Kuntosaliohjaajana työskennellessä monet asiakkaat toivovat apua kireään tai jumiseen niska-hartiaseutuunsa. Useilla oli hyvin samankaltaisia vaivoja; “jos oon pitkään samassa asennossa, niin alkaa tuntua ikävältä niskassa” tai “nää mun hartiat on vaan ihan kuin kiveä”. Monilla oireisiin liittyy myös päänsärkyjä. Jotta voisin auttaa näitä niskajumeista kärsiviä asiakkaita paremmin, päätin perehtyä tarkemmin siihen, mistä nämä niskakivut johtuvat ja miten niitä voi lievittää. 

Jumiset hartiat on yksi tyypillisimpiä kuvauksia niska-hartiaseudun oireille kaiken ikäisillä. Vaikuttaa siltä, että keneltä tahansa asiaa kysyykin, on heillä “hartiat vähän jumissa”. Niska-hartiaseudun oireista, niiden syistä ja helpotuskeinoista on tehty paljon tutkimuksia kaikissa ikäluokissa ja monissa ammattikunnissa, mutta luotettavat tutkimukset fysioterapeuttisten ehkäisy- ja hoitokeinojen vaikuttavuudesta ovat vähissä. Niska-hartiakipuihin linkittyy usein myös päänsärkyä, joka voi tehdä näiden oireiden kanssa painimisen entistäkin ikävämmäksi. 

Yleisin syy niska-hartiaseudun kiputiloille on ylimääräinen lihasjännitys, mikä voi syntyä poikkeavasta fyysisestä tai henkisestä kuormittumisesta (Saarelma 2019). Liiallisen lihasjännityksen taustalla voi olla työ, jossa kaularanka tai yläraajat ovat pitkiä aikoja samoissa asennoissa, esimerkiksi näyttöpäätetyö tai joissa yläraajoilla tehdään paljon toistuvaa liikettä, esimerkiksi kassatyöntekijänä. Muita harvinaisempia syitä ovat erilaiset vammat, kuten piiskaniskuvamma tai kaularangan kuluman aiheuttamat oireet. (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2017.)  Tässä esseessä perehdyn pääosin ylimääräisen lihasjännityksen aiheuttamiin kipuihin. Muita kipujen aiheuttajia on käyty läpi tässä esseessä, jonka aikaisempi Proakatemian hyvinvointitiimiläinen on kirjoittanut. 

Tutkimalla ja mittaamalla löytyy hoidon fokus 

Niska-hartiakipuista hoidettaessa on ensisijaisen tärkeää ensin sulkea pois vakavat sairaudet, jotka vaativat lääkärissä käyntiä. Vakavasta sairaudesta voi kertoa esimerkiksi selittämätön laihtuminen, merkittävä lihasheikkous, tuntopuutokset, huono yleiskunto tai kuumeilu, tavanomaisesta poikkeava väsymys sekä sietämätön, äkillisesti alkanut kipu, joka ei helpotu levossakaan tai herättää kesken yöunien. Erotusdiagnostiikan apuvälineenä voi käyttää esimerkiksi Duodecimin taulukkoa niskapotilaan anamneesin keskeisistä tekijöistä ja niiden tulkinnasta. (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2017.)

Asiakkaan oiretta ja toimintakykyä on syytä mitata, jotta terapian vaikuttavuutta voidaan todentaa ja hoitoa kohdentaa. Jos oireiden lisäksi asiakkaalla on arkea häiritseviä rajoituksia kaularangan tai yläraajojen liikkuvuudessa tai voimassa, niiden mittaaminen on tarpeellista. Kaularangassa on hyvä testata koko kaularangan osalta kierrot, lateraalifleksio, fleksio ja ekstensio. Lisäksi yläkaularangan rotaation kannattanee mitata. Se tapahtuu siten, että viedään kaularanka täyteen fleksioon ja mitataan tästä alkuasennosta rotaatioliikkuvuus. Myös liikekontrollitestien tekeminen asiakkaan kanssa voi olla viisasta.

