Tampere
28 Mar, Thursday
10° C

Proakatemian esseepankki

Motivoiva haastattelu keinona synnyttää asiakkaan sisäinen motivaatio



Kirjoittanut: Elisa Ilottu - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Yleistä motivoivasta haastattelusta

 

Motivoiva haastattelu on William R. Millerin vuonna 1983 ensimmäistä kertaa esittelemä potilaskeskeinen vuorovaikutusmenetelmä. Se on Käypä hoito -suositusten mukainen motivoivan työotteen yksi menetelmä, jota voidaan soveltaa mini-interventiossa. Fysioterapiassa se on fysioterapeutin ja asiakkaan välille muodostuva vuorovaikutussuhde, jolla pyritään muodostamaan ja vahvistamaan asiakkaan motivaatiota esimerkiksi kuntoutukseen. Menetelmän tarkoituksena fysioterapiassa on saada asiakas tunnistamaan hoidon tai kuntoutuksen tarpeellisuus, ja saada hänet pohtimaan erilaisia keinoja niiden toteuttamiseen. Tällöin muutoksen onnistumisen todennäköisyys kasvaa. Miller alun perin kehitti motivoivan haastattelun menetelmän erilaisten päihderiippuvuuksien hoitoon, mutta se sopii käytettäväksi myös, kun tarvitaan muutosta elämää haittaaviin tunteisiin, ajatuksiin, käyttäytymiseen ja elämäntapoihin (Järvinen 2020). Onnistuessaan motivoivalla haastattelulla voidaan saada aikaan positiivinen noste ja tarjota asiakkaalle kohdatuksi tulemisen kokemus.

Jotta Millerin motivoivan haastattelun menetelmä onnistuisi, tarvitsee kuntoutettavalla olla myönteinen suhtautuminen kuntoutukseen ja sisäinen motivaatio siihen. Motivaatio mielletään asiakkaan subjektiiviseksi kokemukseksi, jota ympäristö saattaa muovata ja johon hän pystyy itse omalla toiminnallaan vaikuttamaan. THL:n mukaan motivaatio nähdään vaihtelevana mielentilana, johon on mahdollista vaikuttaa myös asiakkaan ja työntekijän onnistuneella vuorovaikutuksella. Motivoiva haastattelu on siis ennen kaikkea tapa toimia asiakkaan kanssa, hänen yksilölliset tarpeensa ja mieltymykset huomioon ottaen. (Salo & Turunen 2018.) Tästä syystä motivoivassa haastattelussa korostuu avoin ja luottamuksellinen kommunikaatio. Asiakasta ei yritetä motivoida ulkoisten, hänestä itsestä riippumattomien syiden nojalla.  Motivoivassa haastattelussa työntekijä tutkii yhdessä asiakkaan kanssa tämän elämäntilanteen, toiveiden, arvojen ja tavoitteiden välisiä ristiriitoja.  Yhdessä käydyn dialogin päämääränä on tehdä mahdollinen ristiriita näkyväksi sekä vahvistaa asiakkaan itseluottamusta ja uskoa muutoksen tarpeellisuuteen ja mahdollisuuteen. (thl.fi 2023.)

 

Motivoivan haastattelun perusperiaatteet

 

