Tampere
29 Mar, Friday
5° C

Proakatemian esseepankki

MOTIVEN 12H INNOVOINTIHAASTE



Kirjoittanut: Konsta Kossi - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

MOTIVE 12H INNOVOVINTI

 

Johdanto

 

Motive 5.0 päätti lähteä haastamaan itseään ja harjoittelemaan Proakatemian 24 -haastetta varten 12 tunnin innovaatiohaasteella. Toimeksiantajaksi projektipäällikkömme saivat Tampereen Ammattikorkeakoulun. Kävi ilmi, että toimeksianto onkin hyvin laaja ja nykyiseen maailmantilanteeseen liittyvä ongelma. Motive 5.0 otti haasteen vastaan, kääri hihansa ja aloitti hommat.

 

 

Toimeksianto

 

Monet opiskelijat saattavat tuntea jäävänsä tyhjän päälle, ilman tukea tai muuten vain ahdistuvansa etätyöskentelystä. Tätä on myös Proakatemialla pohdittu ja taklattu paljon kuluneen vuoden aikana. Samasta ongelmasta kärsii myös koko Tampereen korkeakouluyhteisö, ja tähän halutaan ratkaisua.

 

Toimeksianto oli jokseenkin seuraavanlainen (Kysymyksiä hieman muotoiltu alkuperäisestä tietosuojan vuoksi):

 

  1. A) Miten autamme hyvinvoinnin ja oppimisen tukemisen näkökulmasta opiskelijoiden opiskelukykyä?

 

Esimerkiksi: Yksinäisyyden lieventäminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen & selviytyminen opinnoista

 

  1. B) Mitä ovat nämä toteutustavat joilla ensimmäiseen kysymykseen saadaan ratkaisu?

 

 

Innovointi

 

Innovointi on jonkin uuden keksimistä, vanhan parantelemista tai ylipäätään aivoriihen harjoittamista. Innovaation kuitenkin määrittää se, että tulos on jonkinlainen uusi tai vanhasta paranneltu asia josta on hyötyä ja jonka voi ottaa käyttöön. Metropolia ammattikorkeakoulun ”Innostu ja innovoi” -julkaisusarjassa innovaatiota määritellään myös sen potentiaalin mukaan: hyvä idea on vasta keksintö, jolla voi olla potentiaalia keksinnöksi.

 

 

 

 

Tiimimme mestari-innovoija Tatu alkoi virittämään meitä rakentavaan ja idearikkaaseen moodiin. Viritystehtävänä saimme kahdeksan minuuttia aikaa miettiä mahdollisimman monta vaihtoehtoista kerroksennousemistapaa hissille. Tämän jälkeen aloimme miettiä eri tekniikoiden kautta ratkaisuja aiemmin mainitsemani toimeksiannon tarkentaviin kysymyksiin. Tekniikkana käytimme kysymyksissä ratkaisevien verbien, objektien ja subjektien vaihtamista joillain mahdollisesti samaa tarkoittavilla sanoilla. Pointtina näillä vaihdoksilla on se, että uudet sanat voisivat rajata kysymystä tai selkeyttää sitä. Metodin nimi on Redefining.

 

Esimerkiksi: Miten autamme hyvinvoinnin ja oppimisen tukemisen näkökulmasta opiskelijoiden opiskelukykyä?

 

Tähän kysymykseen voi vaihtaa esimerkiksi ”auttamisen” ”tukemiseksi” tai joksikin muuksi verbiksi. Mitä ”autamME” tarkoittaa? Onko ”me” tiimimme, TAMK vai jopa koko Tampereen korkeakouluyhteisö?

 

Toinen esimerkki:

 

Tuemme = tuki ja me

Tuki Me Opiskelijat
Konsultointi TAMK Nuoret aikuiset
Ryhmän tuki Asiantuntijat Verkkoyliopisto-opiskelijat
Asiantuntijan tuki Vertaiset Verkkolukio-opiskelijat
Koulutus (esim dialogitaidot, kommunikaatio, etc.) Ulkopuolinen taho, opettajat, valmentajat Yksinäiset vanhukset
Motivointi Palveluntarjoajat  
Osallistaminen    
     

 

 

Tätä metodia Tatu on soveltanut innovointipajoissa monta kertaa aiemminkin, ja hänen tapansa on hyväksi todettu. Suosittelen siis muitakin innovoijia ja tiimejä kokeilemaan uudelleenmäärittämistä, jos juurikin virittäytymisessä innovointimoodiin on haasteita.

 

Tämän metodin kautta aloimme miettiä ratkaisuja toimeksiannon kysymyksiin. Toimme ilmi erilaisia tekijöitä, kuten esimerkiksi opettajien, tiimin, turvavälien ja elämänhallinnan merkitystä.

 

 

 

Liitteenä ajatuksen virtaa liittyen asioihin, joita koimme tärkeiksi ja huomioon otettaviksi ratkaisujen kannalta.

 

 

Ratkaisun kehittäminen

 

Hieman ennen innovaation puolta väliä sovimme toimeksiantajan kanssa kyselytunnin, jolloin esitimme siihen asti innovoimamme asiat, ratkaisut ja mahdolliset esille tulleet kysymykset. Kaikista asioista joita esitimme toimeksiantaja päätyi siihen tulokseen, että tiimipohjainen oppiminen ja sen kehittäminen olisi potentiaalinen konkreettinen asia mihin on keksittävä ratkaisu. Siispä kartoitimme toimeksiantajalta tarkemmin, mitä tässä asiassa halutaan kehittää. Tärkeää olisi siis opiskelijoiden yksinäisyyden lieventäminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja opinnoista selviytyminen.

