Tampere
29 Mar, Friday
8° C

Proakatemian esseepankki

Myynnin oppimissopimus



Kirjoittanut: Iidaliina Manninen - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Miksi olen sellainen myyjä kuin olen nyt?

Kaikissa pitkäaikaisimmissa työpaikoissani on painotettu hyvän asiakaspalvelun tärkeyttä, ja siitä on tullut tärkeä osa työminääni. Asiakaspalvelulla on merkittävä rooli myyntityössä ja sillä voi erottua edukseen.

 

Tarjoilijan töitä tehdessäni, en oikeastaan edes ajatellut tekeväni myyntityötä, vaikka sitä se pääasiassa juuri oli. Tarjoilijana myynti oli pääasiassa ruokien ja juomien suosittelua asiakkaan mieltymysten mukaisesti. Piti osata kartoittaa mistä kukakin asiakas pitää, ja mitä asiakkaan saattaisi tehdä mieli juuri sillä hetkellä. Mitä paremmin tunsi ravintolan valikoiman, sitä helpompaa suosittelu oli, ja halutessaan pystyi kertomaan myös omista mieltymyksistään. Tarjoilijana sai usein helposti myytyä vaikkapa oman lempiviinin asiakkaille kertomalla, että tämä on minun suosikki.

 

Suosittelumyynnin lisäksi tarjoilijan työhön kuului vahvasti lisämyynnin tekeminen. Ruokaravintolassa asiakkaat ohjattiin pöytään istumaan ja juomatilaus kysyttiin aina heti kun ruokalistat vietiin pöytään. Juomat vietiin asiakkaille ennen kuin he tilaavat ruokansa, jotta lasit olisivat mahdollisimman tyhjiä ruuan tullessa pöytään, ja heille saa myytyä lisää juotavaa. Ruuhka-aikana lisää juotavaa sai myytyä jopa ennen kuin asiakas sai ruokansa. Jos asiakas tilasi burgeri annoksen, tapanani oli aina yrittää myydä dippi perunoille kaveriksi, ja lähes jokainen asiakas tilasi dipin, kun vain viitsi kysyä maistuisiko sellainen lisuke. Dippi vaihtoehdot hintoineen toki lukivat ruokalistassa, mutta harva huomasi niitä sieltä. Pienellä lisäkysymyksellä kassan sai kilisemään melkein jokaisen burgerin kohdalla parilla eurolla enemmän. Myös jälkiruokien suosittelu on ravintolassa perinteinen lisämyyntikeino.

 

Ravintolassa töissä ollessa tottui siihen, että yksikään asiakas ei pysty ostamaan ravintolasta mitään, ellei häntä palvella. Niinpä myymälä työhön siirryttyäni asiakaspalvelu on ollut minulle tärkein myynnin keino. Toki myös Iittalan myymälöissä painotetaan asiakaspalvelun tärkeyttä, ja sitä, että jokainen asiakas tulee palvelluksi. Minulle on tärkeää pystyä palvelemaan jokainen asiakas yksilönä. Mikäli saan asiakasta tervehtiessäni kuvan, että hän haluaa katsella rauhassa, silloin jätän hänet rauhaan. Toisena ääripäänä voin höpötellä asiakkaiden kanssa niitä näitä, olen jopa istunut asiakkaiden kanssa kahville heidän pyynnöstään.

 

Nykyisessä työssäni pitää tuntea myymälän valikoima hyvin. Jos asiakas etsii lahjaa, on osattava kartoittaa, millaista lahjaa hän etsii. Tai mikäli asiakas on hankkimassa vaikkapa uutta paistinpannua, on tiedettävä erot erilaisten pannujen välillä, jotta osaa myydä sopivan pannun juuri tälle asiakkaalle. Myyjänä minulle on aina ollut tärkeää, että tunnen myymäni tuotteet mahdollisimman hyvin, ja että voin myös seistä tuotteiden takana, jotta voin myydä niitä luottavaisin mielin. Iittalan myymälöissä on myös hyvä tuntea tarinoita tuotteiden takana sekä osata kertoa suunnittelijoista, näillä keinoilla saa lisättyä luotettavuutta asiakkaisiin. Joku saattaa jopa ostaa tietyn tuotteen, kun kuulee tarinan tuotteesta, tai osaa kertoa kuka sen on suunnitellut.

 

Tein vajaa kaksi vuotta visualistimyyjän työtä, joten visuaalisuus on itselle tärkeä osa myyntityötä. Kun asiakkaita pystytään inspiroimaan erilaisten esillepanojen avulla, myyntiä syntyy helpommin. Jos tiedän jollekin tuotteelle useita eri käyttötarkoituksia, inspiroin usein senkin avulla asiakkaita, kerron esimerkiksi mitä kaikkea tässä purkissa voisi säilyttää.

 

Myös myymälätyössä lisämyynti on tärkeässä roolissa, ja erilaisia lisämyynnin keinoja jaammekin aika paljon työkavereiden kanssa. Itselleni helpoin lisämyyntituote on myydä paistinpannun ostajalle uusi paistinlasta. Tärkeintä minulle lisämyynnissä on, että myytävä tuote liittyy jotenkin asiakkaan muihin ostoksiin. Mielestäni kamalinta on käydä Jyskissä ostamassa uusi vessaharja ja myyjä yrittää kassalla myydä minulle uutta tyynyä.

 

Face to face myynti on minulle hyvin luontevaa, kun taas puhelinmyynti on edelleen vähän jännittävää. Puhelinmyynnistä minulla ei ollut minkäänlaista kokemusta ennen Proakatemiaa, ja alkuun kärsinkin jonkinlaisesta puhelinmyyntikammosta. Kammosta pääsin eroon ihan vain tarttumalla luuriin, kun järjestettiin ensimmäistä 24H.ta. Vaikka varsinaista puhelinmyyntikammoa ei enää ole, en silti edelleenkään nauti puhelinmyynnistä. Tarvittaessa voin tarttua luuriin, mutta se ei ole minulle se luontevin tapa myydä.

 

Miten tulen sellaiseksi myyjäksi kuin haluaisin olla?

Haluaisin osata klousata kauppoja paremmin ja rohkeammin. Koen, että kaikissa työpaikoissani on puhuttu liian vähän myymisestä työkavereiden kesken, ja varsinkin oman esihenkilön kanssa. Parhaat vinkit myyntiin on kuitenkin yleensä saanut omilta työkavereilta tai kollegoilta, joten aion jatkossa ottaa myymisen useammin puheenaiheeksi työpäivien aikana. Näin saan itse imettyä parhaat vinkit työkavereilta, mutta voin myös jakaa omaa osaamistani heille. Lisäksi tuotetietoutta on aina hyvä opetella lisää.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close