Asiakkaan oireiden ja elämänlaadun mittaaminen voi olla tarpeen, etenkin silloin, kun fyysisten ominaisuuksien mittaaminen ei auttaisi todentamaan muutosta asiakkaan tilassa. Hyvin tunnetut NPRS (Numeric Pain Rating Scale) ja VAS (Visual Analogue Scale) antavat osviittaa kivun tai oireen voimakkuudesta, mutta ne eivät ota kantaa asiakkaan elämänlaatuun ja oireen vaikutuksista asiakkaan arkeen ja toimintaan. Niska-hartiaoireiden haittaa asiakkaan elämään voidaan mitata esimerkiksi NDI-FI kyselyllä. Arviointiin voi käyttää myös laajemmin elämänlaatua mittaavaa RAND-36 –mittaria, jota TOIMIA –tietokanta suosittelee aikuisten elämänlaadun mittaamiseen ja vaikuttavuuden arviointiin terveys- ja kuntoutuspalveluissa. Kyseessä on siis lomake, jolla kartoitetaan asiakkaan elämänlaadun useita osa-alueita. Sen täyttämiseen menee n. 5-10 minuuttia. (Aalto & Korpilahti 2013.)  

Osassa tapauksista oireiden taustalla voi olla asiakkaan kokema liiallinen henkinen kuorma. Etenkin näissä tapauksissa niskan alueen ongelmiin voi yhdistyä päänsäryt. (Atula 2019.) Tämän vuoksi haastatellessa tulisi keskustella myös kyseisen asiakkaan elämäntilanteesta laajemmin. Tällä alueella on kuitenkin oltava todella sensitiivinen asian suhteen; harva asiakas odottaa, että tullessaan fysioterapeutin vastaanotolle niskakipujen takia, hän voisi saada hoitokeinona aikansa priorisointia ja hengitysharjoituksia. Näissä tapauksissa ensisijaisen tärkeää onkin asiakkaan aito kohtaaminen ja kuuntelu sekä psykoedukaatio siitä, miten henkinen kuormitus vaikuttaa fyysisiin kipuihin.

Hoitona aktiivisuutta ja informaatiota 

Niska-hartiaoireiden kroonistumisen ehkäisy on yksi tärkeimmistä, ellei jopa tärkein tavoite hoidossa. Siksi on tärkeää, että asiakas saa positiivisella tavalla kerrottua tietoa kivusta ja sen syistä sekä ennusteesta. Niskakivun Käypä Hoidon (2017) mukaan asiakas tahtoo vastaukset ainakin seuraaviin kysymyksiin:  

• Onko minulla vakavaa sairautta?  
• Mistä vaivani johtuu?  
• Mitä vaivalle voi tehdä, ja mitä voin itse tehdä?  
• Mikä on vaivan ennuste?  

Lisäksi asiakkaan voimaannuttaminen sekä kannustaminen aktiivisuuteen ovat apuna kroonistumisen ehkäisyssä. Terapiassa on olennaista keskittyä aidon kohtaamisen lisäksi minä-pystyvyyden parantumiseen sekä asiakkaan itsehoidollisiin keinoihin. (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2017.)

Verenkierron ja sitä kautta aineenvaihdunnan lisääminen oirealueella on hyvä tapa lähteä asiakkaan kanssa liikkeelle. Niska-hartiaseudun koordinaation, joustavuuden, lihasvoiman ja -kestävyyden harjoittaminen voi helpottaa oireita kroonistuneen niskakivun suhteen (Airaksinen ym. 2016). Jotta oireet helpottuvat, harjoittelun tulee olla spesifiä, eli esimerkiksi jalkojen voimaa ja kestävyyttä harjoittamalla niska-hartiaseudun oireet eivät helpota (Kay ym. 2013).  Täältä löytyy muutamia esimerkkiliikkeitä, joilla voi lähteä asiakkaan kanssa liikkeelle. 

