Johdanto

Fysioterapiaprosessi koostuu kokonaisvaltaisesta kuntoutuksesta. Passiivisten hoitojen määrä on vähentynyt vuosien kuluessa ja tilalle on noussut entistä enemmän ohjauksen ja neuvonnan osuus. Asiakaslähtöisyyttä painotetaan entistä enemmän kaikissa terveyspalveluissa. Perusteellinen haastattelu on tärkeä osa anamneesia. Siinä pyritään kuuntelemaan asiakasta ja koetetaan poimia ongelmakohdat hänen puheestaan. Motivoiva haastattelu on on erittäin käyttökelpoinen menetelmä, jolla saadaan tietoa asiakkaasta, mutta samalla voidaan myös motivoida häntä. Uskon motivoinnin olevan taito, missä yksikään fysioterapeutti ei ole koskaan tarpeeksi hyvä, siksi valitsin sen aiheeksi. Avainasiaksi muodostuu, kuinka voimme kehittää omaa motivoivaa asennetta ja ohjausta kuntoutusprosessissa? Motivointiin on olemassa lukemattomia erilaisia työkaluja, mutta nostan esseessä päällimmäisenä motivoivan haastattelun. Millerin ja Rollnickin (2002) Motivational interviewing kirjassa kuvataan motivoivaa haastattelun voimaa asiakaspalvelu- ja erityisesti potilastyössä. William R. Miller esitteli ensimmäisen version motivoivasta haastattelusta 1983.

Mistä motivaatio koostuu?

Perustana motivaatiolle ovat motiivit. Motiiveilla tarkoitetaan henkilön mielihaluja, tarpeita, palkkioita tai rangaistuksia. Niitä kohti pyritään etenemään ja näin motiivit muodostavat motivaation. Motivaatio määritellään yksilön tilaksi, jonka mukaan ihminen tekee valintoja ja pyrkii lopulta saavuttamaan asetettuja tavoitteita tai päämääriä. On olemassa sisäistä- ja ulkoista motivaatiota. Sisäinen motivaatio pohjautuu yksilön omalle halulle tehdä asioita, joista hän saa mielihyvää. Kyseinen tila on usein pitkäkestoinen. Ulkoinen motivaatio puolestaan muodostuu ympäröivistä olosuhteista. Tässä yksilön motivaatio ei perustu itse toimintaan vaan käyttää sitä välineenä saavuttaa jokin palkinto. Ulkoinen motivaatio on yleensä lyhytkestoisempaa kuin sisäinen. (Terveysverkko n.d.)

Mitä on motivoiva haastattelu?

Suurin osa meistä pitää terveellistä elämää normina. Tästä huolimatta saatamme tehdä päivittäin tietoisesti valintoja, jotka asettuvat terveyden eteen. Tietyistä terveydelle haitallisista asioista on saattanut muodostua vuosien saatossa rutiineja, joita on vaikea rikkoa. Myös sosiaalisten suhteiden kapeuden on todettu vahvasti korreloivan henkilöllä ilmeneviin ongelmiin (Näkki & Sayed 2015, 81). Kun halutaan tehdä muutoksia tällaisessa tilanteessa, motivoiva haastattelu on erinomainen menetelmä muutoksen aikaansaamiselle.

Motivoiva haastattelu on menetelmä, joka toimii periaatteella, jossa haastattelija voi ohjailla keskustelua haluamaansa suuntaan. Terapeutin tulee esittää avoimia kysymyksiä, kuunnella vastauksia heijastavasti ja välillä tehdä yhteenvetoja asiakkaan kertomista asioista (Oksanen 2014, 71.) Millerin & Rollnickin (2002) mukaan motivoiva haastattelu muodostuu neljästä palasesta: Empatian osoittaminen (37), Nykytilanteen ja tavoitteen välisen ristiriidan voimistaminen (38), potilaan Itseluottamuksen ja kykyjen vahvistaminen (39-40) sekä vastarinnan myötäily ja vähättelyn välttely (41).

Motivoivan haastattelun tarkoituksena ei ole tehdä diagnoosia asiakkaan ongelmista. Haastattelulla pyritään ohjaamaan keskustelua suuntaan, josta voidaan löytää henkilön motiiveja sekä saada hänet itse ymmärtämään, mistä hän saa motivaationsa. Tavoitteena on luoda asiakkaalle omakuva, josta on poistettu ongelma. Mikäli asiakas ymmärtää itse tilanteen ja näkee miltä asia näyttää ulkopuolisen silmistä hän voi saada sisäisen motivaation syntymään. Kyseessä ei ole näin yksinkertainen asia, miltä se saattaa vaikuttaa. Varsinkin mielenterveysongelmista kärsivät tarvitsevat pitkiä prosesseja päästäkseen muutokseen kiinni. Seuraavat kolme haastattelutaitoa ovat tärkeässä osassa motivoivaa haastattelua.

