Tampere
15 Jan, Friday
-15° C

Proakatemian esseepankki

Mullistetaan Final Camp



Kirjoittanut: Susanna Leinonen - tiimistä Eventa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
250 ilmastotekoa joilla pelastat maailman
Rinna Saramäki
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Tämä on Jasmiina Servon ja Susanna Leinosen soluessee Proakatemian uuteen visioon kuuluvasta planetaarisen ajattelun taidosta ja sen sovittamisesta Final Campiin.

 

Eventassa innostuttiin keskustelemaan helmikuun projektoriin tehdyn hiilijalanjälki -videon jälkeen Final Campin suorittamisesta ja sen sopimisesta Proakatemian uuteen visioon. Eventan jäsenet olivat ensin hämmentyneitä, kun Jasmiina haastoi videolla koko yhteisön miettimään hiilijalanjäljen pienentämistä Final Campin osalta. Nimenomaan sen pienentämistä eikä kompensointia. Tulevaisuuden planetaaristen taitojen osaaja ei ajattele yritystoiminnassaan pelkästään hiilijalanjäljen kompensointia, vaan sen pienentämistä ja hiilikädenjälkeä. Aiheen jatkojalostaminen jatkui Green Weekillä Promisian Annin pitämässä Helpot ekovinkit yksilö- ja yhteisötasolla -pajassa.

 

Proakatemialla tuntuu kasvavan trendin mukaista olevan se, että Final Campille on päästävä mahdollisimman kauas. Onko Final Campin opintosuunnitelma sellaisenaan jäänne menneiltä vuosikymmeniltä? Miten Proakatemian uusi visio näkyy tulevaisuudessa Final Campissä? Minkälaista asennemuutosta kaivataan?

 

“Proakatemia on paras uuden tiedon ja osaamisen korkeakoulu 2020-lukua rakentaville yrittäjille.”

– Proakatemian uusi visio

 

Hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki

Elämäntapojemme, niin yksilöiden kuin perheiden että yritysten ilmastovaikutuksia voidaan mitata sekä vertailla keskenään hiilijalanjäljellä. Hiilijalanjälki on ihmisen toiminnasta syntyvä hiilidioksidipäästö. Hiilijalanjäljellä on lähtökohtaisesti negatiivinen vaikutus ympäristöön, koska se kiihdyttää ilmastonmuutosta. Hiilikädenjälki puolestaan kuvaa yritysten tuottamien ratkaisujen päästövähennysvaikutuksia käyttäjällä. Tärkeää hiilikädenjäljessä on, mitä voimme tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja miten autamme muita siinä työssä. (Pelkonen 2016.)

 

Yrityksen on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, miten omilla tuotteillaan mahdollistaa päästövähennyksiä asiakkailleen tai toisille arvoketjun osapuolille. Yrityksen on mahdollista arvioida yrityksen toiminnan kestävyyttä hiilikädenjäljen ansiosta. Hiilikädenjäljen tulisi olla merkittävästi isompi kuin hiilijalanjälki. Yritykset voivat hiilikädenjäljen ansiosta osoittaa edelläkävijyyden ja johtajuuden lisäksi parantaa omaa kilpailukykyään. Hiilikädenjälki auttaa yritystä keskittämään palvelu-, tuote- ja prosessikehityksensä lopputuotteisiin, joilla luodaan pohja päästövähennysvaikutuksille. (Pelkonen 2016.)

 

Sitran teettämän markkina-analyysin mukaan hiilineutraalisuus tuo 6000 miljardin euron suuruiset markkinat älykkäille vihreille ratkaisuille vuoteen 2050 mennessä. Markkinat eivät suinkaan synny päästöjen kompensoinnista tai optimoinnista. Ne syntyvät hiilikädenjäljestä. Hiilikädenjälki on esimerkiksi innovaatioita kuten uusia tuotteita ja palveluita, jotka vähentävät maailman hiilijalanjälkeä. Tulevaisuudessa pärjäävät ne yritykset, jotka pystyvät pienentämään yhteisiä päästöjämme. Hiilijalanjäljen pienentäminen on rajallista, kun taas yhteiskunnallisten ongelmien ratkomiseen suunnatun liiketoiminnan myönteinen vaikutus voi olla rajaton. (Lemström 2016.)

