Tampere
22 Feb, Thursday
-0° C

Proakatemian esseepankki

Muutoksen matka



Kirjoittanut: Janne Backman - tiimistä Flyyna.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Our iceberg is melting
John Kotter
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.
Johdanto
John Kotterin kirjoittama Our iceberg is melting on muodostunut jo legendaksi Kirja käsittelee muutoksen pitkän elinkaaren hauskan tarinan muodossa. Kuulin suosituksia kirjasta, sekä löysin netistä ylistäviä arvosteluita, mikä vahvisti valinnan. Kirja oli englanniksi, ja koska kirja alkaa ihmisten mielipiteillä, aloituspuheella ja tervetuliaispuheella on vaikea päästä kirjaan kiinni haastavan englannin takia. Alussa suositellaan lukemaan kirjan loppu ennen kuin aloittaa tarinan. Alun jälkeen kirjan tarina alkaa. Tarina kertoo pingviineistä, jotka tajuavat, että heidän jäävuorensa on sulamassa. Tarina kertoo, kuinka pingviinit ovat pakotettuina muutokseen ja kuinka vaikeata on saada kaikki mukaan yhteiseen työhön. Alkuun kuitenkin kirja tuntui enemmänkin lastensadulta tarinan, kuvien ja huumorinsa takia, mutta kirja osoittautui aivan fantastiseksi. Se haastoi omaa ajattelua samalla, kun nautti kirjan tarinasta. Haastamisella tarkoitammesitä, että lukija pystyy reflektoimaan tarinassa ilmentyviä tilanteita/ henkilöitä omaan elämään. Tämä vaikeutti hieman kirjan lukemista, koska välillä huomasi, että on lukenut pari sivua eteenpäin, ja on keskittynytvain reflektoimaan tarinan tapahtumia oikeaan elämään. Tarkemmin ajateltuna, tämä ei ole huono asia, että kirja vie ajatuksen muualle vaan päinvastoin.
Tuttu ja turvallinen vai vieras ja vaarallinen?
Jos tuttu ja turvallinen on todettu toimivaksi, miksi lähteä muuttamaan toimivaa konseptia? Näin ajatellaan valitettavan monesti. Ei uskalleta alkaa kyseenalaistamaan vanhaa toimintaa, vaan jatketaan samaa rataa laput silmillä. Harvoin ongelmallista toimintaa harjoittavat henkilöt eivät itse näe toiminnassaan mitään kehitettävää. Tämänlaisissa tilanteissa tarvitaan rohkeita äänitorvia, jotka tuovat epäkohtia esille, ja uskaltavat seisoa ajatustensa takana. Muutos lähteekin usein yhdestä rohkeasta henkilöstä, joka uskaltaa nostaa asian pöydälle.
Näin toi Kotter (2006) esille kirjansa alussa kuvittaessaan lukijan mieleen kuvan kirjan päähahmosta, joka uskalsi tuoda oman huomionsa muutoksen tarpeesta esille, vaikka tiesi ettei juurikaan kukaan uskoisi häntä. Päähahmo ei kuitenkaan yksin pystynyt ratkaisemaan tai edes tuomaan ongelmaa kaikkien tietoisuuteen. Ratkaisut tarvitsevat myös voimakkaita persoonia, jotka menevät vaikka kiven läpi ajaessaan asiaa. Realistit, jotka osaavat myös hieman jarruttaa höyrypäitä, eivät ole huonoksi. Tarinassa kerrottiin myös aikaisempien ehdotuksien heikkojen menestyksien seurauksia. Kyseiset hahmot, jotka olivat olleet ehdottamassa näitä asioita, olivatkin nykyään heimon keskuudessa hyljeksittyjä.
Muutosta pelätään yllättävän paljon. On lukemattomia syitä, miksei ihmiset halua muuttaa tapojaan, kokonaisista organisaatioista puhumattakaan. On ymmärrettävää juurtua perinteisiin ja halua pitää niistä kiinni, mutta uuden lähestymistavan noustessa puheeksi, ei sitä tulisi torjua saman tien ilman syvempää tutkimista. Itsensä ja tapojen tutkimiseenei ole helppoa tietä. Siihen tarvitaan aikaa ja opettelua. Esimerkiksi voi pohtia seuraavia kysymyksiä: Miksi asiat tehdään näin kuten nyt? Mitä siitä seuraisi, jos asia tehtäisiinkin eri tavalla? Ratkaiseeko uusi näkökulma epäkohtia minun tai muiden elämissä? Onko mitään syytä miksi asiaa ei tulisi muuttaa? Usein rationaalisen pohdiskelun jälkeenkin tullaan loppupäätökseen, että ehkä olisikin aika saada uudenlainen näkökulma implementoitua.