Motivoivan haastattelun dialogissa on neljä keskeistä periaatetta; empatian osoittaminen, todistelun ja väittelyn välttäminen, ristiriidan voimistaminen ja asiakkaan pystyvyyden tunteen vahvistaminen. (Häyrinen & Korhonen 2020.) Empatian osoittamisella tarkoitetaan kiinnostuksen osoittamista asiakasta ja hänen tilannettaan kohtaan. Kiinnostusta voi osoittaa kuuntelemalla asiakasta ja eläytymällä tämän tunteisiin. Asiakasta ei tule tuomita, arvostella tai kritisoida hänen toimintatavoistaan huolimatta. Fysioterapeutti luo omalla olemuksellaan avoimen ilmapiirin, joka edesauttaa asiakasta puhumaan avoimesti. (Häyrinen & Korhonen 2020.) Myös oman vireystilan säätäminen samalle tasolle asiakkaan vireystilan kanssa voi auttaa avoimen ilmapiirin luomiseen vastaanottotilanteissa. Huomasin tämän lasten ja nuorten fysioterapiaopintojakson työharjoittelussa sairaalassa ollessani, erityisesti työskennellessäni nuorten kanssa. Nuoren vireystilan ollessa matalalla, fysioterapeutin ylienerginen olemus ja vastaanotto ei ehkä ole paras tapa aloittaa vastaanottokäyntiä. Allapäin oleva nuori on tyypillisesti sulkeutunut eikä lyhyistä vastauksista saa paljoakaan irti. Mielestäni ennen niin sanottua virallista fysioterapeuttista haastattelua fysioterapeutin tulisi selvittää, mitä nuorella on mielen päällä juuri sillä hetkellä. Mitä nuorelle kuuluu ja miksi hän on mahdollisesti allapäin.

Todistelujen ja väittelyiden välttelystä puhutaan silloin kun asiakkaan käsitys jostakin asiasta on vääristynyt, ja vaikka fysioterapeutti tietää asiantuntemuksensa perusteella aiheesta enemmän, ei asiakas halua uskoa tätä. Tässä tilanteessa terapeutin ei kuitenkaan kannata lähteä todistelemaan tietämystään esimerkiksi erilaisten tutkimusten avulla. Fysioterapeutti ei myöskään saa provosoitua, mikäli asiakas ei suostu toimimaan halutulla tavalla, vaan tilannetta on osattava lukea, myötäillä ja lopulta yrittää keksiä molempia osapuolia miellyttävä ratkaisu. (Jakobsson, Olli & Pousi 2016.) Todistelujen ja väittelyiden välttelytilanteista mieleeni nousee jälleen esimerkki työharjoittelusta, jolloin vastaanotolleni saapui keski-ikäinen, 2. tyypin diabetesta sairastava ylipainoinen mieshenkilö, jonka kanssa minun ja ohjaavan fysioterapeuttini oli tarkoitus keskustella potilaan tämänhetkisistä liikuntatottumuksista ja antaa liikuntaneuvontaa. Keskustelu eteni todella takkuisasti potilaan ollessa erittäin torjuva jokaista antamaamme ohjeistusta kohtaan ja tunnelma vastaanottohuoneessa alkoi muuttua kireäksi. Potilaalla oli erittäin vahvoja omia uskomuksia eikä vastaanottanut lainkaan antamiamme ohjeita terveys- ja liikuntasuosituksista. Ohjaava fysioterapeuttini ei kuitenkaan provosoitunut perättömistä väitteistä vaan pysyi tyynenä ja lopulta päädyimme antamaan potilaalle vain ihan muutaman perusasian liikuntasuosituksiin liittyen emmekä edes yrittäneet muuttaa tämän syvälle pinttyneitä käsityksiään. Loppujen lopuksi jokaisella ihmisellä on kuitenkin vastuu omasta terveydestään.

Ristiriidan voimistamisella tuetaan asiakasta tutkimaan ja ratkaisemaan omia myönteisiä ja kielteisiä tunteitaan muutosta kohtaan. Asiakasta myös rohkaistaan itsetutkiskeluun tunteiden aiheuttamaa sisäistä ristiriitaa ja siitä syntyvää vastustusta muutoksia kohtaan. Yleensä asiakas samanaikaisesti sekä haluaa, että ei halua muutosta tapahtuvan. Ristiriitatilanteessa asiakas huomaa tarpeen muutokselle, mutta ei ole varma, onko halukas luopumaan nykyisestä elämäntilanteestaan saadakseen muutoksia aikaan. Ristiriidan voimistamisessa fysioterapeutti osoittaa hienovaraisesti ja vähitellen, kuinka asiakkaan nykyinen käyttäytyminen ei johda muutoksiin. Ristiriidan voimistamisen tarkoituksena on siis saada asiakas puhumaan muutoksen puolesta, eli saada asiakas puhumaan itse itsensä muutokseen. (Salo & Turunen 2018.)

