Kun kuulimme ensimmäistä kertaa, että on mahdollista hakea myyntipäiville omalla tuotteellaan, olimme enemmän kuin täpinöissämme. Päätimme rohkeasti hakea suklaakortillamme myyntipäiville ja onneksemme pääsimme toiseksi toimeksiantajaksi. Siitä se työ sitten alkoikin. Tiesimme jo yhdet myyntipäivät kokeneina, että tehtävä ei tule olemaan helppoa ja meidän on pystyttävä varautumaan mitä ihmeellisimpiin asioihin. Näitä oli välillä tuskaisen vaikea pohtia etukäteen.

Tilasimme suuren määrän suklaata sekä joulukortteja. Vähän liiankin paljon, jos multa kysytään. Tämä asia huolestutti minua alusta saakka – ihan tähän päivään asti. Meillä on edelleenkin valtavasti suklaakortteja jäljellä ja myynti käy kovana jouluun asti. Loput myydään ensi vuonna. Seuraava ongelmamme oli, mihin toimitamme näin suuren kuorman niin, ettei kukaan saa tietää, että meidät on valittu myyntipäivien toimeksiantajaksi. Tämä ei mennyt ihan nappiin, sillä kun Fazerin tilaus saapui, siellä oli REKALLINEN suklaita. Mun leuka taisi loksahtaa maahan asti, kun seurasin kuskia hänen purkaessaan kuormaa. Vihdoin suklaalavat oli saatu viidenteen kerrokseen suht turvallisesti, kunnes vitsillä totesin, että kumpa tässä olisi ollut jokin virhe ja osaa suklaista tultaisiin pian hakemaan toiseen paikkaan. Hetkeä myöhemmin, Valtterin suorittaessa tarkkaa laskusuoritusta, onneni kääntyi, sillä toden totta, suklaita oli tullut 60 000 sijaan 120 000! Tässä vaiheessa suklaita oli melko vaikea kätkeä akatemialaisilta, taisimme jäädä kiinni. Kuskia kävi hieman sääliksi, sillä hetkeä myöhemmin hän palasi rekkansa kanssa noutamaan jo kerran roudatut lavat takaisin rekkaan.

Tästä hetkestä meillä alkoi armoton suklaiden ja joulukorttien yhdistäminen. Kädet ruvilla väänsimme reippaat 9000 suklaakoteloa kasaan, salassa tietenkin. Apuvoimia saimme kahdelta pojaltani (pääosin kävivät suklaata syömässä), pakkaaminen kun jatkui viikonloppuisin ja aina iltaan asti. Myyntipäiviä edeltävä viikko oli melko pitkä ja asioita tuntui oleman enemmän kuin tarpeeksi hoidettavana. Onneksi saimme kaiken ajallaan hoidettua, tehtävät kun olimme jakaneet hyvin etukäteen. Vaikka työt ja suunnitelmat olisivatkin hyvin hoidettu, ainakin omalta osalta, stressin välttäminen on erittäin hankalaa. Onneksi tsemppasimme toisiamme loppuun asti, tässä asiassa onnistuimme mielettömän hyvin – hyvä me! <3

Myyntipäivät alkoivat jännittyneissä tunnelmissa, itseäni jännitti ehkä eniten Vilin tekemä video ja sen jälkeen lavalle meneminen. Kaikki sujui kuitenkin jälleen kerran hienosti ja selvisimme ensimmäisestä haasteestamme myyntipäivillä. Tuntui, että myyntipäivät sujuivat todella hienosti jokaisen tiimin osalta ja olimme erittäin yllättyneitä positiivisesta vastaanotosta tuotteellemme. Eniten huolta omalla osallani toi se fakta, että saimme myös projektitiimimme kanssa osallistua myyntipäivien myyntiin omassa tiimissämme. Tämä oli vaikeaa, sillä tuntui, kuin olisimme tasapainoilleet kahden tulen välissä. Muutamat henkilöt muista tiimeistä ihmettelivät, miksi teimme omalle tiimillemme myyntiä ja samalla tuntui, että oma tiimimme ei välttämättä ymmärtäneet, kuinka paljon muutakin tehtävää meillä oli koko kolmen päivän ajan. Onneksi suoriuduimme projektitiimin kanssa tästä hyvin ja kunnialla. Tärkeintähän on loppupeleissä vain ja ainoastaan se, miltä itsestä tuntuu ja mitä tietää tehneensä. Liikaa mietimme ja pohdimme sitä, että miksi joku muu ei tee jotain, kun senkin ajan voisimme keskittyä omaan tekemiseen ja suorittamiseen, toisiamme tukien. Oman tiimimme kanssa meillä on onneksi vielä tulossa myyntipäivien läpikäyminen.

Meidän projektitiimimme on ollut varsin mielenkiintoinen ja värikäs alusta alkaen, haastavia hetkiä ja mielenilmauksia on ollut havaittavissa pitkin vuotta, mutta näistä ollaan aina puhuttu ja eteenpäin ollaan jatkettu. Ennen myyntipäiviä, koimme jonkin sortin stressin purkauksen aiheuttaman kolmannen maailmansodan. Sodittiin päivä ja seuraavana olimme taas valmiita tekemään hommia yhdessä ja hoitamaan myyntipäivät kunnialla läpi. Tiimimme suurin ongelma on se, että näemme asiat niin kovin eri näkökulmista ja myös lähestymistapamme eroaa toisistaan merkittävän paljon.

Tämä on selvästi ollut yksi haastavimmista ja opettavaisimmista projekteista, jota tulen akatemian aikana kokemaan. Siitä olen aivan varma. Ensi vuoteen korttien myynti jatkuu varainhankinnan muodossa, johon tuote on alun perin suunniteltu. Tämän kuun aion keskittyä vielä joulumyyntiin täysillä, jonka jälkeen kaikki paukut annetaan taas ensi vuodelle. Innolla odotan, mitä ensi vuoden myyntipäiville keksitään.

Julkaistu Piece of Total -blogissa: https://www.blogger.com/blogger.g?blogID=2194406337591023189#editor/target=post;postID=7327800056144397691;onPublishedMenu=allposts;onClosedMenu=allposts;postNum=0;src=postname