Tampere
29 Mar, Friday
7° C

Proakatemian esseepankki

Musiikin vaikutus urheilusuoritukseen



Kirjoittanut: Annika Rihkanen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Ennen jokaisen kuntosaliharjoitukseni aloittamista kaivan jo vuosia palvelleet JBL 100L kuulokkeeni taskusta ja ujutan ne paidan sisältä korviini. Jalkani alkaa tamppaamaan jo valmiiksi kiivaaseen tahtiin laittaessani Spotifysta soimaan Darude – Sandstormin tai muun vastaavan teknojytän. Olen valmis maksimoimaan urheilusuoritukseni ja nostattamaan hien pintaan.

Onko tämä vaikutus pelkkää silmänlumetta, vai tuoko musiikin kuuntelu oikeasti lisätehoa urheilusuoritukseeni? Päällimmäisenä ajatuksena on, että viimeisin askelkyykky tai vähintäänkin kaksi viimeisintä vatsarutistusta jäisi tekemättä, jos Jare Henrik Tiihonen ei huutaisi korvaani 110 desibelin voimalla, ’’Sokka irti!’’. Entä onko siinä mitään järkeä, että olen luopunut todellisesta lempimusiikistani treenien ajaksi vain nostattaakseni tehoja vai voisiko Celine Dionin korkeat nuotit tuoda tuon saman vaikutuksen kehooni.

Musiikin vaikutusta urheilusuoritukseen on tutkittu viimeisten vuosikymmenten aikana harmillisesti vain noin 100:n tutkimuksen verran. Tutkimuksissa on kuitenkin tutkittu musiikin vaikutusta urheilusuoritukseen ennen urheilusuoritusta, sen aikana ja sen jälkeen. Samaan aiheeseen liittyviä tutkimuksia löytyy myös kuntoutuksen puolelta, jossa musiikin vaikutusta kuntoutujan edistymiseen on pyritty todistamaan. Tutkimusten yhteenvetona voidaan todeta, että pääsääntöisesti musiikin kuuntelu parantaa urheilusuoritusta ja nopeuttaa palautumista.

Musiikin vaikutus kehoomme

Musiikkia on käytetty ihmisten apuvälineenä jo noin 40 000 vuoden ajan. Tämän todistaa tuolle ajalle sijoittuneen luusta veistetyn huilun löytäminen, jääkauden aikaisesta luolasta Saksasta. Musiikki on toiminut ihmisen apuvälineenä niin viestinnässä, tunteiden ilmaisussa, kuin sosiaalisena vuorovaikutuksessa. Nykyään musiikkia sovelletaan yhä enemmän jokapäiväiseen elämään ja se toimii oivana motivaattorina vaikkapa urheilusuorituksissa. Mutta mikä onkaan tiede tämän kaiken takana ja miksi tietynlainen musiikki toimii tiettyihin tilanteisiin toista paremmin?

Musiikki vaikuttaa kehoon fysiologisesti, hormonaalisten ja neurologisten reaktioiden kautta. Tapahtuu kasa tahdosta riippumattomia reaktioita. Kun kuulemme ääntä, joka kokonaisuudessaan aivot lukevat musiikiksi, aktivoituu autonominen hermostomme. Tämä hermosto vastaa viestinnästä, joka saa meidät joko rauhoittumaan tai innostumaan. Autonominen hermosto pitää sisällään sympaattisen hermoston, joka säätelee stressihormonin tuotantoa kehossa. Jos kuuntelemamme musiikki on mieluisaa, aktivoituu sympaattinen hermosto laskien stressitasojamme. Joidenkin lähteiden mukaan epämieluisa tai liian voimakastempoinen musiikki voi aiheuttaa päinvastaisen reaktion luoden kehollista stressiä.

Kuullun musiikin perusteella sydämensyke joko laskee tai nousee, hengitys tihenee tai rauhoittuu ja hapen käyttö tehostuu verisuonten laajentuessa. Rauhoittava musiikki rauhoittaa ja nopea tempoinen musiikki taas kiihdyttää kehon toimintoja. Sydämen sykkeen voi ajatella matkivan kuunnellun musiikin tempoa. Näiden lisäksi hormonaalinen systeemi tuottaa mielihyvää kasvattavaa dopamiinia sekä serotoniinia. Aivojen limbinen järjestelmä, joka vastaa tunteiden säätelystä puolestaan saa endorfiini tuotannon nousemaan. Endorfiini- välittäjäaineiden nousu kehossa vähentää kivun tuntemuksia ja kohentaa entisestään ihmisen mielialaa.

