Tampere
19 Mar, Tuesday
-13° C

Proakatemian esseepankki

Motiven liikuntakerho lapsille kesäkuussa -blogiessee



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Motiven liikuntakerho lapsille kesäkuussa -blogiessee

Kuluvan vuoden ja kevään aikana olen ollut mukana ohjaamassa muutamaa pienryhmävalmennusta, joissa pääpaino on ollut aikuisten toiminnallisessa harjoittelussa. Pienryhmistä olemme on saaneet todella hyvää palautetta, muun muassa ”Äkkilähtö Kesäkuntoon” –valmennuksessa mukana ollut Saana kirjoitti mietteitään omaan blogiinsa: https://winewordsandlovers.com/2018/03/06/akkilahto-kesakuntoon-kurssin-fiiliksia/

Päätimmekin tulevana kesänä jatkaa ryhmien vetämistä lasten liikuntakerhon muodossa. Liikuntakerho on myös meille loistava tilaisuus oppia uutta lasten liikunnan ohjaamisesta. Ryhmässä mennään se edellä, että kaikki oppivat, niin lapset kuin ohjaajatkin. Ensisijaisena tavoitteena on, että kaikki nauttivat ja kaikilla on hauskaa. Lapset oppivat parhaiten onnistumisen kokemusten kautta, joten kerhotoiminnassamme tärkeää onkin, että kaikille jää hyvä fiilis ja kaikki pääsevät nauttimaan liikunnasta ja yhteisestä tekemisestä.

Halusimme keksiä lapsille aktiviteettiä kesäksi. Kaikilla ei välttämättä ole harrastuksia kesäaikana, eivätkä kaikki välttämättä näe yhtä paljon kavereitakaan kuin normaalisti kouluarjen aikana. Tähän me haluamme tarjota ratkaisun lasten liikuntakerhon muodossa.

Tämän hetkisten tutkimusten ja arvioiden mukaan jopa 50% lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Kouluikäisille suositellaankin päivittäin ainakin tunnin verran liikuntaa. Kasvuiässä lapsen liikunta on tärkeä osa fyysistä, sosiaalista sekä psyykkistä kasvua ja toimintakykyä (THL 2015).

Kouluikään tullessa lapsi yleensä kasvaa nopeasti. Lapsi voi vaikuttaa liikkeissään kömpelöltä, sillä oman kehon hahmottaminen on vaikeaa nopean kasvupyrähdyksen vuoksi. Tässä iässä monipuolinen liikunta on erityisen tärkeää, jotta lapsi oppii hallitsemaan kehoaan erilaisissa liikkeissä sekä oppii tuntemaan muuttuvaa kehoaan (Kahri 2003, 35). Monipuolinen liikunta ja liikkuminen tukee lapsen kasvua ja kehitystä. Nykypäivänä on paljon lapsia, joille oman kehon hahmottaminen ja hallinta on vaikeaa vielä jopa yläkouluikää lähestyttäessä, koska nuorempana liikunta on jäänyt vähälle. Sen takia myös vanhemmilla on tärkeä rooli liikunnallisen elämäntavan esimerkin näyttäjinä.

Motoriset taidot voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan: tasapainotaidot, liikkumistaidot ja käsittelytaidot. Kaikkien motoristen taitojen perustana toimii tasapainotaidot. Liikkumistaidoilla tarkoitetaan esimerkiksi kävelyä, juoksua, hyppimistä sekä näiden yhdistelemistä. Käsittelytaidoilla tarkoitetaan erilaisia välineitä ja niiden käyttöä eri kehon osilla, kuten pallon potkaiseminen. Kaikkia näitä motorisia perustaitoja lapsi tarvitsee päivittäin arkiliikkumisessaan erilaisissa peleissä ja leikeissä (Rintala, Sääkslahti & Iivonen 2016, 50). Lapsuuden aikaisessa vaiheessa opituilla motorisilla taidoilla on vaikutusta vanhemman iän fyysiseen aktiivisuuteen. Liikkuva nuori liikkuu todennäköisemmin myös aikuisena.

