Tampere
29 Mar, Friday
7° C

Proakatemian esseepankki

Muutosjohtaminen



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Johdanto

Kaikissa aiheissa mitä olen tällä hetkellä lukenut, kuullut, katsonut ja keskustellut nousee esiin sana muutos! Se on ehkä klisee, mutta sanonta, että mikään muu ei ole niin varmaa kuin muutos, on totta ja varsinkin tänä päivänä. Maailma muuttuu aina vain tihenevämpää tahtia, se koskettaa kaikkia ja varsinkin vaikutukset työelämään ovat valtavat. Tämän takia mielestäni jokaisen akatemialaisen tulisi ymmärtää kuinka merkittävä asia muutos on, varsinkin kun me olemme tulevaisuuden yrittäjiä ja johtajia, joiden tekemillä ratkaisuilla on iso merkitys tulevaisuuteen. Ainakin itsestäni aihe on hyvin mielenkiintoinen ja jään innolla seuraamaan mitä kaikkea tulevaisuus tuo tullessaan. On hienoa kuunnella erilaisten johtajien ja tutkijoiden ymmärrystä sekä historiasta, että tulevaisuudesta ja siitä miten moninainen vaikutus asioilla on toisiinsa varsinkin tällaisessa globaalissa maailmassa. Silti hekään eivät voi ennustaa missä olemme vuosien päästä, koska tämän päivän teknologian mahdollistava informaatio on kaikille avointa, nopeaa ja jatkuvasta muuttuvaa.

 

Muutossyklit

Historiaa katsomalla voimme nähdä ihmiskunnan suuret murrokset, niiden syklin ja vaikutuksen, joka taas mahdollisti edistysaskeleen uudelle kehitystasolle. Karrikoidusti suurimpia näistä ovat olleet metsästäjäkeräilijästä siirtyminen maanviljelyyn, noin 10 000 vuotta sitten. Tämä mullistus auttoi ihmisiä pysähtymään paikoilleen, rakentamaan pysyviä rakennuksia, tuottamaan omaa ravintoa ja siten kasvattamaan populaation kokoa. Seuraava suuri muutos oli teollistuminen, Suomessa noin 100-200 vuotta sitten, joka toi ihmiset maalta kaupunkiin. Siirryttiin omavaraisuudesta palkkatöihin tarjoamalla lisä käsipareja ja lihasvoimaa. Tämän jälkeen ovat tulleet automatisaatio, digitalisaatio, teknologia, robotiikka, internet ja globalisaatio, joiden kehitys on tapahtunut vain muutamien vuosikymmenten aikana, ihan silmänräpäyksessä. Näiden syntyyn tarvittiin älyllistä osaamista, jossa lihaksilla ei ollut enää merkitystä vaan aivot hoitivat suurimman työn.

Entä tulevaisuus? Tarvitsemmeko kohta enää älyäkään, kun älylaitteiden kehitys on huimaa ja jo tämän hetkiset saavutukset vaikuttavat scifi-leffojen epärealistisilta kuvitelmilta, joissa koneäly voittaa ihmisen kyvyn sopeutua tilanteeseen ja oppia uutta. Jos 30-vuotta sitten tuli mahdollisuus lähetettää ensimmäisiä alkeellisia viestejä internetin välityksellä ja jo nyt tutkijat pystyvät siirtämään toisen rotan aivoista tulevat aistit toisen rotan aivoihin, käskyttäen sen toimintaa internetin kautta tuhansien kilometrien päähän, niin minkälainen maailma meillä on 50 tai 100 vuoden päästä? Aikaisemmilla kausilla elämä on muuttunut pikkuhiljaa ja pääelinkeino pysynyt samana, mutta 100 vuotta sitten harva olisi ymmärtänyt mitä tämä päivä on.

 

Työelämä

Työelämä on jatkuvassa murroksessa, jossa esimiehillä on iso rooli nähdä pitkälle eteenpäin ja osata johtaa uusiutuvaa yritystä vastarinnasta huolimatta. Nopeutuneen muutossyklin takia emme voi tehdä enää vuosikausien tarkkoja suunnitelmia ja luoda uraputkea, jossa ammatti ja työnkuva pysyvät samana koulunpenkiltä eläkeikään asti, joten meidän on kyettävä mukautumaan, uusiutumaan ja oppimaan asioita aina uudelleen ja uudelleen. Tässä tullaan kysymykseen, miten muutosjohtaa sekä itseä että muita?

Muutosvastarinta johtuu useimmiten inhimillisestä ja järkevästäkin pelon tunteesta. Haluamme tehdä asioita, joissa olemme hyviä ja onnistumme, jotta saamme kaipaavaamme turvallisuudentunnetta ja sosiaalista hyväksyntää. Kukaan ei tietenkään halua olla huono, mutta jotta voimme kehittyä meidän on mentävä oman alueemme ulkopuolelle ja otettava riski epäonnistumisesta.  Sen takia tarvitsemme ihmisiä joihin luottaa, selkeän päämäärän ja kannustavan ympäristön. Meidän tarvitsee ymmärtää mitä tunteita muutos meissä herättää, koska se ohjaa ajatuksiamme ja sitä kautta toimintaa, jolla haluttu muutos saadaan aikaan. Niin kuin aina tässäkin on eroja ajatusmalleissa. Toinen innostuu kerrasta, mutta innostus voi hiipua nopeasti, kun onnistumiskokemuksia ei saavuteta saman tien, kun toisella taas kestää pitkän aikaa sulatella asiaa, mutta ryhtyessään omaksuu kokonaan uuden mallin. Perussääntönä on keskittyä näiden kahden ääripään väliin, kirkastaa ja toistaa toivottua lopputulosta ja antaa aikaa.

Isojen ja korkeiden organisaatioiden, kuten esimerkiksi valtion ylläpitämien yritysten muutosprosessit ovat varmasti haastavia. Siksi uskonkin, että tulevaisuudessa itseorganisoituvat ja matala hierarkiset yritykset pystyvät sopeutumaan paremmin muutokseen jatkuvan pienen kehittymisen kautta ja tekemään nopeita päätöksiä, joita nopeneva kehitys vaatii.

 

Loppuun

Mitä meille jää, kun emme tarvitse enää aistejamme ravinnonhankintaan, lihasvoimaa teollisuuteen tai älyä käsittämään valtavia kokonaisuuksia. Onko seuraavassa suuressa murroksessa kyse inhimillisyydestä, intuitiosta, ihmiskosketuksesta ja tunteillareagoinnista, joita ei ole vielä pystytty ulkoistamaan koneille? Mitä tulevaisuus sitten ikinä tuokin, ole valmis siihen ja muutu sen mukana!

Mielestäni olemme etuoikeutettuja, koska Proakatemia tukee juuri tässä asiassa tulevaisuuden johtajia ja yrittäjiä. Luota prosessiin, usko itseesi ja muihin, ole rohkea, etsi tietoa ja hommaa kannustava tiimi ympärillesi.

 

Lähteet:

http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/2013-03-03/Tiedonsiirtoa-aivoista-aivoihin-rottien-aivot-viestiv%C3%A4t-kaapelilla-toisilleen-3313021.html

Muutosjohtamisen webinaari 31.5.2015

Docventures dokumentti Lo and behold + keskustelut

http://johtajatulet.partio.fi/ohjelma/puhujat/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close