Tampere
26 Nov, Thursday
1° C

Proakatemian esseepankki

Muutosten aallokossa



Kirjoittanut: Annamari Aalto - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kirjan mukaan työmaailman yleinen ongelma nykyisin on seuraava: ”Samaan aikaan kun uuvumme, koemme, ettemme saa riittävästi tärkeitä asioita aikaan. Työstämme puuttuu usein hallinnan ja aikaan saamisen tunne sekä suurempi merkitys. Päivämme ovat usein kaoottisia ja liian reaktiivisia.” (Tuominen & Pohjanheimo, s.251). Ihmiset tekevät pidempää ja pidempää työpäivää, mutta silti aikaansaamisen tunne on matala.

 

71% kertoi, että työpäivän aikana on yleensä kiire.

72% eivät suunnittele työpäiväänsä ja työviikkoaan huolella etukäteen.

51% ei tunne ylpeyttä siitä, miten valmistautuu kokouksiin.

60% on sitä mieltä, että heidän firmassaan on liikaa palavereja.

37% kokee, että sähköpostin inbox ei ole hallinnassa.

 

Työteho laskee ja kilpailijat menevät ohi.

Aika hurjia lukuja, eikö vain?

 

Työkulttuuri yleisesti on muuttunut valtavasti viime vuosikymmenien aikana. Suuri osa töistä on siirtynyt teollistumisen myötä tulleista tehdastöistä konttoreihin tietokoneiden äärelle. Kirjassa huomioidaan kaikkien työalojen olemassaolo, mutta keskitytään nimenomaan toimistotöihin ja niiden haasteisiin.

 

Kirja käsittelee työelämän ja sen kulttuurin yleistä tarvetta muutokseen, mutta neuvot ja vinkit ovat sovellettavissa myös muihin organisaation sisällä tapahtuviin muutoksiin.

 

Digitalisaatio, liikkuvuus, globalisaatio ja työn epävarmuus ovat jo käynnissä olevia muutoksia työelämässä. Työnkuva muuttuu ja tämän myötä myös työkulttuurin olisi hyvä käydä läpi muutoksia, jotta työnteko säilyy mielekkäänä. Työkulttuuri on jo siirtynyt teollisesta työstä tietotyöhön ja edelleen voi nähdä työn siirtyvän enemmän ja enemmän toimistoista kotiin. Prosessit vaihtuvat projekteihin ja työajat alkavat joustamana yhä useamman kohdalla. Selkeät roolit muuttuvat vaihtelevampiin ja monipuolisempiin rooleihin.

 

Työkulttuurissa on havaittavissa useita ongelmia, joista huomattavimpia ovat kiireen tuntu, työn pirstaleisuus, konkretian puute työssä, työn joustamattomuus sekä kielteinen ilmapiiri. Jo pienillä muutoksilla kuten työajan muutoksilla ja lisääntyneellä vapaudella saataisiin työtehoa lisättyä helposti. Myös peruspilarit on syytä pitää kunnossa. Liian usein ongelmiksi ovat nousseet muun muassa stressi, unen puute, heikentynyt fyysinen kunto ja lisääntyneet poissaolot.

 

Oli kyseessä sitten työmaailman ongelmat tai organisaation rakennemuutokset, on muutoksessa hyvä lähteä liikkeelle ongelman määrittelystä. Työelämän yleisiä haasteita on kuvattu yllä, jonka jälkeen näihin on huomattavasti helpompi tarttua kiinni. Oman organisaation muutoksessa tulisi samantyylisesti saada määriteltyä ongelmat, joihin halutaan muutosta. Kun ongelmat on saatu määriteltyä, laaditaan ratkaisuehdotus. Kuinka ongelmat tullaan ratkomaan? Tätä seuraa luonnollisesti toteutussuunnitelma ratkaisuehdotuksesta.

 

Tiimien käydessä muutoksia läpi, on hyvä muistaa, että työpaikan kulttuuri muodostuu töissä. Jokainen on vastuussa siitä. Ihan niin kuin Proakatemiallakin, kirjassa esitettiin, että kaikki lähtee luottamuksesta. Koulun alkaessamme rakennamme luottamusta tiimimme kesken, sillä se on kaiken pohja. Luottamuksen myötä voi sitten syntyä ylpeyttä siitä, mitä teemme ja työlle syntyy suurempi merkitys. Nämä taas luovat yhteisöllisyyttä ja luottamus kasvaa.

 

Kirjassa esitetään, että hyvän työkulttuurin keskeiset osa-alueet rakentuvat merkityksestä, rooleista, työtavoista, ilosta ja elämästä. Näiden tulos luo työkulttuurin yhteisölle. Yhteisön missio, visio, arvot ja arvostus luovat yhteisön merkityksen. Tässäkin mielestäni olemme oikeilla raiteilla Proakatemialla keskittyessämme näihin vahvasti yrityksen alkutaipaleella.

