”Muotoiluajattelu on yrityksen kykyä toimia luovasti ja proaktiivisesti, sopeuttaa toimintaa muutokseen ja antaa työkaluja muutosjohtamiseen. Muotoiluajattelu on osa yrityksen tai organisaation kyvykkyyttä tuottaa uutta sisältöä, kehittää liiketoimintaa ennakoiden ja prototypoiden sekä tehdä kehitystyötä yli toimiala- ja organisaatiorajojen.”   — Satu Miettinen

Maailma on yhä ketterämpi muutoksessa. Muutosta vaaditaan ja halutaan. Sitä myös pelätään ja inhotaan.  Muutos on kuitenkin olennainen osa parempaa tulevaisuutta ja niin yksilön kuin työorganisaationkin kehitystä. Mikä ihmiselle tekee muutoksesta usein vaikeinta, on ajattelutavan vaihtaminen, uudistaminen tai muuttaminen. Ajattelutavat kuten kehon virheasennotkaan eivät muutu yhdessä yössä. Lantio ei palaudu oikeille raiteille ilman avoimuutta ja halua muutosta kohtaan. Myöskään kangistuneet työympäristöt ja vanhat organisaatiorakenteet eivät muutu ilman radikaalia ajatustyön ja asenteen uudistamista.

Muutosketteryys on avoimuutta, joustavuutta ja ymmärrystä. Nykypäivän yrityksiltä odotetaan yhä innovatiivisempia, luovempia ratkaisuja. “Think outside the box” on ehkä kuuluisin lausahdus innoeventin kaltaisten innovointitapahtumien piireissä. Lähtöajatus yrittäjyydessäkin on auttamatta se, että jotakin omaa ja maailmaa mullistavaa täytyy keksiä. Samalla yritykset kuitenkin kamppailevat löytääkseen edes asiakkaan oikean ongelman. Ongelmana on, ettei luovia ratkaisuja tai varsinkaan yhteiskuntaa järisyttäviä keksintöjä synny viljelemällä motivoivia lauseita tai adaptoimalla yritykseen uusia työskentelymenetelmiä, jos ajatukset ovat yhä kiinni vanhoissa kaavoissa. Ajattelun muutos on suurin tottumista, oppimista ja aikaa vaativa osio muutosprosessia. Se täytyy tehdä kerralla kunnolla.

Koska innovatiivisuus, muutosketteryys ja luovuus ovat selkeästi tulevaisuuden avainsanoja, on siirtyminen näitä ajatuksia korostaviin ajattelutapoihin olennainen kaikille yrityksille toimialoista ja organisaatiomuodoista riippumatta. Ajattelutavat, joita kipeästi kaivataan elävöittämään toimintaa, tuotteita ja palveluita, ovat vahvasti taiteen alaan ja taiteellisuuteen viittaavia. Esimerkiksi mindset nimeltä taideajattelu (artful thinking) on Harvardissa pyritty implementoimaan opiskelijoiden niin ammatilliseen, akateemiseen kuin henkilökohtaiseenkin elämään. Tämänkaltainen mielen hallinnan kehittäminen elämän kaikilla osa-alueilla taiteen kautta auttaa hyödyntämään koko aivokapasiteettia ajattelussa ja näin innovatiivisuus lisääntyy yksilö kerrallaan myös yrityksen toiminnassa. (Yayici, 2016).

Luovuus kulkee käsi kädessä taitavan, älykkään ajattelun kanssa. Luovuus synnyttää taidetta ja taide on älykkyyden korkein muoto (Yayici, 2016). Taiteen kanssa työskentely opettaa havainnoinnin, luovuuden ja empatian taitoja. Taiteen avulla voidaan oppia myös ymmärtämään paremmin. Yritysten toiminnassa luovuus tai empatia ei usein ole näkyvillä, sillä ajattelulle ja ymmärrykselle ei yleensä anneta tilaa riittävästi. Palvelumuotoilun kannalta on hyvin oleellista ymmärtää ja pystyä samaistumaan asiakkaiden kokemuksiin ja tunteisiin. Taiteessa on useimmiten kyse juuri siitä. Kun osaamme ajatella luovasti ja ymmärrämme ympärillämme tapahtuvia asioita, helpottuu myös innovatiivisempien, oikeiden ratkaisujen löytyminen.

Muotoiluajattelu yhdistelee taiteen kautta opittuja ajattelutapoja ja luovuutta auttaen yrityksiä selviämään haasteista kaikessa toiminnassa. Kirjallisuudessa muotoiluajattelua määritellään hyvin erilaisilla tavoilla. Omasta mielestäni osuvimmin käsitettä kuvailee Tim Brown (2009). Brownin mukaan kuvataiteen alalta lähtöisin oleva muotoilu tuodaan muotoiluajattelussa alan ulkopuolisten ihmisten hyödynnettäväksi. On olemassa liikaa tavanomaisia ratkaisumenetelmiä ja ihmisen ominainen kyky luovalle ajattelulle jää ennalta asetettujen tapojen varjoon. (Brown, 2009). Muotoiluajattelu on silmiä avaava työkalu palauttamaan elämän, luovuuden ja innon takaisin jokaisen organisaation toimintaan, tuotteisiin ja palveluihin.