Kaikki nämä kehon reaktiot riippuvat siitä, miten mielemme kokee kuullun musiikin. Jos melodia on tuttu ja rytmi mielentilaamme sopivaa, tuottaa keho myös yleensä mielihyvähormoneja ja mieltymysten mukaisesti joko rauhallisuuden tai innostumisen tunnetta. On tutkittu, että noin 5% ihmisistä ei pysty käsittämään musiikkia musiikkina ja näin ollen ei koe edellä mainittuja reaktioita sitä kuullessaan. On myös osoitettu, että valtaosa musiikista tuottaa hyvän olon tunnetta, vaikka esimerkiksi raskas hevimetalli ei kuuluisikaan henkilön suosikki genreihin. Näin ollen voidaan liikaa yleistämättä todeta, että musiikki tuottaa pääosin hyviä kehollisia reaktioita, eikä sen aina tarvitse olla oman lempimusiikkia, tuottaakseen tuloksia.

Kuunnellun melodian ollessa mielekkyys syistä tärkeä, on urheilusuorituksen näkökulmasta tätäkin tärkeämpää kappaleen tempo, eli esitys nopeus sekä rytmi, joka kertoo kappaleen sisäisistä lyönneistä. Ihminen pyrkii mukailemaan kuulemaansa tempoa ja rytmiä esimerkiksi askeltamalla niiden tahtiin. Tempo ja rytmiikka luovat myös tanssiin raamit, joiden tahtiin liikkua.

Musiikin kuuntelu ennen urheilusuoritusta

Musiikin kuuntelemisen vaikutusta ennen urheilusuoritusta on testattu Wingate-testillä, jossa kuntopyörää poljetaan mahdollisimman kovaa n. 30 sekunnin ajan. Testistä saatujen tulosten pohjalta voitiin todeta, että kuunneltaessa musiikkia, jonka temponopeus oli 120 BPM (beats per minute), paransi se urheilusuoritusta joko pienissä määrin tai kohtalaisesti. 120-160 BPM on yleinen temponopeus musiikissa ja tulkitaan musiikki termein nimellä Allegro, nopeasti.

Koordinaatio- ja keskittymiskykyä mittaavassa testissä (karateharjoittelu) saatiin suuria parannuksia tuloksiin kuuntelemalla musiikkia ennen urheilusuoritusta. Myös tutkimuksessa, jossa tehtiin otevoimatesti, kuuntelutettiin samaa kappaletta 70 db voimakkuudella, sekä 80 db voimakkuudella. Testi osoitti, että 80 db voimakkuudella kuunneltu musiikki sai aikaan parempia suorituksia verrattuna 70 db kuunneltuun musiikkiin.

Tutkimusten perusteella voidaan siis todeta, että musiikin kuunteleminen ennen urheilusuoritusta vaikuttaa suorituskykyyn pääsääntöisesti neutraalisti tai positiivisesti. Nopeatempoisen musiikin kuunteleminen sopivalla kovuudella virittää elimistön urheilusuoritusta varten.

Kuten Olli Haataja toteaa artikkelissaan, musiikin kuuntelu ennen urheilusuoritusta on paras virtsatestin läpäisevä keino parantaa urheilusuoritustaan.

Musiikin kuuntelu urheilusuorituksen aikana

Musiikin kuuntelemisella myös urheilusuorituksen aikana on todettu positiivisia vaikutuksia. Urheilulajeissa kuten juoksussa, pyöräilyssä ja kävelyssä on musiikin kuuntelemisesta suurin hyöty, koska tällöin suoritus voidaan tahdittaa yhteen kappaleen rytmin kanssa. Mitään maagista oikeaa rytminopeutta ei ole, mutta on yleisesti ottaen eduksi, jos kappaleen rytminopeus on suunniteltu tehdyn aktiviteetin mukaiseksi. Juoksuun parhaiten soveltuva nopeus on noin 80-90 BPM, jolloin askelia otetaan tahdin jokaisella lyönnillä tai tuplaten 160-180 BPM, jolloin askelia otetaan tahdin aikana vain joka toisella iskulla. Tällaisia kappaleita ovat esimerkiksi Trainin Hey, Soul Sister, Coldplayn Hymn for the weekend tai Ricky Martinin Livin’ la Vilda Loca. Kappaleen valinnasta voi tehdä vaikeaa sen tempo, sillä vaikka kappaleessa olisikin oikea määrä iskuja minuutille, voi se olla tempoltaan liian hidas esimerkiksi juoksulenkille. Onneksemme netti on täynnä tiettyihin aktiviteetteihin luotuja valmiita soittolistoja, jolloin harrastelijan ei tarvitse ryhtyä laskemaan jokaisen kappaleen tahditusta erikseen. Sen kuin pistää vain listan soimaan ja VAMOS!

