Asenteilla on merkittävä vaikutus jokaiseen valintaan elämässämme. Lukiessani Carol Dweckin kirjaa Mindset huomasin monia virheitä omassa ajattelutavassani. Ennakkoasenteet ovat yleensä luoneet minulle polun, jota seurata ja tämä polku on vienyt minut helpoimman kautta maaliin. Kirjassa moneen kertaan mainittu muuttumattomuuden asenne on hallinnut minun ajattelumaailmaani. Olen todella harvoin uskaltanut ottaa riskin, jonka seurauksena voisin epäonnistua. Kirja avasi silmäni uudelle ajattelutavalle, jossa uskallan lähteä mukavuusalueeltani pois ja pysyä sieltä poissa.

”Muuttumattomuuden asenne rajoittaa saavutuksia. Se täyttää ihmisten mielet häiritsevillä ajatuksilla, tekee vaivannäöstä sopimatonta ja johtaa huonompiin oppimisstrategioihin. Lisäksi se muuttaa toiset ihmiset tuomareiksi sen sijaan, että he olisivat liittolaisia.”

Käytännössä muuttumattomuuden asenteen omaava henkilö haluaa vaikuttaa fiksulta, jonka takia hän välttelee haasteita, antaa helposti periksi kohdatessaan esteen ja saattaa kokea muiden menestyksen uhkana. Yksikin epäonnistuminen voi kaataa hänen maailmansa. Tämän seurauksena ihmisen kehitys saattaa pysähtyä varhain, eikä ihminen saavuta niin paljoa, kuin mihin oikeasti pystyisi.

Olen monesti ajatellut, että en ole tarpeeksi hyvä jossain asiassa ja jättänyt asian sikseen. En ole halunnut edes yrittää asioita, joista en tiedä mitään tai, joita en osaa. Muistan, kuinka isoveljeni manasi ruotsin kieltä yläkoulussa. Hän ei olisi millään halunnut mennä tunneille, eikä opetella puhumaan ruotsia. Samaan aikaan käytiin paljon keskustelua pakkoruotsin turhuudesta ja hyödyistä. Itse päädyin samaan ajatusmaailmaan veljeni kanssa. En ole koskaan pitänyt ruotsin opiskelemisesta yhtään. En ollut ajatellut, että minä voisin osata puhua ruotsia sujuvasti. En ollut ajatellut kuinka helppoa sen taitaminen loppujen lopuksi on. Ajattelin, että lahjakkaat ihmiset osaavat ruotsia ja vain he haluavat opiskella sitä. Vasta luettuani Mindsetin tajusin, että pystyn melkeinpä mihin vain, kunhan vain harjoittelen ja opiskelen tarpeeksi. Nyt aion ottaa itseäni niskasta kiinni ja opiskella.

Dweckin tekemien tutkimusten perusteella muuttumattomuuden asenteen omaksuneet ihmiset pysyttelevät omalla mukavuusalueellaan ja tekevät asioita, joissa he ovat hyviä. Itsessäni huomasin samoja piirteitä. Lukiossa valitsin kursseja, joista tiesin jo etukäteen jotain. Englannin kurssit olivat mielekkäimpiä, sillä koin osaavani kieltä todella hyvin. En uskaltanut opiskella aineita, joista en tiennyt yhtään mitään, koska en ajatellut, että oppisin mitään. Nautin kursseista, joissa olin hyvä, koska epäonnistumisen riski oli niin pieni.

On olemassa myös ajattelutapa, jossa ihminen uskoo, että älykkyyttä on mahdollista kehittää. Tätä kutsutaan kasvun asenteeksi. Tämän asenteen omaksuneet haluavat oppia ja kehittää itseään jatkuvasti. He eivät pelkää haasteita, eivätkä anna periksi kovan paikan tullen. Epäonnistumisen he näkevät mahdollisuutena oppia jotakin uutta. Itse haluan tähdätä siihen, että omaksun kasvun asenteen ja pystyn hyödyntämään sitä tulevaisuudessa.

Mindset oli täydellinen valinta ensimmäiseksi kirjaksi, jonka akatemialla luen, sillä muuttumattomuuden asenne seurasi minua tämän kirjan lukemiseen asti. Rupesin ajattelemaan syvällisemmin omaa oppimistani. En halua jumiutua mukavuusalueelleni, vaan haluan oppia uusia asioita. Opin, että riskin otto kannattaa. Opin, ettei epäonnistuminen olekaan niin hirveä asia. Virheistä oppii aina jotakin. Nyt voin lähteä hyvillä mielin ja itseluottamusta huokuen kohti akatemian haasteita.