Nyt lähivuosikymmeninä on ollut muutosten aikakausi. Our iceberg is melting-kirjan lukeneena näen paljon selkeämmin näiden muutosten erinäiset vaiheet, mikä on kiehtovaa.
Kapuloita rattaassa, miten eteenpäin?
Muutoksen liikkeellelähdössä on aina ongelmia. Ihmisten huomion kiinnittäminen ongelmaan on ensimmäinen hidaste. Kotter (2006) tuokin esille vaikeuksia, joita muutos alkuvaiheessa kohtaa. Pingviinien pääryhmä, jota voidaan verrata vaikkapa yhteiskunnan päättäjiin, on täynnä erilaisia persoonallisuustyyppejä. Jotkin henkilöt ovat vastaanottavia ja haluavat kuunnella mitä toisilla on sanottavaa, toiset ovat skeptisiä, kunnes saavat konkreettisia esimerkkejä. Toiset taas haluavat olla sokeita ongelmalle ties kuinka kauan, sillä asiat ovat heidän mielestään täydellisesti. Muutos ei ole missään nimessä helppo prosessi, vaan se tarvitsee aikaa ja kärsivällisyyttä. Vastarannan kiiskeille ei saa antaa periksi, sillä se on juuri se mitä he haluavat. Paina siis kahta kovempaa eteenpäin ja usko omaan asiaasi seisomalla sen takana. Muutoksen prosessissa tulee aina välillä takapakkia, mutta se ei haittaa jos asia on tärkeä.
Muutoksen prosessin aikana yhtenä takapakkina voi olla ihmisten mielenkiinnon lopahtaminen syystä tai toisesta. Taaskaan älä panikoi tai päästä omaa intoasi hiipumaan. Tällöin tulee muistuttaa ihmisiä, kuinka tärkeästä asiasta on kyse. Tällaisessa kohtaa Kotter (2006) ratkaisee tarinassaan tilanteen levittämällä vahvoja tunteisiin vetoavia julisteita ympäri tarinan miljöötä. Sloganit vaihtuvat aika ajoittain eikä niiltä pääse karkuun. Oikeassa elämässä tämä ei ehkä ole aivan yhtä simppeli tapa viedä käytäntöön, mutta aivan toimiva silti. Sosiaalinen media on mahtava alusta kiinnittää ihmisten huomio, varsinkin jos saat ihmiset ostamaan sanomasi ja he lähtevät jakamaan sitä eteenpäin oma-alotteisesti.
Kuten on jo kertaalleen mainittu, muutosprosessi ei ole pelkästään kukkasia ja auringonpaistetta. Kolikon kääntöpuolella on henkilöt, jotka kokevat muutoksen negatiivisena asiana, mikä synnyttää heissä äärimmäistä vihaa. Tällöin on varmasti tarvittavasta ja tärkeästä muutoksesta kysymys. Ääripään esimerkkinä mainittakoon Martin Luther King Jr, joka murhattiin ajamansa asian takia. Onneksi kirjassa ei sentään edetty näin brutaaliin tilanteeseen. Teoksen rivien välistä pystyi lukemaan seuraavanlaisen viestin. Et välttämättä ole tekemässä muutoksen myötä ystäviä tai miellyttämässä ketään, älä siis säästele muiden tunteita, kun yrität etsiä tietä parempaan päin.
Yksi mätä omenavoipilata koko korin. Näin oli tapahtumassa myös Kotterin (2006) kertomuksessa. Kirjassa oli suuressa roolissa EiEi, joka jatkuvasti yritti viljelläeripuraa tarinan pingviinien keskentäten sabotoiden muutosprosessia. EiEi:n kaltaisia ihmisiä löytyy valitettavasti lähes jokaiselta työpaikalta tai jostain muusta kiinteästä ryhmästä. Mutta kuinka tällaista ihmistä tulisi käsitellä? Helposti negatiiviseen ja sabotoivaan käytökseen reagoidaan samalla tavalla. Kuitenkin tämä lähestymistapa ei ole tuottoisa, vaan ruokkii toisen puolen käyttäytymistä. Kannattaakin vastata tähän aivan toisesta suunnasta, nimittäin ymmärtävästi ja lämmöllä, asettua tämän pahan ilman kylväjän saappaisiin. Mielipiteenmuuttaminen onnistuu tällä tavoin moninkertaisesti nopeammin ja energiaa säästäen kaikilta osapuolilta. Yksinkertaistaen: “kill them with kindness”.