 

Asennemuutos

 

Jokaisella sosiaalisella yhteisöllä on omat, sosiaalisesti hyväksytyt toimintatapansa ja sääntönsä, joiden omaksuminen tai sisäistämisen ansiosta kasvatettava tulee hyväksytyksi yhteisössään. Sisäistäminen saattaa kuitenkin merkitä sitä, että halu muutokseen ja vaihtoehtojen käsittelemiseen häviää. Kasvatuksen ei pidä pelkistyä yksinomaisesti sosialisaatioksi, koska sen on luotava valmiuksia kriittisyyteen, vallitsevan elämänmuodon ylittämiseen ja kulttuurin kehittymiseen. (Värri 2018, 17.)

 

Värrin mukaan (2018, 19) elämänmuotomme perustuu “onkalometafysiikkaan”, joka on metafora ja elämänmuotomme perusteita kuvaava filosofinen käsite. Onkalometafysiikassa viitataan esimerkiksi sivilisaatiomme aiheuttamiin kriiseihin ja ongelmiin, jotka pyrimme torjumaan tai etäännyttämään arkitietoudestamme. Ongelmien torjunta ja etäännyttäminen perustuvat siihen, että teknologisen ja kulutuskeskeisen elämänmuodon perususkomuksia ei tahdota kyseenalaistaa. Ilmastonmuutos on juuri tällainen. Emme hallitse sitä, emmekä halua sitä alituisesti ajatella. Tämän vuoksi aktiivisesti torjumme sitä arkiajattelusta. (Värri 2018, 20.)

 

Kuten aikaisemmin totesimme, Proakatemian tiimeissä on tavoittelemisen arvoista Final Campissä se,  kuinka pitkälle päästään matkustamaan ja sen myötä tulee hyväksytyksi yhteisöön. Opiskeluvuosiemme aikana on vähättelyä kuultu, jos matkustaa Final Campille esimerkiksi “vain” Ruotsiin. Matkustuskohteen rinnalla tehty projekti jää sisällöltään vähemmälle painoarvolle, samoin rahallinen tuotto. Puhumattakaan hiilikädenjäljen rakentamisesta. Eventa matukusti syksyllä 2019 Kiinaan ja kompensoi matkustamistaan jäkikäteen. Kyse on kuitenkin kompensointiakin isommasta ja vaikuttavammasta kokonaiskuvasta tulevaisuuden maailmassa ja edelläkävijä-yrittäjän on otettava ympäristö huomioon jo aikaisessa vaiheessa Final Campin suunnittelua.

 

Muutoksen aikaansaamiseksi on toimittava sekä omakohtaisella että laajemmalla tasolla. Ensin mainittu on nopeampi mutta mittakaavaltaan pienempi, jälkimmäinen taas vaikuttaa tehokkaasti, mutta muutokset ovat niin hitaita, että niitä odotellessa ehtii mennä arvokasta ilmastonmuutoksenhillintäaikaa hukkaan. Rakenteiden pitää muuttua. Sellaisten rakenteiden, jotka kannustavat ilmastolle vahingolliseen toimintaan. Ne eivät kuitenkaan muutu itsestään. Niitä on muutettava. Jos jäämme odottelemaan, että päättävät tahot aivan itsestään muuttavat kaiken – ja kaiken lisäksi jollain ihmeellisellä tavalla niin, ettei mikään kuitenkaan arjessamme muutu – saamme odotella vielä silloinkin, kun Suomen leveyksillä kärsitään helteistä joulukuussa. (Saramäki 2020.)

 

Samaan aikaan asiasta on hyvä jutella avoimesti paitsi tiimissä, myös yhteisön tasolla. Final Camp on pitkään pysynyt samanlaisena ja siitä syystä yhteisöön on saattanut rakentua jo liian kapea-alaisesti katsova näkökulma kyseisestä opintojen osasta siitäkin huolimatta, että Proakatemialla opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa omiin opintoihin erittäin paljon.