Vähäisellä fyysisellä aktiivisuudella on yhteys ylipainoon myös lapsilla. Aktiivisen elämäntavan opettelu jo lapsuudessa jatkuu usein myös aikuisiällä. Tutkimusten mukaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen sekä fyysisen passiivisuuden vähentäminen saattaa pienentää ylipainon ja lihavuuden riskiä lapsilla (Haapala, Väistö, Lintu, Eloranta, Lindi & Lakka 2017, 106-109). Pitkäaikainen istuminen ja paikallaanolo heikentää hyvinvointia ja altistaa lapsen myös erilaisille tuki- ja liikuntaelinvaivoille jo nuorena. Niimpä UKK-instituutin lasten ja nuorten liikuntasuosituksen mukaisesti voidaan todeta: ”Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.” (UKK-instituutti 2018)

Myös sosiaalisilla tekijöillä on suuri vaikutus motoristen taitojen kehittymiseen. Luottaako lapsi omiin kykyihinsä, hakeeko hän itse kontaktia toisiin tai miten lapsi kohtaa haasteet? Nämä asiat vaikuttavat osaltaan siihen, miten helposti lapsi oppii uusia motorisia taitoja. Nämä seikat ovat yhteydessä myös lapsen minäkuvaan. Motorinen taitavuus, fyysiset suoritukset ja motoriset kyvyt ovat lapsille tärkeitä. Epävarmuuden tunteet omasta itsestä, kokemukset huonommuudesta tai jatkuvat epäonnistumiset voivat heikentää lasten minäkäsitystä tai itsetuntoa. Toistuvat epäonnistumiset ja niistä huomauttaminen kääntyy helposti negatiiviseksi minäkuvaksi (Zimmer 2011, 45).

Motiven järjestämässä lasten liikuntakerhossa kaikki pääsevät liikkumaan monipuolisesti ja omilla vahvuuksilla. Liikuntakerhon tarkoituksena on saada jokaiselle lapselle mieleisiä kokemuksia liikunnasta ja muista lapsista. Kerhossa lapset pääsevät turvallisesti ja ohjatusti liikkumaan erilaisten leikkien ja lajien parissa.

Itselläni on lasten liikunnan ammattitutkinto sekä paljon työkokemusta lasten liikunnan parista. Tuntuu siis luontevalta ratkaisulta työllistää itsensä lasten ja liikunnan pariin kesän ajaksi. Molemmilla ryhmän ohjaajilla on aito kiinnostus ja kokemus lasten parissa työskentelystä. Jo tähän astisen fysioterapeuttikoulutuksen tuoma kokemus lasten liikunnasta ja liikkumisesta takaa lapsille kattavan ja monipuolisen liikuntakerhon.

Paikkoja liikuntakerhoon on vielä jäljellä. Varaa paikka nyt ja varmista lapsellesi mukavaa ja liikunnallista tekemistä kesäkuussa.

 

Ilmoittautumiset sekä lisätiedot osoitteesta:

www.motiveosk.fi/liikuntakerho

Lisätietoja voit kysyä myös ryhmän ohjaajilta:

Janne Roivas (janne.roivas@motiveosk.fi, 045 883 0680)

Mikko Vainioniemi (mikko.vainioniemi@motiveosk.fi, 044 547 7941)

 

LÄHTEET:

  • Haapala E. A, Väistö J., Lintu N., Eloranta A-M, Lindi V. & Lakka T. A. 2017. Vähäinen fyysinen aktiivisuus ja runsas fyysinen passiivisuus ovat yhteydessä 6–8-vuotiaiden lasten ylipainoon. Liikunta & Tiede 54 (2–3), 106–112.
  • Kahri, M. 2003. Lapsen arki on leikkiä II. Pienperheyhdistys ry. Kauhava
  • Rintala P., Sääkslahti A. & Iivonen S. 2016. 3–10-vuotiaiden lasten motoriset perustaidot. Liikunta & Tiede 53 (6), 49–55.
  • Mäkinen T., Borodulin K., Tammelin T. & Alapappila A. THL. 14.9.2015. Fyysinen aktiivisuus. Luettu 11.4.2018. https://thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/ohjeet-ja-tukimateriaali/menetelmat/hyvinvointi-ja-terveystottumukset/fyysinen-aktiivisuus
  • UKK-instituutti. 26.3.2018. Lasten ja nuorten liikuntasuositus. Luettu 11.4.2018. http://www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/terveysliikunnan-suositukset/muut-liikuntasuositukset/lapsille_ja_kasvaville_nuorille
  • Zimmer R. 2011. Psykomotoriikan käsikirja. Vk-Kustannus Oy. Keuruu.
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close