Asiakkaan pysyvyyden tunnetta vahvistamalla fysioterapeutti pyrkii vahvistamaan tämän omaa muutospuhetta ja pyrkimyksiä muutokseen. Keskustelussa tulee olla kannustava ja rohkaiseva ote. Asiakkaan itseluottamusta omaan onnistumiseen tuetaan ja hänelle kerrotaan hänen kykeneväisyydestään ja hänen huomionsa ohjataan muutoksen kannalta myönteisiin asioihin. Fysioterapeutin verbaalinen ja nonverbaalinen tuki, rohkaisu ja kannustus vahvistavat asiakkaan pystyvyyden tunnetta ja uskomusta muutokseen, sekä saavat asiakkaan uskomaan oman onnistumisen mahdollisuuteen. (Salo & Turunen 2018.) Reflektoivan eli heijastavan kuuntelun avulla asiakkaalle voidaan viestittää, että häntä todella kuunnellaan. Reflektoivaan kuunteluun kuuluvat aika ajoin tehtävät yhteenvedot. Yhteenvedossa fysioterapeutti voi tiivistää siihen mennessä kuulemansa ja ymmärtämänsä, jotta asiakas kuulee, miten hänet on tulkittu. Näin hänellä on myös tarvittaessa mahdollisuus korjata väärinkäsityksiä tai täydentää kertomaansa. Asiakasta tulee kuunnella tarkkaan saadakseen selville, mitä myönteistä asiakas kertoo itsestään tai toiminnastaan. Motivoivan haastattelun ensimmäisen käynnin tavoitteena on luoda konkreettinen suunnitelma ja välietapit, jotka sopivat asiakkaan omiin arvoihin, tarpeisiin, tavoitteisiin ja resursseihin. (thl.fi 2023.)

 

Motivoivan haastattelun tavoitteet

 

Motivoivaa haastattelua käytetään tavallisesti haastattelumuotona, kun pyritään suuriin elämäntapamuutoksiin tai esimerkiksi kuntoudutaan vakavasta traumasta. Motivoivassa haastattelussa ja haastattelussa ylipäätään asiat tulisi pyrkiä tuomaan esiin positiivisessa valossa ja välttää turhaa pelon luomista. Menetelmän tavoitteena on yhdessä asiakkaan kanssa ratkaista ongelma, fysioterapeutin suorien neuvojen antamisen sijaan. Vuorovaikutustaidot nousevat tässä keskeiseen rooliin, sillä ammattilainen ei suoraan perustele ongelmanratkaisutarvetta, vaan pyrkii verbaalisesti ja nonverbaalisesti herättämään asiakkaassa itsessään halun ratkaista ongelmansa. Perustana tälle toimii motivaatiopsykologian havainto siitä, miten aikuinen ihminen puhuu itsensä muutokseen. (Turku 2013.)

Turku kertoo artikkelissaan huomanneensa tarpeen oman ohjaustyylinsä kehittämiseen, kun hän huomasi käyvänsä ns. muka-keskustelua asiakkaiden kanssa. ”Siinä vastaanotolla käydään muka-keskustelua ikään kuin etukäteen kirjoitetun käsikirjoituksen mukaan.” Ohjaajalla on siis mielessä tietyt kysymykset, joihin hän haluaa nopeasti vastaukset, ja täten ohjattava oppii sanomaan ne vastaukset mitkä häneltä halutaan kuulla. Tämä muka-dialogi johtaa siihen, että seuraavalla kerralla mikään ei ole muuttunut ja resursseja on valunut hukkaan. Alkuun tutun ja turvallisen kaavan rikkominen voi tuntua vaikealta, mutta Turkun mukaan se lopulta lisää ohjaustyön mielekkyyttä, sillä yleinen kokemus siitä, että asiakkaat kaunistelevat totuutta muuttuu avoimeksi ja rehelliseksi keskusteluksi, mikä on motivoivan haastattelun ydin.