 

Joka valintaa ei ehdi eikä kykene miettimään perusteellisesti, ja yhteisössä kun eletään, on ihan järkevää sovittaa oma käytös muiden oletusten mukaan. Sekä omakohtaiset että yhteisölliset tottumukset periytyvät osin vuosikymmenten takaa. Osin ne ovat ihan sattumanvaraisia, ja osin kyllä hyväksi yhteisön tiiviydelle, mutta eivät välttämättä yksilölle tai laajemmin ajateltuna esimerkiksi ilmastolle. Tottumuksia kannattaa tarkastella kriittisesti, ja jos huomaa niiden olevan vahingollisia, kannattaa kehittää vanhan ei-toivotun tottumuksen tilalle uusi, parempi. (Saramäki 2020.)

 

Varmasti moni proakatemialainen olisi kiinnostunut Final Campin uudistamisesta ympäristöystävällisemmäksi innovatiivisesti, jos asiaa alettaisiin yhteisössä ajaa eteenpäin. Epäilijöitä ja kyseenalaistajia löytyy joukostamme myös ja heitäkin tarvitaan, muutosketteryyttä unohtamatta. Ensimmäisen eri tavalla toteuttavan Final Campin suorittajatiimi on esikuva muulle yhteisölle. Näin on muidenkin matalampi kynnys lähteä pohtimaan Final Camppiään uudesta näkökulmasta. Kuka ehtii ensin, milloin ja miten?

 

Vaihtoehtoiset toteuttamistavat

Emme uudistamisella tarkoita suinkaan sitä, että Final Camp pitäisi vallan poistaa opetussuunnitelmasta. Final Camp on monelle opiskelijalle tärkeä osa opiskeluja ja kohokohta, osalla jopa yksi isoimmista syistä hakea kouluun opiskelemaan. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että uudistaminen uuden vision mukaiseksi olisi tarpeellista. Ilmastonmuutoksen kannalta olisi suotavaa pohtia esimerkiksi lentomatkan pituutta ja kestoa. Jotta asia viedään seuraavalle tasolle, vaatii se paljon enemmän kuin vain lentomatkan pohtimista. Voisiko Final Campin projekti tuottaa niin paljon itsessään hiilikädenjälkeä, että lentäminen olisi sen rinnalla pienempi paha? Pääsevätkö proakatemialaiset mukaan kehittämään kansainväliseen projektiin esimerkiksi teknologiaa, joka mullistaa ilmastonmuutoksen etenemistä? Voidaanko osa Final Campistä suorittaa virtuaalisesti tai kenties kokonaan?

 

Pitkänmatkanlennot ovat päästöiltään henkilökilometriä kohden jotakuinkin henkilöauton luokkaa, parhaimmillaan jopa alempia. Ongelmallisia niistä tekee se, että vajaassa vuorokaudessa kilometrejä kerää helposti saman verran kuin vuoden arkiautoilussa. Useampia kertoja vuodessa tehtyinä ne voivat kerta kaikkiaan räjäyttää yksittäisen ihmisen hiilijalanjäljen sellaiseksi, että mitkään muut säästökeinot eivät sitä pysty enää kohtuullisiin mittoihin palauttamaan. Ei, vaikka asuisi taivasalla eikä söisi mitään. Lisäksi on huomattava, että korkealla ilmakehässä päästetyt päästöt vaikuttavat ilmastonmuutokseen enemmän kuin maan tasalla päästetyt. Näkemys siitä, kuinka suuri kerrannaisvaikutus on, vaihtelevat, mutta lennon päästöjen vaikutus ainakin tuplaantuu. Lentämistä olisi siis hyvä rajoittaa mahdollisimman paljon. (Saramäki 2020.)

