Artikkeli on julkaistu LinkedIn-profiilissani 8.3.2020: https://www.linkedin.com/pulse/n%25C3%25A4ihin-se-usein-kosahtaa-kuusi-yleisint%25C3%25A4-virhett%25C3%25A4-salla-nieminen

Välttelen kaikkea talouteen liittyvää parhaani mukaan! Minusta tärkeintä on luovuus ja kyky reagoida muutoksiin! En ymmärrä, miksi niitä lukuja pitää aina korostaa… Tällaisia kommentteja kuulee aina silloin tällöin Proakatemialla, vaikka kyseessä on TAMKin yrittäjyyden ja tiimijohtamisen yksikkö. Ihanko meinasit yrittäjäksi ryhtyä ilman minkäänlaista talousosaamista? Juu, tsemppiä vaan siihen hommaan! 

Noh, noh, pakitetaanpas vähän… Tarkoitukseni ei ole räyhätä siitä, että sinä et osaa. Itseasiassa uskon, että osaat paljonkin, et vain ihan tarkkaan vielä tiedä, mitä tehdä sillä osaamisella. Ainakin omassa tiimiyrityksessäni Promisiassa on hirvittävä määrä talousosaamista, ja siitä huolimatta osuuskunnan talouden hallinta tuottaa aika ajoin vaikeuksia. Meillä osataan laskea alveja, meillä tehdään budjetteja ja meitä kiinnostaa, mitä tuloslaskelmassa ja taseessa lukee. Ja silti, SILTI, jokin menee vikaan. 

Me emme osaa viedä osaamistamme käytäntöön. Jorma Erkkilä (2020) listaa Invenco Oy:n blogissa kuusi tyypillisintä virhettä, joihin yrityksen talouden suunnittelussa usein sorrutaan, ja uskon, että monet näistä ovat seurausta nimenomaan siitä, että ei tiedetä, miten omat tiedot viedään käytäntöön. Erkkilän (2020) mukaan kuusi yleisintä virhettä yrityksen talouden suunnittelussa ja budjetoinnissa ovat: 

1. Viime vuoden luvut kopioidaan lisäämällä niihin jokin prosenttikasvu 
2. Vuosibudjetti jaetaan tasaisesti kuukausille 
3. Ylioptimistisuus tai ylipessimistisyys 
4. Liikevaihto ei takaa kassavirtaa 
5. Luotetaan vain rahamääräisiin lukuihin 
6. Tavoitteisiin ei sitouduta 

Erkkilän (2020) mukaan on yrityksiä, joissa budjettia laadittaessa oikaistaan niin, että edellisen vuoden myyntilukuihin lisätään pieni kasvu, ja näin saadaan vaivattomasti myyntitavoitteet seuraavalle vuodelle. No, Promisiassa emme ole tällaiseen sortuneet, sillä tutkailemme yleensä jokaista vuotta erillisenä kokonaisuutena, mutta budjettiasioissa meillä on taas omat haasteemme, joista olenkin kirjoittanut jo aikaisemmin. 

Se, mihin meillä tosin sorrutaan jatkuvasti, on se, että vuosibudjetti jaetaan tasaisesti kalenterikuukausille. Kun on kyse suurista summista, on helppo jakaa summa osuuskunnan jäsenten kesken ja sitten kuukausilla, sillä tokihan näin on paljon helpompi hahmottaa, kuinka paljon yhden osuuskunnan jäsenen tulisi myydä tavoitteen saavuttamiseksi. Tähän ajatukseen ei kuitenkaan pitäisi jäädä jumiin, sillä esimerkiksi meillä kesät ja alkusyksy ovat ainakin tähän asti olleet myynnillisesti melko hiljaista aikaa. 

Ylioptimistisuudella tai ylipessimistisyydellä Erkkilä (2020) viittaa siihen, että tavoitteet asetetaan joko liian korkealle tai niin matalalle, että niiden saavuttaminen on liian helppoa. En usko, että meillä Promisiassa välttämättä sorrutaan näistä kumpaankaan, mutta jos jompaankumpaan, niin ehdottomasti ylioptimistisuuteen. Meillä tavoitteet eivät koskaan ole olleet liian helppoja. Mieleen muistuu ensimmäisenä Promisian Miljoonatiimi-tavoite, joka on kyllä kunnianhimoinen, muttei mielestäni missään mielessä epärealistinen. Siinä, että osuuskuntamme onnistuisi tekemään Proakatemialla ollessaan miljoonan euron liikevaihdon on tosin muita haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi siihen, onko liikevaihtotavoite ylipäätään yritystoimintamme kannalta olennainen. 

Kuten jo aikaisemmassa budjetointiin liittyvässä esseessäni totesin, yksi Promisian budjetoinnin suurimpia haasteita on se, että koko osuuskuntamme ei ymmärrä, että liikevaihto ei takaa kassavirtaa. Erkkilä (2020) huomauttaa, että talousosasto saattaa kyllä ymmärtää, että kassavirta kasvaa vasta viiveellä, mutta se ei ikävä kyllä vielä riitä. Yrityksen täytyy pystyä selviytymään maksettavista laskuista silloin kun ne erääntyvät. Ei auta, jos rahaa tulee vasta parin kuukauden päästä. 

Ja vaikka ne luvut ovat yrittäjän talousosaamisen kannalta hirvittävän tärkeitä, Erkkilä (2020) muistuttaa, että yrityksen toimintaa analysoitaessa ei voida luottaa pelkästään rahamääräisiin lukuihin. Todelliseen analyysiin tarvitaan eurojen lisäksi myös yksikköhintoja ja volyymeja. Vain näin voidaan selvittää, mitkä ovat yrityksen menestymisen avaintekijät. 

Viimeisenä vaan ei suinkaan vähäisimpänä Erkkilä (2020) mainitsee talouden suunnittelun kompastuskiveksi sitoutumattomuuden tavoitteisiin. Ai että! Nyt ne viimeisimmätkin taloutta välttelevät Proakatemian tiimiyrittäjät nyökyttelevät siellä sohvan nurkassa. Proakatemialla opinnot huipentuvat viimeisenä vuonna tehtävään ulkomaan projektiin, joka tunnetaan myös nimellä Final Camp. Tiimiyrityksemme Promisia voi asettaa vaikka millaisia tavoitteita Final Campin suhteen, mutta jos osuuskunnan jäsenet eivät ole valmiita sitoutumaan näihin tavoitteisiin, Euroopan ulkopuoliset maat voidaan unohtaa saman tien. 

Miten sitten välttää nämä kompastuskivet? Miten sitten voisi oppia viemään oman osaamisen käytäntöön? No, miten nyt yleensäkin, tekemällä. Sori nyt vaan. Tämähän ei tosin tarkoita, että laastari pitää repäistä heti kerralla. Kukaan ei sano, että nyt sinun on ryhdyttävä osuuskuntasi talouspäälliköksi. Etene ennemmin pienin askelin. Seuraavaa projektia tehdessäsi, kokeile vähän laskea, kuinka paljon voisitte saada myyntiä tai kuinka paljon teillä voisi olla kuluja. Tutustu tuttuihin ja turvallisiin asioihin, niiden kautta löytyy yleensä myös motivaatio ja tuttujen asioiden kautta kaikki on helpompaa. Älä hätäile. Hiljaa hyvä tulee. 

Erkkilä, J. 2020. Kuusi yleisintä virhettä yrityksen talouden suunnittelussa ja budjetoinnissa. Invenco Oy. Luettu 8.3.2020. https://www.invenco.fi/kuusi-yleista-virhetta-yrityksen-talouden-suunnittelussa-ja-budjetoinnissa/