Muutokseen vaaditaan muidenkin tapojen päivittämistä matkan varrella ja “vaikeiden” asioiden ylittämistä, joskus myös uhrauksia. (Kotter 2006). Näitä mahdollisia ongelmia matkan varrella kannattaa yrittää ennakoida. Esimerkiksi tarinassa ilmenee ongelma; Pingviinit eivät jaa ruokaa toisille pingviineille, kun uutta kotia etsivät pingviinit palaavat uupuneina takaisin jäävuorelle. Kuitenkin ensimmäinen uskaltaa rikkoa kirjoittamattoman säännön, ja jakaa ruokansa. Tätä esimerkkiä seuraavat muut, sillä eivät halua erottua joukosta negatiivisesti. Joukossa on siis voimaa, sekä hyvässä että pahassa.
Eteenpäin, kohti tuntematonta
Mallioppiminen on jokaisen älyllisen eläimen biologinen tapa. Näin lähes kaikki eläimet oppivat tavoille, kuinka käyttäytyä, mitä tehdä ja mitä ei. Ihminen ei ole poikkeus. Aina on hyvä tunnistaa ja iloita pienistäkin onnistumisista. Onnistumiset kasvattavat ihmisten hyvää oloa ja usein se lisää uskoa päästä pidemmälle. Onnistumiset kertovat siitä, että ratkaisussa päästään eteenpäin ja se saa lisää henkilöitä auttamaan ratkaisussa. Onnistumiset vaativat uhrauksia. Tarinassa pingviinit joutuvat tekemään ison uhrauksen ja luopumaan kodistaan. Uhraukset ovat kuitenkin pieni hinta siitä, että muutos saadaan tapahtumaan. Uhrauksilta on mahdoton välttyä, mutta niiden avulla voi ajan kanssa tajuta, että muutos ei ole aina pahasta ja se voi tuoda uusia mahdollisuuksia.
Usein, päästäkseen ratkaisuissa eteenpäin pitää osata katsoa laatikon ulkopuolelle. Tarinassa on hyvä esimerkki tästä, kun pingviinit ovat jääneet paikoilleen eivätkäkeksi ratkaisua ongelmaan. Pingviinit huomaavat lokin ja alkavat ajattelemaan miten ne selviävät. Pingviinit kyselevät ja tarkastelevat lokkien toimintaa ja soveltavat siitä ratkaisun, jonka lopulta myös laittavat käytäntöön. Usein ulkopuoliset pystyvät näkemään ratkaisuja ja ehdotuksia ongelmiin huomattavasti helpommin, kuin he, joita ongelmat koskevat.
Avaimet hedelmälliseen muutosprosessiin
Tarinaan oli upotettu monia muutoksen johtamisen tapoja. Tärkeimpänä ja koko muutoksen kulmakivenä toimii aina muutokseen tähtäävä ryhmä. Ryhmän kokoaminen ei ole helppo prosessi, sillä se vaatii mahdollisimmanlaaja-alaisen kokoonpanon. Näin toimivat kaikki ryhmien muodostajat, jotka haluavat mahdollisimman tyydyttävää tulosta mahdollisimman monen ihmisen mielestä.Näin toimi myös Kotterin muodostama pingviiniryhmä. Kun laitetaan täysin erilaisia ihmisiä; tai pingviineitä samaan ryhmään, voi ryhmädynamiikkaolla hieman erikoinen. Ratkaisuna kirjassa oli omalaatuinen ryhmäytyminen. Ryhmäytyminen on kriittinen osa toimivan tiimin rakennusprosessia, eikä sitä voi tehdä liikaa.
Monimuotoisen “projektiryhmän” muodostaminen muutoksen ajamiseen on tärkeää, niin on myös muutokseen vaikuttavien henkilöiden mielipiteiden kuunteleminen. Heiltä voi saada aivan erilaisen perspektiivin, miten jokin asia toimii käytännöntasolla. Vaikka tavallisilta tallaajilta ei tulisikaan mitään konkreettista valmista ratkaisua,voi heidän ajatustensapohjalta pyrkiä rakentamaan toimivia ideoita. Näin myös toimivat (Kotterin 2006) tarinan pingviinit.
