Tampere
29 Mar, Friday
7° C

Proakatemian esseepankki

Muistaminen ja oppiminen kulkevat käsikkäin



Kirjoittanut: Juho Vähätalo - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

 

Kaja Nordengen on Norjalainen neurologi, joka on kirjoittanut huikean teoksen Ainutlaatuiset Aivot. Kirjan sivuilla avataan kansankielellä aivojen toimintaa ja ymmärryksen parantamiseksi esiin on nostettu lukuisia hauskoja esimerkkejä. Luin kirjan kannesta kanteen ja tuntui, että joka kappaleessa oli jotakin mielenkiintoista ja uutta tietoa aivojen, eli meidän ihmisten toiminnasta. Olisi mielenkiintoista kuulla itse kirjailijalta, että millaisia neurologisia ”kikkoja” hän käytti kirjassaan, jotta sen opit jäisivät paremmin mieleen ja sanoma välittyisi mahdollisimman laajalle. Ainakin esimerkit ja kerronta oli tehty sopiva pilke silmäkulmassa luoden hilpeän tunnelman ja kirjasta oppineena voin todeta, että muistamme paremmin asioita, kun niihin liittyy jokin tunne.

 

 

Lyhytkestoinen muisti

 

Lyhyt- ja pitkäkestoisesta muistista on alettu puhua jo kymmeniä vuosia sitten, kun neurologit saivat vuodesta 1957 alkaen tutkia Amerikkalais miestä, jolta oli epilepsian hoitamiseksi poistettu aivoista ne osat, joilla uusia muistoja muodostetaan ja tallennetaan. Miehen nimi oli Henry Molaison ja häntä tutkittiin yli 50 vuoden ajan. Henry ei pahastunut vuosikymmeniä jatkuneista tutkimuksista, sillä hän ei yksinkertaisesti kyennyt muistamaan edellisistä mitään ja luuli tapaavansa tutkijat aina ensimmäistä kertaa. (Nordengen, 46.)

 

Lyhytkestoisen muistimme avulla voimme laatia suunnitelmia, keksiä ratkaisuja ongelmiin ja ajatella loogisesti. Sen avulla pystymme pitämään mielessä ja soveltamaan kuultua tai nähtyä informaatiota. Lyhytkestoinen muisti on valitettavasti kovin rajallinen ja asioiden mieleen jääminen vaatii keskittymistä. Näin ollen paljon puhuttu multitasking, eli monen asian yhdenaikainen suorittaminen ei ole tehokasta, sillä ihmisen aivot ei valitettavasti pysty keskittymään kuin yhteen asiaan kerralla. Multitaskingin seurauksena toinen samaan aikaan tehtävistä asioista tulee tehtyä huonommin tai keskittymisen siirtely kahden tehtävän välillä vie lopulta enemmän aikaa kuin tehtävien suorittaminen yksi kerrallaan.

 

Pitkäkestoinen muisti

 

Pitkäkestoinen muisti voidaan jakaa kahteen: motorinen muisti ja tietomuisti. Kun joku puhuu, että jokin taito tulee ”selkärangasta” niin silloin tarkoitetaan motorista muistia. Motorinen muisti kehittyy kokeilemalla, harjoittelemalla ja toistamalla. Esimerkiksi koripallon vapaaheitto tai golflyönti ovat oivia esimerkkejä asioista, jotka tallentuvat motoriseen muistiin. Tietomuistiin tallentuu puolestaan kokemukset, oivallukset ja ulkoa opetellut asiat. Kaikki pitkäkestoiseen muistiin tallentuvat asiat tulevat lyhytkestoisen muistin kautta suodatettuna. Lyhytkestoinen muistimme suodattaa vähemmän tärkeitä asioita pois ja siirtää vain tärkeimmäksi koetut asiat pitkäkestoiseen muistiin. Se, mikä on tärkeää, on meistä itsestämme riippuvaista. Esitämme jatkuvasti mielessämme kysymyksiä, kuten: Mikä on minulle tärkeää? Mitä tiedoistani puuttuu? Mitä olisin halunnut tietää? Olenko samaa mieltä? (Nordengen, 47.) Näiden kysymysten perusteella aivomme siirtävät uudet tiedot pään sisäiseen arkistoomme, josta voimme sitten myöhemmin noutaa nämä muistot käyttöömme, kun niitä tarvitaan. On siis täysin luonnollista, että yläasteella en oppinut kovin hyvin ruotsin kieltä, sillä vastasin edellä mainittuihin kysymyksiin melko kielteisesti juurikin toisen kotimaisen kielemme tunneilla.

 

 

Oppiminen

 

Oppiminen on tiedon omaksumista, muisti on tiedon tallentamista (Nordengen, 53).

 

Muistin tärkein tehtävä kaikilla eläimillä, on tehdä tulevaisuudestamme turvatumpi. Muisti ei ole kehittynyt, jotta voisimme vanhana muistella nuoruuden seikkailuita, vaan jotta osaisimme tehdä tulevaisuudessa järkevämpiä valintoja. (Nordengen, 52.) Esimerkiksi norsujen kerrotaan muistavan elämänsä aikana löydetyt juomapaikat, parhaat vaellusreitit ja ravinnonlähteet. Ihmisten muisti toimii täsmälleen samoin, sillä muistamme varmasti, että millainen lähestymistapa ihastuksen kohteeseen ei toiminut, emmekä koita samaa taktiikkaa enää jatkossa. Tähän liittyy erittäin vahvasti oppiminen, mutta siitä lisää vasta myöhemmin.

 

Oppimista voi tapahtua itsestään, kuten esimerkiksi ehdollistumalla ja tottumalla. Oppiminen sen sijaan on tietoista asioiden muistiin tallentamista, joka vaatii keskittymistä. Minulle itselleni on tuttua, että mielenkiintoisina pitämiini harrastuksiin liittyvät asiat tallentuvat mieleen aivan vaivatta ja vähemmän mielenkiintoisiin asioihin liittyvät asiat eivät tallennu vaikka kuinka yrittäisi. Tässä asiassa on onneksi mahdollista kehittyä, sillä voimme käyttää apunamme vanhoja muistojamme. Muistillamme on tapana yhdistää uudet tiedot jo aiemmin opittuihin asioihin, joten voimme parantaa asioiden tallentumista muistiimme yhdistämällä niitä vanhoihin muistoihin ja miettimällä uusia asioita niiden kautta. Tätä kutsutaan assosioinniksi. Erilaisia muistisääntöjä on paljon, kuten loruja ja lauluja. Jokaisen meistä olisi syytä kokeilla, millaisin keinoin me itse opimme ja muistamme asiat parhaiten.

 

 

Lopetus

 

Nämä olivat vain pieni osa tämän kirjan mielenkiintoisista opeista ja oivalluksista. Suosittelen lukemista melko lyhyessä ajassa, sillä kirjassa käytetään aivojen osista niiden oikeita nimiä, joten on helpompi ymmärtää ja tallentaa uudet opit pitkäkestoiseen muistiin, kun ei aina tarvitse kerrata, että mikä osa aivoista tekee mitäkin, kenen kanssa ja mitä välittäjäaineita siihen liittyy.

 

 

Lähteet:

Nordengen, K. Ainutlaatuiset Aivot, 2016.

http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/foniatria/lapsen_neuropsykologinen_arvio/muisti_ja_oppiminen/Sivut/default.aspx

https://tieku.fi/elaimet/aivot-elainkunnan-suurimpien-aivojen-kolme-karjessa

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close