 

Nykyaikana pystymme tekemään kansainvälistä liiketoimintaa muutenkin kuin matkustamalla ympäri maailman. Eventa kävi yritysvierailulla Futuricessa kyselemässä muun muassa, miten heillä hoidetaan kansainvälisiä projekteja. Futurice on suomalainen web- ja mobiiliohjelmistoja kehittävä yritys. Se on keskittynyt palveluliiketoimintana muille yrityksille tehtäviin ohjelmistopalveluihin ja palveluiden ylläpitoon. Futuricella on toimistot Tampereen ja Helsingin lisäksi Oslossa, Lontoossa, Tukholmassa, Munchenissä, Berliinissä ja Stuttgartissa (Futurice 2020). Tapasimme Futuricella Tuomo Hakaojan, joka kertoi etätyöskentelyn olevan heille arkipäivää sen monissa muodoissa.

 

Hakaoja kertoi, että joka perjantai heillä on jokaisen toimipisteen yhteinen kokoontuminen etäyhteyden kautta. Jokaisessa toimipisteessä henkilökunta on kokoontunut samaan tilaan ja yhteenkuuluvuuden tunnetta on saatu sitä kautta lisättyä. Etähetkessä käsitellään ensin virallisia asioita ja sen jälkeen aikaa on vielä rennommallekin hupsuttelulle. Myös monia projekteja tehdään Futuricella toimipisteiden sekä kansainvälisten asiakkaiden kanssa etänä. Heille ei ole ollenkaan tavatonta se, että projektitiimi koostuu eri toimipisteissä (ja maissa) työskentelevistä jäsenistä. Vieraillessamme heidän luonaan eräs projektitiimi oli juuri työstämässä suurelle kansainväliselle yritykselle ratkaisua. Projektitiimiin kuului jäseniä Tampereen toimipisteeltä sekä Saksasta. Heidän päivänsä kuluivat omassa neuvotteluhuoneessa etäyhteyden ollessa koko ajan auki.

 

Tänä keväänä koronavirus ja sen mukanaan tuomat rajoitukset ovat osoittaneet useissa yrityksissä ja yhteisöissä etätyöskentelyn monet mahdollisuudet ja edut. Etätyöskentely ei säästä pelkästään rahaa tai ilmastoa vaan myös aikaa. Nykyaika ja monet eri sovellukset ja alustat tekevät etätyöskentelystä helppoa. Meillä Eventassakin on kokeiltu monia eri etätyökaluja hyvällä menestyksellä. Tutuiksi ovat tulleet niin Teams, Zoom, Google Hangouts kuin Discord. Lisäksi olemme kokeilleet erilaisia yhteisiä alustoja projektien konkreettista työstöä varten: Google Jamboard, Miro, Viima, Trello.

 

Tänä vuonna valmistuvat tiimit Promisia ja Hurma ovatkin suurella jännityksellä odottamassa, kuinka koronaviruksen aiheuttamat matkustusrajoitukset tulevat vaikuttamaan tämän vuoden aikana suoritettaviin Final Campeihin. He tulevat luultavasti olemaan ensimmäisten joukossa, jotka suorittavat Final Campinsa etänä, Suomesta käsin. Ehkä he saavat toimeksiannon joltain suomalaiselta, kansainvälisillä markkinoilla toimivalta yritykseltä. Siinäpä vasta hyvä referenssi ansioluetteloon!

 

Lähteet

Futurice Oy. Nettisivut. 2020. https://www.futurice.com/

 

Hakaoja, T. Yritysvierailu-paja Futuricella. 28.1.2020. Tampere. Futurice Oy.

 

Lemström, A. 2016. Yritys, unohda hiilijalanjälki – tulevaisuuden mahdollisuudet ovatkin kädessäsi. Julkaistu 28.9.2016. Luettu 21.2.2020. https://www.sitra.fi/blogit/yritys-unohda-hiilijalanjalki-tulevaisuuden-mahdollisuudet-ovatkin/

 

Pelkonen, J. 2016. Hiilikädenjäljestä uuden kasvun kimmoke. Julkaistu 25.5.2016. Luettu 21.2.2020. https://www.sitra.fi/uutiset/hiilikadenjaljesta-uuden-kasvun-kimmoke/

 

Saramäki, R. 2020. 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman. E-kirja. Bookbeat.

 

Värri, V-M. 2018. Kasvatus ekokriisin aikakaudella. 1.painos. Tampere: Vastapaino.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close