Tampere
04 Dec, Friday
0° C

Proakatemian esseepankki

Mustat sukat jalassa



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

 

Jokainen meistä on varmasti joskus kokenut tilanteen, jossa itsellä on muuttunut punaiset sukat mustiksi sukiksi. Mustasukkaisuus on meille ihmisille aivan normaali tunnetilanne. Se miten purat mustasukkaisuuden tai näytät sen, on hallittavissa. Mustasukkaisuutta voi oppia käsittelemään niin, että mustasukkaisuus voi olla jopa positiivinen tunnetila osoittaessaan sen oikein toiselle.

Mitä mustasukkaisuus sitten on ja mistä se johtuu? Luin Ben Malisen Mustasukkaisuus – repivä ja rakentava tunne -kirjan ( 2012 , s. 9), jossa mustasukkaisuutta kuvattiin seuraavasti: “ Mustasukkaisuus ei ole samalla tavalla niin sanottu “ensisijainen tunne” kuten vaikkapa ilo, viha, suru tai häpeä. Se on toissijainen tunne eli usean tunteen sekoitus, joka herättää kokijassaan epätietoisuutta ja hämmennystä ja josta seuraa hyvinkin omalaatuista käytöstä”. Tämä tunteiden sekamelska tekee siitä hyvin vaikeasti käsiteltävän ja sisäistettävän. Usein ihminen häpeää olevansa mustasukkainen ja kieltää tunteen itseltään. Ihmiset kokevat paljon mielummin olevansa mustasukkaisuuden kohteena kuin itse toimivansa mustat sukat jalassa. Tämä johtunee siitä, että mustasukkaisuus yhdistetään yleensä häpeän tunteeseen.

Mustasukkaisuuden tunne kehittyy monista eri tunteiden kirjosta. Usein miten taustatekijöillä on todella suuri merkitys, koska mustasukkaisuus peilaantuu lähes poikkeuksetta omasta historiasta ja kokemuksista, joita on itse kokenut. Nämä jälkiä jättäneet kokemukset kuljetamme mukanamme uusiin tulanteisiin, jolloin mustasukkaisuus kumpuaa vanhan kokemuksen perusteella joskus tarpeettomassakin tilanteessa. Näitä mustasukkaisuuden taustatekijäitä voivat olla esimerkiksi perintötekijät, lapsuuden tapahtumat, itsetunto, aikaisemmat ihmissuhteet js hylkäämiskokemukset sekä muut elämäntapahtumat. On myös olemassa sairaanloista mustasukkaisuutta, joiden taustalta voi löytyä persoonallisuushäiriö, skitsofrenia tai alkoholismi.  ( Malinen B., Mustasukkaisuus, 2012).

Tunne – ja järki perusteinen mustasukkaisuus ovat kaksi erilasta mustasukkaisuuden tunnetta, joita voimme kokea. Tunneperusteinen mustasukkaisuus koostuu omasta niin sanotusta mutu tuntumasta, jonka perusteet ovat lähinnä “minusta tuntuu” -tunteita. Nämä kumpuavat usein vanhoista kokemuksista. Silloin mieli antaa varoitus hälytyksen, jostakin tilanteesta, joka vaikuttaa epäilyttävältä esimerkiksi parisuhteessa. Mustasukkaisuuden reaktio laukeaa näiden tunteiden perusteella, vaikka mitään kongreettista faktaa ei olisi näkyvillä. Järkiperusteisessa mustasukkaisuudessa henkilö kieltää mustasukkaisuuden tunteen. Hän tuntee häpeää tuntiessaan mustasukkaisuuttaan ja haluaa perustella itselleen mustasukkaisuuttaan. Henkilö usein yrittää saada totuusperäisen järkiperusteen tilanteelle/ tunteelle, jolloin kokee vasta oikeuden näyttää tunteensa. Näiden kahden tavan vuoksi, joskus meistä saattaa tuntua, että miksi joku toinen ei ole koskaan mustasukkainen vaikka itse tuntee mustasukkaisuutta paljon herkemmin. Todellisuudessa käsittely tapa voi olla hyvin erilainen sen lisäksi, että joillain mustasukkaisuus luontaisesti näkyy herkemmin taustatekijöistä tai itsetunto-ongelmista johtuen.

