Odotukseni kirjaa kohtaan olivat erittäin suuret, sillä olin kuullut siitä ainoastaan loistavaa palautetta. Vaikka odotukset olivat erittäin korkealla, niin kirjan sisältö oli vielä alussa täysin arvoitus. Kirjan alussa käydään läpi Hintsan lapsuutta, nuoren jääkiekkoilijan unelmaa ammattilaisurasta ja sitä, kuinka hän päätyi lopulta opiskelemaan lääkäriksi vasten kaikkien odotuksia. Tätä kautta tie vei Etiopiaan tekemään lähetystyötä lääkärinä, jossa kului useampi vuosi. Etiopian reissun jälkeen Hintsa toimi useamman vuoden F1-kuljettajien vastuulääkärinä ja asiakaskuntaan lukeutui muun muassa Kimi Räikkönen, Sebastian Vettel ja Mika Häkkinen.

Lyhyen elämänkerran jälkeen kirjassa avataan hieman tarkemmin Hintsan filosofiaa, jota hän käytti asiakkaidensa kanssa. Kirjassa esitellään menestyksen ympyrä, joka sisältää kuusi elementtiä, joita ovat yleinen terveys, biomekaniikka, palautuminen, ravinto, fyysinen aktiivisuus ja henkinen energia. Näiden sisällä on sitoutuminen ja kaiken keskellä core, joka käsittää henkilön syvimmän olemuksen ja identiteetin. Kaikki lähtee coresta, jonka avulla henkilö määrittää, kuka hän todellisuudessa on ja kontrolloiko hän omaa elämäänsä. Mallin avulla asiakkaaseen pyritään vaikuttamaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, jolloin tämä toimii myös ennaltaehkäisevänä työnä. Hintsa koki, että sairaita ihmisiä on liikaa ja kansansairaudet ovat nousevassa trendissä ja halusi päästä vaikuttamaan ihmisten terveyteen mahdollisimman aikaisessa vaiheissa, jotta piilevät ongelmat pystyttäisiin välttämään. Hintsan tyypilliseen asiakaskuntaan kuului F1-uran jälkeen yritysjohtajia, vastuullisessa asemassa toimivia henkilöitä ja ammattiurheilijoita. Tämän kaltaisella asiakasryhmällä päivittäiset suorituspaineet ovat kovat, aikataulu on tiukka ja vapaa-aika vähissä. Vaikka vapaa-aikaa olisikin työpäivän jälkeen, niin ajatukset ovat jo seuraavassa palaverissa tai suorituksessa, jolloin rentoutuminen on lähes mahdotonta. Tällöin näennäinen vapaa-aika muodostuu työajaksi ja vaikka päivä ei kuluisikaan toimistolla aamusta iltaan, niin työstä ei päästä irtautumaan. Työajan ja vapaa-ajan erotteleminen voi olla haastavaa, jos tekemistä on enemmän, mihin henkilön resurssit riittävät. Näin jälkikäteen huomasin itse olevani samassa asetelmassa syksyn aikana, kun viikot sisälsivät opintoja, tiimiyrityksessä toimimista, valmentamista, päivätöitä sekä tämän lisäksi pyrin treenaamaan tavoitteellisesti. Vapaa-ajalla on suuri merkitys jaksamiselle ja päivän rytmittämisen sekä aikataulujen ennakoimisen avulla arki muuttui sujuvammaksi. Työpäiviä ei kannata venyttää iltaan asti ja itselläni toimi esimerkiksi, kun päätin lopettaa työt arkisin viimeistään klo 19.00. Tämän avulla koin olevani seuraavana päivänä energisempi ja virtaa riitti koko viikolle, vaikka arki oli edelleen hektistä.  Hintsan mainitsema menestyksen ympyrä on mielestäni erittäin hyvä malli, johon tulisi pyrkiä. Kaiken tulee lähteä itsestään, jotta muutos tai terveellisten elämäntapojen säilyttäminen on mahdollista. Nyt varsinkin vuodenvaihteessa monet tekevät uudenvuoden lupauksia, jotka saattavat sisältää monia muutoksia kohti terveellisempää elämää. Tämä voi tarkoittaa joillekin, että vapaa-aikaa vietetään enemmän, syödään terveellisemmin, nukutaan paremmin ja aloitetaan intensiivinen harjoittelu. Tällaiset tavoitteet ovat erittäin hyviä etenkin terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, mutta on hyvä muistaa tehdä muutokset vähitellen. Liian suuret muutokset elämässä saattavat lopulta kääntyä itseään vastaan, jolloin ollaan taas aloituspisteessä. Kontrolloiduilla ja maltillisilla elämäntapamuutoksilla todennäköisyydet onnistua ovat huomattavasti korkeammat.

Kirjassa puhutaan paljon henkisestä hyvinvoinnista ja energiasta, mutta itselleni keskeisimpinä teemoina esiin nousee ihmistuntemus ja vuorovaikutustaidot. Tästä kertoo erityisesti, kuinka Hintsalla oli tapana kommunikoida eri henkilöiden kanssa. Hintsan tunnetuimpiin asiakkaisiin kuuluivat Kimi Räikkönen ja Sebastian Vettel. Molemmat henkilöt toimivat samassa ammatissa ja ovat luonteeltaan päättäväisiä sekä erittäin kilpailunhaluisia. Päällisin puolin siis samanlaisia. Persoonat kuitenkin erosivat toisistaan erittäin paljon. Räikkösellä oli Hintsan kanssa enimmäkseen ammatillinen suhde ja ohjeistaminen jätettiin hyvin vähälle. Vettelin kanssa puolestaan Hintsalla oli kaverillisempi suhde ja hän toimikin omasta mielestäni enemmän valmentajana, kuin lääkärinä. Jos ihmistuntemus olisi ollut heikompi ja molempia ihmisiä oltaisiin pyritty käsittelemään samalla tavalla, niin lopputulos olisi varmasti ollut heikompi. Tämä pätee myös Proakatemialla tiimiyritykseen. Olipa kyseessä uusi tai pitkään yhdessä toiminut tiimi, niin yksi tärkeimmistä asioista on oppia tuntemaan muut tiimin jäsenet, jonka jälkeen jokaisen vahvuudet sekä heikkoudet voidaan löytää ja tätä kautta edistämään tiimin toimintaa. F1-maailma on suhteellisen hektinen pitkän kilpailukauden ja ympäri maailmaa matkustamisen vuoksi. Lisäksi kuljettajilta vaaditaan esiintymistä erilaisissa tilauksissa ja tämän ohella sosiaaliset suhteet läheisiin pitäisi olla kunnossa. Hintsa mainitseekin tiimin merkityksen tämän kaiken keskellä. Ilman toimivaa ja yhtenäistä tiimiä kuljettajan jaksaminen on koetuksella, jos joutuu murehtimaan muista asioista kuin itse suorituksesta. Näin lyhyen alkutaipaleen jälkeen tiimiyrityksessä pystyn samaistumaan Hintsan ajatuksiin. Vaikka Motivessa ei olekaan samanlaista asetelmaa, jossa kaikki asiat pyörisivät yhden henkilön suorituksen ympärillä, niin tiimin tulee toimia saumattomasti yhteen, jotta henkilökohtaiset ja yhteiset tavoitteet on helpompaa saavuttaa.