 

Sisäisen motivaation merkitys tavoitteiden saavuttamisessa

 

Kognitiivisessa psykologiassa motivaatio eritellään sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Yritin pitkään etsiä hyvää määritelmää sisäiselle motivaatiolle, mutten löytänyt sille mielestäni riittävän laajaa, kaikenkattavaa määritelmää. Terveyskylä määrittelee sisäisen motivaation seuraavasti: “Sisäinen motivaatio tarkoittaa, että muutos tapahtuu sisäisen halun voimasta: haluamme tehdä asioita sen takia, että ne ovat meistä kiinnostavia tai tuottavat mielihyvää.” Kirjailija ja liikunnan & psyykkisen hyvinvoinnin dosentti Jarmo Liukkonen määrittelee sen puolestaan niin, että motivaatio on sisäistä, kun toimintaan osallistutaan ensisijaisesti sen itsensä vuoksi, jolloin sen motiiveina ovat ilo ja myönteiset tunnekokemukset, joita toiminta saa aikaan. Itsemääräämisteorian mukaan sisäinen motivaatio koostuu kolmesta henkilökohtaiseen kokemukseen liittyvästä tekijästä, jotka voidaan nähdä jopa ihmisen psykologisina perustarpeina: koettu pätevyys, koettu autonomia ja koettu sosiaalinen yhteenkuuluvuus.

Käytännön esimerkkejä sisäisestä motivaatiosta nousee usein esiin urheilumaailmasta, sillä tyypillisesti menestyneimmät urheilijat omaavat korkean sisäisen motivaation. Motivaation on lähdettävä urheilijasta itsestään. Hänen pitää olla sataprosenttisen keskittynyt työhönsä ja valmis tekemään kaikki ne loppumattomat tunnit töitä tavoitteidensa eteen, ja valmis viemään itsensä päivittäin äärirajoille ennen kaikkea fyysisesti, mutta myös henkisesti. Ihmisen ollessa psykososiaalinen kokonaisuus myös sosiaalisilla suhteilla on suora vaikutus henkiseen hyvinvointiin ja energiaan. Myös elämä urheilun ulkopuolella on oltava tasapainossa. Siksi ajattelenkin, että sisäinen motivaatio ja sen synnyttäminen on aivan yhtä tärkeää niin sanottujen tavallisten tallaajien keskuudessa. Asiakastyössä tulee selvittää asiakkaalle merkitykselliset asiat ja henkilökohtaiset voimavarat, ja synnyttää niiden pohjalta motivaatio lähteä toteuttamaan fysioterapialle asetettuja tavoitteita. Tässä tarvitaan paitsi äärettömän hyviä ihmislukutaitoja fysioterapeutilta myös hyvää itsetuntemusta asiakkaalta. Kehittyäkseen on tunnettava itsensä, ja urheilulääkäri Aki Hintsan sanoin: “Et voi kehittää jotain sellaista, mitä et ymmärrä”.

 

Motivoiva haastattelu ja tomiva vuorovaikutus sisäisen motivaation synnyttäjänä

 