 

Se, missä meidänkin tiimillämme olisi kehittymisen varaa, on roolien selkeys. Olemmekin jo kesän aikana ryhtyneet panostamaan tähän, ja tulemme painottamaan niiden tärkeyttä lukuvuoden alkaessa. Uskon myös kirjassa esille tuotavaan ajatukseen roolin autonomian tärkeydestä. Nimittäin tiettyjen raamien sisällä yksilölle olisi hyvä antaa autonomiaa suorittaa tehtäväänsä parhaalla katsomallaan tavallaan. Mielestäni tämä pohjautuu hyvin paljon luottamukseen. Luotetaan, että toinen osaa hoitaa tehtävän omalla tavallaan.

 

Työtavat ovat opittuja malleja tehdä tiettyjä tehtäviä. Ja tapoja voi muuttaa. Liian usein elämän jokaisella osa-alueella unohdamme kyseenalaistaa oppimiamme tapoja, vaikka niiden tarkkaileminen olisi hyvinkin suotavaa. Kyse voi olla esimerkiksi pienistä arkisista käytänteistä kuten palaverien määrästä. Vaikka johonkin on totuttu, ei se tarkoita, että se olisi paras keino sen toteuttamiseen.

 

Jotta työtä pystyy tekemään parhaalla mahdollisella tavalla, on myös työntekijän muun elämän oltava kunnossa. Keho, mieli ja ihmissuhteet. Usein puhutaan työn ja vapaa-ajan välisestä tasapainosta. Tässä kuitenkin erotetaan työt muusta elämästä, joka usein saattaa olla epärealistista. Mietimme kuitenkin usein työasioitamme myös työajan ulkopuolellakin. Tämän vuoksi parempi vaihtoehto voisikin olla, että tiukkojen työn ja vapaa-ajan rajojen vetämisen sijaan parasta olisi saavuttaa tasapaino näiden välillä ja hyväksyä, että ne sekoittuvat yhteen ja yrittää hallita niitä molempia.

 

Muutos työyhteisössä edellyttää sekä halua että kykyä muuttua. Toiset ihmiset ajattelevat, että muutokseen on tarvetta ja se voidaan tehdä. Toisten ajatusmalli saattaa taas olla ”miksi muuttua, kaikki on hyvin”. Tunnistan itsessäni hieman jälkimmäistä, joka saattaa johtua siitä, että aiemmissa työpaikoissani olen usein törmännyt tilanteisiin, joissa pienestä asiasta tai seikasta tehdään hirvittävä ongelma. Luulen, että näiden vuoksi ajattelen helposti, että ei tehdä kärpäsestä härkästä. Tunnistan kuitenkin eron siinä, että tunnistetaan kun kyseessä oikea ongelma, ja uskon kuitenkin kuuluvani siihen porukkaan, joka uskoo muutoksen olevan mahdollista. Jos taas ongelmaa ei ole tai sitä ei haluta myöntää, on turha oikeastaan valittaa. Ongelman tunnistaminen ja hyväksyminen onkin ensimmäinen askel muutosta kohti. Aivan kuten vieroituksessa oleva alkoholistikin saattaa aluksi pitkään kieltää ongelman olemassaolon.

 

Muutosta voi lähteä toteuttamaan muun muassa seuraavan kuuden askeleen avulla:

1) Kokoa ryhmä. Meillä tämä luonnollisesti tarkoittaisi omaa tiimiämme, mutta siitäkin voisi tarvittaessa muodostaa erillisen muutosta työstävän työryhmän. Kallistun kuitenkin itse enemmän siihen, että koko tiimi osallistuu muutokseen ja sen suunnitteluun.

2) Luo oikea asenne. Koska kaikki on kiinni halusta muuttua, täytyy myös asenteen olla oikea sen onnistumiseksi.

3) Fokusoi olennaiseen. Määrittele ongelmat, ja keskity niihin.

4) Luo tästä tapa. Mitä nopeammin pystyy muuttamaan muutoksen tahdonalaisesta toiminnasta tapojen toimintaan, sitä parempi.

5) Iloitse matkasta. Huomaa onnistumiset ja anna muidenkin huomata!

6) Kerro muutoksesta kaikille. Mitä useampi muu ihminen tietää muutoksesta, sitä todennäköisemmin myös ryhmä pitäytyy siinä.

 

Muutos lähtee käyntiin pienin askelin kohti parempia toimintatapoja ja työkulttuureja. Kuten kirjassa painotettiin, kaiken lähtökohta muutokseen on halu ja usko muutokseen. Mikäli uskot, että muutos ei ole mahdollista, olet oikeassa. Mikäli uskot, että muutos on mahdollista, olet silloinkin oikeassa!

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close