Muotoiluajattelu usein herättää kysymyksen ”mitä konkreettista voi muka saada aikaan vain ajattelemalla?” (Maijala, 2016) Muotoiluajattelu kuitenkin sisältää hyvinkin selkeitä vaiheita ja osioita. Vaikka pohjana onkin avoin, vapaa ajattelu ja luovuuden herättäminen, on ajattelusta hyötyä enemmän, jos se saadaan vietyä konkretiaan. Muotoiluajattelu koostuu kuudesta selkeästä vaiheesta joiden aikana taideajattelussakin tärkeät ymmärrys, empatia ja koko aivokapasiteetin hyödyntäminen pyritään ulottamaan yrityksen toimintaan.  Vaiheet ovat yksinkertaisia, mutta tarkoitus on rakentaa omia menetelmiä ja tapoja näiden vaiheiden sisälle. Toiminnasta tulee helpompaa ja yrityksen näköistä. Menetelmillä varmistetaan se, että myös asiakkaalle näkyy nämä seikat niin yrityksen toiminnan kuin tuotteiden tai palveluidenkin kautta.

1. Määrittely

Havainnoidaan ja pyritään asettumaan asiakkaan asemaan. Kasvatetaan ymmärrystä ja sen pohjalta määritetään                                              tietyn ihmisryhmän (asiakkaan) ongelma.

Mitä vaatii? Konkretisointitaitoja

2. Tutkimus

Tarkkaillaan määritetyn ihmisryhmän ympäristöä ja toimintaa. Selvitetään tarpeita, haasteita ja odotuksia määritetyn ongelman ympärillä.

Mitä vaatii? Tarkkailua, oikeita kysymyksiä, kontekstuaalista ajattelua

3. Tulkinta

Tutkitaan ja pohditaan tutkimuksesta saatua dataa. Pyritään synnyttämään toiminnallisia näkemyksiä. Luodaan                                                 ratkaisuja siihen, minkälainen toiminta tuottaa vastauksen ongelmiin.

Mitä vaatii? Empatiaa, muotojen tunnistamista, intuitiota

4. Ideagenerointi

Näkemyksistä ja toiminnan muodoista inspiroituneena tuotetaan ratkaisuja.

Mitä vaatii? luovuutta, uusia ajattelumalleja, orgaanista muotoilua

5. Prototyyppi

Vaihtoehdot muutetaan muokattavaan ensimmäiseen versioon.

Mitä vaatii? visuaalista ajattelua, konseptiajattelua

6. Evaluaatio

Kokeillaan ratkaisuja prototyyppien avulla ja arvioidaan niiden toimivuutta asiakkaan näkökulmasta.

Mitä vaatii? Kriittistä ajattelua

Kuten huomataan muotoiluajattelu itsessään vaatii monenlaista ajattelua. Kriittisyyttä, luovuutta, visuaalisuutta, intuitiota, empatiaa… Kuitenkin kyse on prosesseista, muutoksista ja pienistä yksinkertaisista askelista. Muotoiluajattelu ei ole turhaa ”taikaa” (Yayici, 2016). Muotoiluajattelu avaa oven ominaisuuksiin, joita tulevaisuudessa tullaan arvostamaan eniten. Enää ei riitä ”ihan okei” -ratkaisut. Sydämiä tulee koskettaa ja ilahduttavia ratkaisuja löytää. Miten se tehdään? Sisäistämällä muotoiluajattelun ja taideajattelun merkityksen ja ulottamalla sen toimintaan. Merkitys löytyy jokaiselta elämän osa-alueelta, kuten Harvard on ymmärtänyt.

Muotoiluajatteluun asettuminen saattaa tuottaa vaikeuksia. Se kuitenkin korvaa meille syötetyt vanhat, köyhät ajatusmallit syvemmillä, tarkoituksellisilla tavoilla. Taiteeseen kurkottava bisnes on tulevaisuutta.

”Being good in business is the most fascinating kind of art. Making money is art and working is art and good business is art.” — Andy Warhol

Lähteet:

Yayici, M. 2016. Design thinking methodology book. ArtBizTech.

Matveinen, M. 2011. Muotoiluajattelu kehitystyön tukena. Teollisen muotoilun koulutusohjelma.

Aalto yliopisto. Opinnäytetyö.

Raisa Maijala, Design thinking — Sanoja ja tekoja, 2016 (artikkeli). Julkaistu 20.12.2016. (luettu 15.5.2019)

(https://www.palvelupolkuja.fi/palvelumuotoilu/design-thinking/)