1. Avoimet kysymykset

Haastattelun alkuvaiheessa on tärkeä esittää kysymyksiä, joilla aktivoidaan asiakasta kuvailemaan omaa tilannettaan. Kysymykset pyritään asettelemaan avoimiksi, ettei asiakas voi vastata lyhyesti kyllä tai ei. (Turku 2007, 50). fysioterapiassa vastaanottoajan ollessa rajallinen voi olla helpoin ja nopein reitti saada poissuljettua asioita suljetuilla kysymyksillä. Tämä saattaa vaikuttaa siihen, että asiakas ymmärtää väärin, mitä häneltä vaaditaan haastattelussa ja vastaa nopeasti ja ytimekkäästi, mikä ei ole tarkoituksenmukaista. Tästä aiheutuu helposti tilanne, jossa oleellisia asioita ongelman synnystä ja taustoista jää sanomatta. Juurisyyt tulevat selville vasta, kun tilanne on loppumassa ja asiakas ei enää koe tarvetta vastata lyhyesti. Pienillä muutoksilla kysymyksen rakenteessa saadaan aikaan isoja muutoksia vastauksessa. Seuraavassa esimerkkejä miten voi muuttaa suljetun kysymyksen avoimeksi:

• Kärsitkö selkäkivuista?

Missä koet kipua? Miltä kipu tuntuu?

• Oletko kuullut ergonomiasta?

Mitä tiedät ergonomiasta?

•  Ymmärrätkö, miten tilanne vaikuttaa sinuun?

Miten voisit itse vaikuttaa tilanteeseen?

Kysymyksillä pyritään myös nostamaan esille asiakkaan ristiriitoja ja ongelmia elämässä, jotta hän voi mietiskellä niitä tarkemmin ja objektiivisemmin.

2. Reflektoiva toisto

Reflektoivalla toistolla pyritään syventämään keskustelua. Yksinkertaisesti se tarkoittaa, että haastattelija voi toistaa asioita, mitä asiakas on puhunut.  Toiston kautta luodaan mahdollisuus pohdiskella asiaa syvemmin ja asiakas voi kokea tulleensa kuulluksi. Haastattelija pystyy myös reflektoivan toiston avulla poimimaan tärkeitä asiakkaan motivaation liittyviä asioita. Esimerkkinä reflektoivasta toistosta:

”tiedän, että kuntosalilla käyminen olisi hyväksi keholle, mutta ei ole ikinä aikaa.”

Vastaus: ”Salilla käyminen olisi hyväksi keholle.”

3. Positiivisen palaute

Positiivista palautetta tulisi antaa koko prosessin aikana. Sen merkitys on todella suuri asiakkaan näkökulmasta ja saattaa aiheuttaa hyvän vasteen hänessä. Haastattelijan ei tarvitse mielistellä tai manipuloida vaan hän painottaa omia viestejään palautteessa. Muista antaa palautetta mahdollisimman konkreettisilla kehuilla, jotta pysyt uskottavana asiakkaan silmissä: ”On hienoa, että olet jaksanut käydä juoksulenkillä, koska se piristää päivääsi ja huomaat jaksavasi paremmin, kuten aikaisemmin jo kävimme läpi.”

Pohdinta

Omakohtaiset kokemukset motivoivasta haastattelusta liittyvät pääsääntöisesti sairaalaosaston potilaisiin. Liian usein kuulee puskaradion kautta huonoa palautetta, kun asiakas ei ole saanut mielestään oikeanlaista hoitoa. Tämä voi usein johtua kehnosta kuuntelusta haastattelijan puolelta. Hän ei ole osannut ohjailla keskustelua asiakaslähtöisesti vaan ennemminkin ammattilaislähtökohdilta. Ennakkoluulot ja oletukset vievät diagnosointia hieman väärään suuntaan. Olen vakaasti sitä mieltä, että ihmiset olisivat paremmassa kunnossa niin henkisesti kuin fyysisesti, mikäli motivointia ja kannustusta käytettäisiin enemmän työvälineenä terveydenhuollossa. Motivoivaa haastattelua ei ole vaikea opetella, sitä voi lisätä työhön pieninä paloina ja kokeilla onko siitä apua esimerkiksi pitkäaikaissairaiden hoidossa.

Omaa muodostettua mielipidettä voi olla erittäin vaikeaa muokata. Kuvitellaan tilanne, jossa asiakas on sairaalloisen ylipainoinen ja kärsii lievästä masennuksesta. Hänen polvinivelissä on niin haastava kuluma, että pitäisi tehdä tekonivelleikkaus molempiin polviin. Tavoitteena leikkaukseen pääsylle on hurja painonpudotus. Asiaa ei auta ammattilaisen ohjaama harjoite tai neuvonta, mikäli asiakas joutuu ottamaan puolustus kannan. Hän kuulee ja saattaa ymmärtää alitajuisesti ongelman, mutta mikäli hän ei itse ole joutunut tekemään kamppailua omien ajatusten kanssa ongelmasta, ei ole suurta toivoa ajattelun pitkäaikaisesta muutoksesta. Meidän ammattilaisten täytyy tukea, kannustaa, osoittaa empatiaa kuuntelemalla aktiivisesti, antaa avaimet asiakkaalle, jotta hän pystyy itse tekemään elämäntapamuutoksen.

Lähteet:

• Miller, W.R. & Rollnick, S. 2002. Motivational Interviewing – Preparing people for change. 2.painos. USA: The Guilford Press.
• Näkki, P. & Sayed, T. 2015. Asiakastyön menetelmiä sosiaalialalla. Helsinki: Edita Publishing Oy
• Oksanen, J. 2014. Motivointi työvälineenä. 2.painos. Jyväskylä: PS-kustannus.
• n.d. Motivaatio. Suomen Terveysliikuntainstituutti. Luettu 24.4.2018. http://www.terveysverkko.fi/tietopankki/terveysliikunta/motivaatio/
• Turku, R. 2007. Muutosta tukemassa – Valmentava elämäntapaohjaus. 2. Painos. Keuruu: Edita Publishing Oy