Haatajan artikkelin, Treenimusiikki — laillista dopingia mukaan, musiikin antaman rytmin urheilusuorituksessa on todettu parantavan 400 metrin aikaa, sekä hidastavan uupumiseen kuluvaa aikaa kahdessa juoksumattotestissä. Tutkimukset ovat painottuneet enemmän koehenkilöiden tunnetiloihin kuin suoritustuloksiin, mutta artikkelin perusteella voidaan todeta, että urheilusuorituksen aikana kuunneltaessa itse valittua musiikkikappaletta, on siitä ollut pääsääntöisesti hyötyä.

Artikkelin toinen osa-alue koskien musiikin vaikutusta urheilusuorituksen aikana kuntosaliharjoitteluun on suhteellisen tynkä, eikä siitä voida ottaa järin paikkaansa pitäviä johtopäätöksiä. Tutkimuksen tuloksista voidaan kuitenkin todeta, että musiikin kuuntelemisesta kuntosaliharjoittelun aikana oli joko: ei ollenkaan hyötyä tai kohtalaisesti hyötyä. Suurin vaikutus oli kuitenkin koehenkilöiden tunnetiloissa; henkilöt tunsivat itsensä vähemmän rasittuneiksi ja energisemmiksi kuuntelemalla energistä musiikkia kuntosaliharjoittelun aikana.

Palautuminen

Tutkimustulosten mukaan treenimusiikin kuunteleminen urheilusuorituksen aikana vähensi verenkiertoelimistöön kohdistuvaa rasitusta. Artikkelissa lisäksi todetaan, että jos urheilusuorituksessa haluaa mennä suorituskyky eikä palautuminen edellä, kannattaa kuunnella nopeatempoista musiikkia. Jos kuitenkin haluaa maksimoida palautumisen, kannattaa hidastempoista musiikkia kuunnella urheilusuorituksen loppupuolella ja sen jälkeen.

Hidastempoisen musiikin kuuntelemisella urheilusuorituksen jälkeen todettiin olevan seuraavia hyötyjä palautumisella: positiivisempi olo, pienemmät stressihormoni kortisolin arvot, alhaisempi syke, sekä rauhallisempi olo. Rauhallisen musiikin kuunteleminen urheilusuorituksen jälkeen todettiin myös helpottavan nukahtamisprosessia, kun urheilusuoritus sijoittuu lähelle iltaa. Nukkuminen puolestaan auttaa kehoa toipumaan sen kokeneesta fyysisestä rasituksesta.

Yhteenveto

Luetun tiedon perusteella voidaan todeta, että musiikkia kannattaa kuunnella urheilusuoritusta ennen, sen aikana, ja sen jälkeen. Vaikka artikkelin tulokset puhuvatkin musiikin kuuntelemisen puolesta urheilusuorituksen aikana, en ottaisi kaikkea niin mustavalkoisesti. Monet nauttivat urheilemisesta ilman musiikkia, kuullen lumilautaillessa puuterilumen kohinan, pyöräillessä puiden huminan ja kuntosalilla puheen sorinan. Monet luonnolliset äänet, sekä täysi hiljaisuus saattavat vaikuttaa toisilla tehokkaammin urheilusuoritukseen kuin toisilla. Oikein tarkat kuuntelijat voivat taas napata treenilleen rytmin vaikkapa tuulen ujelluksesta tai omasta hengityksestään.

Voimme myös todeta, ettei suosikkini Celine Dionin kappaleet tuota salilla tarvittavaa määrää adrenaliinia, jolloin soittolistaksi valikoituu asianomainen raskaampi genre. Pidemmittä puheitta pistän nyt Ukkometson soimaan ja suuntaan kurssini kuntosalille.

 

 

Lähteet:

Haataja, O. 2018. Treenimusiikki — laillista dopingia. https://www.haataja.eu/treenimusiikki/

Clark, I & Tamplin, J. 2016. How music can influence the body. A world forum for music therapy. https://www.researchgate.net/publication/304711031_How_Music_Can_Influence_the_Body_Perspectives_From_Current_Research

Katageorghis, C. 2017. Applying music in exercise and sport. Human kinetics. https://books.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=BKzIDAAAQBAJ&oi=fnd&pg=PR1&dq=applying+music+in+exercise+and+sport&ots=jHP4wHQOSN&sig=ZgmtG-UW2dx_z482pDVI13Pw3y4&redir_esc=y#v=onepage&q=applying%20music%20in%20exercise%20and%20sport&f=false

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close