Työskentelyergonomiaan on myös hyvä puuttua, jotta hartiasärkyjä voitaisiin ehkäistä mahdollisimman tehokkaasti. Ergonomiaohjauksessa pyritään löytämään työskentelyyn sellainen asento, jossa tuki- ja liikuntaelimistölle tulisi vähiten epäedullista kuormitusta. Etenkin taakse tai eteen taipunut tai kiertynyt selkä- ja kaularangan asento voi provosoida niska-hartiaseudun oireita. Lisäksi yläraajojen kannattelu pitkiä aikoja hartiatason yläpuolella tai yläraajoihin kohdistuva tärinä voivat pahentaa oireita. (Saarelma 2019.) Työn tauottaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin työskentelyasento. Asiakkaan kanssa olisi hyvä keskustella siitä, millainen tauottamisen tapa olisi hänen mielestään mielekkäin - vesilasin täyttäminen aika ajoin, taukokahvien nauttiminen seisten, muutama ylävartalon liike aina kun joku kävelee työpöydän ohi tai mikä tahansa muu tapa, jolla saa katkaistua samassa asennossa pysymisen.  

Yhteisen suunnan löytäminen palkitsee

Kokonaisuudessaan niska-hartiaoireisen asiakkaan hoidossa olennaisinta on (vakavampien sairauksien poissulkemisen jälkeen) auttaa asiakasta löytämään syy ja tapoja liikkua aktiivisesti, tauottaa työntekoaan ja helpottamaan stressiään. On helppoa kertoa, mikä voi auttaa, mutta paljon haastavampaa on löytää asiakkaan kanssa yhteisymmärryksessä aika, paikka ja motivaatio toiminnan toteuttamiseen.   

Vaikka kuntosaliohjauksessa aikaa yhden asiakkaan kanssa on erittäin rajoitetusti, on ollut ihanaa huomata, että jo tunninkin tapaamisen aikana usko omien oireidensa helpottumiseen kasvaa. Se palkitsee, kun asiakas innostuu niin paljon, että pohtii jo ääneen sitä, millä tavoin hän saa liikkeet osaksi arkeaan. Kun asiakas ja ammattilainen toimivat yhdessä keinojen löytämiseksi, niskahartiaoireet ovat selätettävissä. 

Lähteet: 

Aalto, A-M & Korpilahti, U. 2013. RAND-36 terveyteen liittyvän elämänlaadun mittari. TOIMIA -mittarit. 31.10.2013. Viitattu 5.2.2020. https://www.terveysportti.fi/dtk/tmi/avaa?p_artikkeli=tmm00143&p_haku=neck   

Airaksinen, O., Salo, P., Arokoski, J., Malmivaraa, A. & Komulainen,J. 2016. Aktiivinen lihasvoimaa tai kestävyyttä parantava harjoittelu kroonisessa niskakivussa. Näytönastekatsaus. Käypä Hoito. Duodecim. 29.8.2016. Viitattu 5.2.2020. https://www.kaypahoito.fi/nak07223  

Atula, S. 2019. Jännityspäänsärky. Duodecim Terveyskirjasto. 19.1.2019. Viitattu 1.3.2020. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00024 

Kay, T.M., Gross, A., Goldsmith, C.H., Rutherford, S., Voth, S., Hoving, J.L., Brønfort, G. & Santaguida, P.L. 2012. Exercises for mechanical neck disorders. Katsaus. Viitattu 5.2.2020. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/14651858.CD004250.pub4/pdf   

Saarelma, O. 2019. Niskakipu. Lääkärikirja Duodecim. 11.10.2019. Viitattu 5.2.2020. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00310  

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. 2017. Niskakipu (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Viitattu 1.3.2020. Saatavilla internetissä: https://www.kaypahoito.fi/hoi20010#s10