Jos haluat mietiskellä ihmisen olemassa olon, toiminnan sekä käyttäytymisen tarkoitusta hauskalla tavalla, Muumit ja olemisen arvoitus – kirja on hyvä valinta sinulle. On virkistävää lukea filosofisia mietteitä Muumeista. Kuulostaa ehkä hassulta mutta minuun tämä kyllä toimi. On ihmeellistä oivaltaa näin 25-vuotiaana, että niissä lapsuuden Muumi-saduissa onkin ollut jokin syvempi sanoma. Tunnettujen Muumi-lausahduksien takaa löytää uuden ja erilaisen merkityksen kuin aikaisemmin.

Täällä on paljon sellaista, mitä ei voi ymmärtää. – Muumimamma

Kuka minä olen? Mitä minä teen maailmassa? Onko minulla jokin tarkoitus? Oman identiteetin löytäminen ja sen pohdiskelu voi olla haasteellista henkilölle A, kun taas henkilölle B se on itsestään selvää ilman sen kummempia murehtimisia. Toisaalta taas osa meistä ei tarvitse elämäänsä syvempiä mietteitä omasta identiteetistään. Uskonkin, että persoonallisuuden piirteet ohjaavat suuresti sitä, miten koemme identiteetin. Myöskin eri elämän vaiheet voivat vahvistaa tai horjauttaa identiteettiä.

Mietin, onko muiden hyväksyntä tarpeellista ja miten se vaikuttaa omaan identiteettiin? Onko silloin vahvempi itseluottamus, jos kokee muiden hyväksynnän? Olen sitä mieltä, että identiteetti vääristyy, jos identiteetti rakentuu muiden mielipiteiden ympärille. Silloinhan henkilö ei ole sitä mitä on, vaan mitä kokee, että muut hyväksyvät. Luin joskus artikkelin, jossa kerrottiin, siitä kuinka ihmiset valehtelevat, jotta he näyttäisivät paremmalta jonkun toisen henkilön silmissä. Silloin valehdellaan itselle. Esimerkiksi henkilö A on kasvisyöjä ja B sekasyöjä mutta B kertoo A:lle, että: ”Enhän minäkään nykyään paljoa lihaa syö ja harkitsen ryhtymistä kasvissyöjäksi”. Vaikka todellisuudessa henkilö B pitää lihasta mutta haluaa vaan olla samaa mieltä henkilön A:n kanssa.

Ikinä ei tule täysin vapaaksi, jos ihailee toista liikaa. –  Nuuskamuikkunen

Milloin ihaileminen on okei? Onkos se silloin okei, jos se saa sinua saavuttamaan jotain eikä pysähtymään? Entä voiko ihailla jotain mitä ei itselle kuitenkaan loppujen lopuksi haluaisi?

On tärkeää hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Mutta sitä ennen pitää tietää kuka on ja mitä mahdollisesti haluaa olla. Jatkuva vertaaminen toisiin ei pitäisi olla enää nykypäivää. Siitä kannustetaan koko ajan pois. Ehkä näistäkin asioista saadaan ristiriitaista tietoa, kun puhutaan samaan aikaan itsensä kehittämisestä. Uskon, että jokainen voi kehittyä läpi elämän. Se, että haluaa kehittyä tai olla parempi jossakin ei taas sulje itsensä hyväksymistä pois.

Jokaisella ihmisellä on tai ainakin pitäisi olla oikeus vapauteen, oman elämän luomiseen ja omien valintojen tekemiseen. Vapautta vaikeuttaa omat ulkoiset ja sisäiset paineet, mitä joko ympäristö tai itse luomme itsellemme. Miten nämä asiat ja paineet taas vaikuttavat ihmiseen on täysin henkilöstä kiinni. Monet ihmiset toimivat hyvin paineen alla mutta sekin on henkilökohtaista, millainen paine on liikaa.

Ehkä myrskyjä onkin vain siksi, että niiden jälkeen saataisiin jälleen auringonnousu.  –  Muumimamma

Ajattelen, että jokainen kokee elämässään jossain vaiheessa vaikeita aikoja. Se on osa elämää. Molemmat ilot ja surut ovat osa elämää. Se mitä ne surut ovat, vaihtelee suuresti. On vaikeita asioita elämässä mihin emme pysty vaikuttamaan. Mutta se mihin voimme aina vaikuttaa, on oma suhtautumistapa. Esimerkiksi oma suhtautumistapa yleisesti elämään. Vaikka kokee jotain vaikeaa, voiko siitä oppia jotain sekä jatkaa kiitollisena ja onnellisena? Pitääkö joskus tapahtua jotakin kamalaa tai käydä joitakin vastoinkäymisiä läpi, että osaa arvostaa asioita eri tavalla tai nähdä elämän uudella tavalla?

Mieleenpainuva esimerkki tästä on vuosi sitten Kim Kardashian Westin ryöstötilanne. Hänen asuntoonsa murtautui aseistetut miehet, jotka varastivat noin 10 miljoonaan edestä hänen omaisuuttaan. Kim on kertonut, että tämä kokemus oli tarkoitus tapahtua hänelle, koska se muutti hänen elämänsä aivan täysin ja hän on nykyään eri ihminen ja elää eri tavalla kuin ennen ja on kiitollinen siitä.

Kummallista kyllä mutta tämä kirja laittaa todella miettimään. Itselle tuli mieleen ajatuksia ajatuksen perään. Olisi oikein tehnyt mieli vastata jotakin kirjan kirjoittajalle. Minua henkilökohtaisesti tällaiset filosofiset kirjat joskus ahdistavat kyseenalaistavalla tyylillään. Mutta tällä kertaa jäi jotenkin todella leppoinen olo. Voisin palata kirjaan takaisin joskus uudestaan esimerkiksi parin kk päästä, koska aloitimme poikani kanssa katsoa hiljattain Muumi-jaksoja alusta asti.

Elämä on täynnä suuri ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan. –  Muumipappa