Ongelmia ratkaistaessa usein unohtaa pitää taukoja. Tämä koskee kaikkea tekemistä. Aivot tarvitsevat taukoja, jotta aivotoimintapysyisi mahdollisimman tehokkaana. Tätä ei myöskään sivuuteta tarinassa, vaan pingviinit ottavatkin hengähdystaukoja, milloin kävelevätpitkin lumen peittämää jään pintaatähyillen horisonttiin. Kun antaa aivoille pienen tauon voikin juuri silloin tajuta jotain, mikä ei ole tullut aikaisemmin mieleen. Kyseisen Arkhimedesken heurea-hetken koki myös tarinan hahmo tähyillessään taivasta.
Historia ei toista itseään
Jotta varmistetaan muutoksenpysyvyys, tuleesen prosessista puhua. Entiset toimintamallit eivät saa olla tabuja. Vaan sinua seuraaviaihmisiä tulisi valaista asioista. Näin historia EI toista itseään, vaan opitaan vanhastaja mennään eteenpäin.Ensimmäinen askel on aina vaikea ottaa, mutta kun ensiaskel on otettu, seuraava askel tulee kuin itsestäänperässä. Muutokset ovat näin katsottuna toivottuja,toisia seuraavia aaltoja, mitkä rakentuvat aikaisemman päälle. Kotter Painottaa tarinassaan nuorten asemaa muutoksessa. Kun vanhemman sukupolven innostus laantuu, saavat nuoret pingviinit määrätietoisella asenteellaan puhallettua kytevistä kekäleistä vielä liekin roihuamaan. Tämä oli tarinan kliimaksi, jonka jälkeen kollektiivinen toiminta muutoksen eteen lähti rullaaman eteenpäin. Useintodetaankin, että nuorissaon tulevaisuus, mikä pitää paikkansa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vanhemmat ihmiset saavat pelätä muutosta, ja olettaa, että nuoret korjaavat heidän virheensä, sillä ajan kanssa asiat menevät usein hankalammiksi.
Tarinan pohjalta pohdintaa
Tarinan tarkoitus on herättää ajatuksia ja reflektoida sitä oikeaan elämään.Tarinan voi helposti reflektoida mihin vain asiaa mihin liittyy enemmän ihmisiä. Ensimmäisenä mieleen tulee helpostiorganisaatiot, yritykset, politiikkaja joukkueet.Tällä hetkellä kaikkien olisi hyvä miettiä tarinaa ilmastonmuutoksen kautta. Kirjan nimenperusteella voisi ensimmäisenä juuri ajatella, että kirja kertoisi suoraan ilmastonmuutoksesta. Haluamme kertoa kirjan ajatuksista tärkeän ajatuksen kautta. Tarinassa ongelma on alusta asti tiedossa, sen jälkeen se pitää saada niille ihmisille tietoon, ketkä päättävät ja pystyvät vaikuttamaan massoihin. Tämän jälkeen ongelma pitää selittää kaikille, ja keksiäsille ratkaisu. Vaikeinta, on saada kaikki mukaan. Kun kaikki ovat mukana ongelman selvittämisessä, voi melkein minkä tahansa ongelman ratkaista. Tarinan pystyy siis todella helposti reflektoimaan maailman isoimpaan ongelmaan ja kaikkien on oltava mukana sen ratkaisemisessa, jottei meidän jäävuoremme tuhoudukokonaan. Kirja avasi silmiämme muutoksen prosessin laajuudesta, ja siihen liittyvistä asioista. Tulemme aivan varmasti hyödyntämään kirjassa käytettyjä vaikuttamisen strategioita omissa projekteissamme Proakatemialla, kuin myös omissa elämissämme.Our iceberg is melting-kirjaavoi siis hyödyntää kaikissaelämän aspekteissa.
Päällimmäisenä mieleen jäi joukon voima ja periksiantamattomuus. Muutos ei ole helppoa, puhuttiin sitten yksilön omista tavoista vai organisaation sisäisistä muutoksista. Aina löytyy muutosta vastustavia vedoten vanhoihin toimiviin käytänteisiin, mutta älä anna periksi; edes omalle pirullesi siinä olkapäällä.
Lähteet:
Kotter, J. 2006. Our iceberg is melting. Great Britain: Macmillan an imprint of Pan Macmillan Ltd.
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close