Mustasukkaisuus tuntuu ja laukeaa meissä hyvin yksilöllisesti. Mustasukkaisuuden vallitessa meistä voi tulla hyvin analyyttisia ja tutkivia. Etenkin järkiperusteisen mustasukkaisuuden kokija voi tulkita tilanteita salapoliisin tavoin. Tunneperusteisessa mustasukkaisuudessa taas mieli maalaa vanhojen kokemusten perusteella uhkakuvia, joita paisuttelemme päässämme. Ne alkavat tuntua lähes todellisilta, jolloin usein juurikin parisuhteessa rävähtää riita, koska mustasukkaisuuden purkaminen tapahtuu syyttelyn omaisesti liioitellen. Kun mustasukkaisuus ottaa vallan meidän kehomme alkaa toimimaan erillätavalla. Fyysinen tuntemus toista kohtaan voi muuttua, joillakin voi laueta lähes jatkuva tarve kietoutua ja olla toisen lähellä jatkuvasti, koska pelkää toisen lipeävän käsistään. Kehossamme tapahtuu myös kemiallisia muutoksia aivoissa, aistimme ovat valppaina, verenpaine kohoaa ja sydämenlyönnit tihentyvät tuntien kipuvihlaisuja kehossamme. Voimme tuntea jopa pahoinvointia ja hengenahdistuksia. Tämä on aivan normaalia suuren tunnevyöryn valuessa yllemme.

Miten sitten voimme käsitellä ja hallita mustasukkaisuutta? Tärkein asia on yrittää harjoittaa rakentavaa ulostuontia, jotta pohjimmainen tunteesi tulee näkyville ja toisten ymmärrettäväksi. Kun tiedostat tunteen, osaat selittää tunnetilan myös itsellesi paremmin. Välillä kannattaa pysähtyä ja miettiä, mistä tämä tunne on lähtöisin, ennenkuin hyökkäämme asian tai tilanteen päälle. Kun tunnistat tunteen hiipivän mieleesi, myönnä se itsellesi. Se ei ole paha tunne, vaan tunne yrittää kertoa sinulle jotain. Mustasukkaisuuden käsittely vaatii paljon ajatustyötä ja nöyryyttä. Jos mustasukkaisuuden osaa niin kutsutusti tarjoilla oikein se voi olla jopa positiivista tunteiden näyttämistä toiselle. Pienellä lempeällä  mustasukkaisuuden pilkahduksella voimme osoittaa välittävämme toisesta. Kun olemme kiinnostuneita toisen menoista, ystävä piireistä, tekemisistä ja taustoista voimme terveen mustasukkaisuuden rajoissa osoittaa kiinnostusta toisen ihmisen maailmaan.

Parisuhteiden lisäksi mustasukkaisuus voi myös näkyä kaverisuhteissa, työyhteisöissä ja tiimeissä. Toisen menestyminen voi aiheuttaa mustasukkaisuuden kaltaisen tunteen, joka on mustasukkaisuuden ja kateellisuuden sekoitus. Raha, asema ja verkostot voivat aiheuttaa ihmisten välillä mustasukkaisuutta. Tämä johtuu paineesta, jonka esimerkiksi työympäristö saattaa luoda. Voimme olla mustasukkaisia esimerkiksi siitä, miksi toinen tulee paremmin toimeen työkavereiden kanssa kuin minä. Nämä tunteet on tärkeä tunnistaa itsestään, koska muuten suurena vaarana on katkeroituminen, mikä aiheuttaa jäljen työyhteisöön tai tiimiin. Voimme kääntää mustasukkaisuuden jarrun positiiviseksi. Pieni mustasukkaisuuden aiheuttama kilpailuasetelma saattaa pieninä määrinä olla myös vaihdittava ja eteenpäin työntävä asetelma.

Itsetunto on mustasukkaisuudessa avainasemassa. “Itseluottamuksen puute, johon liittyyvät riittämättömyyden tunteet, läheisriippuvuus, itsetunnon riippuvuus toisten palautteesta sekä huono tai hauras minäkuva.” -kertoo Malinen.  Tunnista itsesi, niin voit antaa ymmärrystä itsellesi, mitä muut eivät ehkä pysty puolestasi tekemään ja samalla kehityt. Älä vertaile itsäsi liikaa muihin tai suhteitasi muiden suhteisiin. Tilanteet ja ihmissuhteet koostuvat aina yksilöistä, joilla on eirlaiset taustat ja persoonallisuudet. Tämän vuoksi emme voi koskaan suoraan vertailla suhteitamme toisiin. Ei kannata suotta rakentaa vahvuuden suojamuuria ympärilleen. Olemalla avoin, näyttämällä sisimmäinen minä ja kuuntelemalla muita, voimme saada enemmän irti toisistamme. Se voi joskus olla pelottavaa, mutta suosittelen kokeilemaan niin saatat yllättyä itsekkin.

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close