Motivoiva haastattelu tukee aiemmassa kappaleessa mainitsemani sisäisen motivaation syntymistä: se korostaa muutoksen merkitystä, vahvistaa luottamusta muutoksen onnistumiseen ja tukee valmiutta muutoksen toteuttamiseen (thl.fi 2023). Onnistuneen motivoivan haastattelun edellytyksenä ovat fysioterapeutin hyvät vuorovaikutustaidot. Vahvistaakseen luottamusta muutoksen onnistumiseen ja toteuttamiseen on fysioterapeutin pystyttävä luomaan asiakkaaseen luottamuksellinen suhde. Luottamusta luovan kunnioittavan kohtaamisen tunnusmerkkejä ovat muun muassa arvostus, avoimuus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo (thl.fi 2023). Hyvin usein potilaaksemme päätyy kuitenkin henkilöitä, joilla on tiettyjä näkemyksiä ja toimintatapoja, jotka poikkeavat suuresti omistamme. Itseni on erityisen vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka eivät pidä omaa tai läheistensä terveyttä yhtenä tärkeimpänä arvonaan, sillä olen itse sitä mieltä, että ilman terveyttä ei ole mitään. Esimerkkinä mieleeni nousee henkilö, joka terveydenhuollon ammattilaisten ohjeista huolimatta laiminlyö terveelliset elämäntavat, kuten monipuolisen ravinnon, ja säännöllisen ateriarytmin ja liikuntasuositukset huolimatta siitä, että siitä on vahinkoa henkilön kokonaisvaltaiselle terveydentilalle. Luottamuksen luomiseksi toisten näkemyksiä ja toimintatapoja on kuitenkin opittava arvostamaan ja ymmärtämään, vaikka olisimmekin hänen kanssaan eri mieltä ja arvomme olisivat erilaiset (thl.fi 2023). Jokaisen elämänpolku on erilainen ja yleensä tämän polun varrelta löytyy selitys sille, miksi he toimivat ja ajattelevat niin, miten tänä päivänä ajattelevat ja toimivat. Isot elämäntapamuutokset, kuten päihteiden käytön lopettaminen, ravinto- tai liikuntatottumusten muuttaminen tai itsensä vahingoittamistaipumus tarvitsevat tavallisesti paljon aikaa ja muutos etenee vaiheittain: välillä mennään eteenpäin tavoitetta kohti, välillä palataan lähemmäs lähtöruutua. Lähtöruutuun saatetaan palata monta kertaa erityisesti, jos riippuvuudessa ollaan jo pidemmällä, ja muutosta on yritettävä uudelleen useamman kerran ennen onnistumista. (thl.fi 2023.) Joskus pieni muutos, kuten hyötyliikunnan lisääminen arjessa tai alkoholinkäytön vähentäminenkin riittää matkalla kohti hyvinvointia ja saattaa olla jo riittävän suuri päämäärä kyseiselle henkilölle.

 

Lähteet:

Häyrinen, E & Korhonen, E. 2020. Motivoiva haastattelu fysioterapeuttisessa ohjauksessa: elintapamuutoksen tukeminen. Opinnäytetyö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Fysioterapian koulutusohjelma. Viitattu 17.01.2023. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/334539/h%c3%a4yrinen_essi%20ja%20korhonen_eerika.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Jakobsson, S. Olli, S. & Pousi, N. 2016. Fysioterapiaprosessin alkuhaastattelu. Opinnäytetyö. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Fysioterapeutin koulutusohjelma. Viitattu 18.01.2023. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/105065/Jakobsson_Sarianna_Olli_Sanna_Pousi_Netta.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Järvinen, M. 2020. Motivoiva haastattelu. Duodecim. Viitattu 17.01.2023. https://www.kaypahoito.fi/nix02109

Saari, O. 2015. Aki Hintsa – Voittamisen anatomia. WSOY.

Salo, N & Turunen, H. 2018. Asiakkaan motivointi työfysioterapiassa. Opinnäytetyö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Fysioterapian koulutusohjelma. Viitattu 17.01.2023. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/148075/Niina_Salo_Heidi_Turunen.pdf?sequence=1&isAllowed=y

THL.fi Motivoiva toimintatapa ja motivoiva haastattelu. Päivitetty 9.5.2023. https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo/puheeksiotto-ja-mini-interventio/motivoiva-toimintatapa-ja-motivoiva-haastattelu

Turku, R. 2013. Työterveyslääkäri. Onko motivoiva haastattelu vastaus elintapaohjauksen haasteisiin? Viitattu 13.01.2023

Turku, R. 2013. Onko motivoiva haastattelu vastaus elintapaohjauksen haasteisiin? Kuva. Viitattu 23.01.2023 https://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/avaa?p_artikkeli=ttl01075

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close