Niipola voikin kertoa yhdessä kollegansa kanssa, kuinka suomalaiset nyt ylipukeutuvat ja uutena trendinä tulisikin olla ”less is more”.

 

Lähteet:
https://www.hs.fi/paivanlehti/22102017/art-2000005416524.html – luettu 26.10.2017
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/bisnespukeutumisen-kymmenen-kaskya—ja-yksi-synninpaasto/Ypj2RjqL – luettu 26.10.2017

Kommentit
  • Reetta Koivula

    Innostuin lukemaan esseess viittaamasi artikkelit ja huomasin kanssasi samoja asioita. Mielenkiintoinen mielipiteen vaihdos erityisesti solmioasiassa.
    Ulkoinen look on merkittävässä roolissa erityisesti ensivaikutelmassa. Jos rosoinen look on oma juttu, niin siitä ensivaikutelma voi olla hieman negatiivinen. Kuitenkin, kun porukka oppii tuntemaan, pukeutumisen merkitys pienenee. Mutta jos kyseessä on suuri toimisto, jossa et välttämättä tutustu kaikkiin ensivaikutelmaa enemmän, se ensivaikutelma voi olla muiden ainoa kontakti sinuun.
    Muistan katsoneeni videon, jossa testattiin ihmisten mielikuvia pukuun pukeutuneesta miehestä. Videolla pukumies oli pöllimässä pyörää pyörätelineestä varsin näkyvällä paikalla. Ohikulkijat jopa tarjoutuivat auttamaan tätä miestä, olettivat että pyörä oli hänen. Kun sama mies pukeutui normaalisti, eli ei pukuun, ohikulkijat olettivat hänen varastavansa jonkun toisen pyörää ja puuttuivat tilanteeseen. Tuoko se puku kuitenkin uskottavuutta?

    1.11.2017
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close