 

Jakauduimme kahteen tiimiin. Yksi tiimi keskittyi raportin hahmottamiseen ja opiskelijoiden tilanteen kartoittamiseen sekä tutkitun tiedon hakemiseen ja toinen tiimi ideointiin ja ratkaisun kehittämiseen. Itse lyöttäydyin tähän ideoinnin ja kehittämisen tiimiin.

 

Aloitimme siis tiimipohjaisen oppimis- ja työskentelymallin jatkokehittelyn opiskelijoiden etäopiskelun tehostamiseksi ja parantamiseksi. Noin tunnin aivoriihen jälkeen aloimme saada konkreettista ratkaisua ja mallia aikaan. Englantilaisen Carnegie Mellon -yliopiston mukaan erityisesti juuri opiskelijat hyötyvät ryhmässä ja tiimissä työskentelystä. Ryhmätyöskentelyssä opiskelijat kehittävät helpommin taitoja, jotka ovat hyödyllisiä opiskeluiden aikana ja jälkeen työelämässä ja itse opiskelu ja oppiminen tehostuvat ryhmässä työskentelyn myötä. Tästä tiimissä oppimisesta lähdimme liikkeelle ratkaisua kehitettäessä. Haluamme saada jo opintojen alusta asti opiskelijat pieniin 5-8 henkilön ryhmiin, jotta ryhmäytyminen Covid-19 -pandemian aikana on mahdollista eikä kukaan jää jälkeen opinnoista. Jo orientaatioviikoilla opiskelijoille ohjelmoidaan kalenteroituja, ”pakollisia” kursseja, jotka kehittävät ja tiivistävät ryhmädynamiikkaa kehittäen tunne- ja dialogitaitoja. Orientaatioviikkojen jälkeen tiivistyneet ja yhdessä tehokkaasti työskentelemään tottuneet ryhmät jatkavat samalla mallilla, mutta kalenteroitujen dialogikurssien tilalle tulee itsenäisen työskentelyn ajat, jolloin tiimi pääsee yhdessä tekemään koulutehtäviä ja suoritteita. Näin päällä säilyy pieni ryhmänpaine, ryhmän tuki jokaiselle sen jäsenelle ja hyvä prosentti opintojen suorittamisessa. Jokainen ryhmä voitaisiin jakaa joko Belbinin tiimiroolitestin mukaan tai randomoidusti esimerkiksi sukunimen mukaan. Jokaisella tiimillä tulisi olemaan vastuu- tai tukihenkilö, joka on opettajan kanssa tiiviisti yhteistyössä ja kommunikoi tiimille sekä varmistaa sen, että opinnot jatkuvat ja aikataulut ovat selvät koko tiimille. Puolen vuoden opiskelun jälkeen tiimien on mahdollista sekoittua ja vaihtua tarvittaessa. Kehitimme ratkaisua hamottamaan ”Vuosikellon”.

 

 

 

Tiedonhaku

 

Tiedonhakua tehtiin kahdella perustutkimukseen suuntautuvalla tiedonhaulla. Toisaalta haettiin tietoa verkkoyliopistokurssi and opiskelijoiden ahdistus teemalla ja toisaalta yleisesti yksinäisyyteen liittyvistä aiheista. Lisäksi teimme enemmän soveltavan tutkimuksen alueelle haun keinoista, joita on jo käytetty nykyisen pandemian aikana yksinäisyyteen ja opiskeluun liittyvissä haasteissa.

 

 

Yksinäisyys

 

Yksinäisyys voidaan määritellä tunteeksi sosiaalisesta eristäytymisestä. Koska kyseessä on subjektiivinen tunne, tätä ei voida havainnoida objektiivisin mittarein. Esim. yksin asuminen voi tuottaa toiselle onnen tunteita, kun taas toinen voi olla aktiivinen sosiaalisesti ja silti kokea itsensä yksinäiseksi. Kokemus sosiaalisten tarpeiden tyydyttymisestä on hyvin subjektiivinen.

 

 

Yksinäisyyden fysiologiset vaikutukset ja yhteys kuolleisuuteen

 

Ihmissuhteet saattavat olla suurin yksittäinen tekijä ennustamaan menestystä elämässä. Eikä vain menestystä vaan myös odotettua elinaikaa. Meillä on tutkittua tietoa alueista, joilla eletään vanhimmiksi. Näillä alueilla on yhteisöillä ja ihmissuhteilla suuri merkitys. Voidaankin sanoa että tehokkaimmat tavat pidentää eliniän odotetta ovat (ei tämän esseen kontekstissa, mutta pakko mainita, jotta pysytään totuudessa: maksimaalinen hapenottokyky), yhteisöllisyyden tuntu ja vahvatihmissuhteet.

Tutkimuksen mukaan vuonna 2010 todettiin jopa 15-30% ihmisistä kokeneen kroonista yksinäisyyttä. Yksinäisyys korreloi sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien riskitekijöihin, kuten korkea BMI, kohonnut verenpaine ja korkea HDL kolesterolitaso.

Kuten edellä mainittiin, ihmissuhteilla on suuri merkitys eliniän odotteeseen. Vastaavasti kroonisella yksinäisyyden tunteella on todettu yhteys kuolleisuuden lisääntymiseen, kun taas ohimenevällä yksinäisyydellä vastaavaa korrelaatiota ei ole havaittu.

 

 

Opiskelijoiden ahdistus, masennus ja stressi tutkimuksissa

 

Tutkimusten mukaan verkkopohjaiset interventiot voivat olla tehokkaita menetelmiä helpottamaan opiskelijoiden masennusta, ahdistusta ja stressiä verrattuna passiivisiin hyvinvointikyselyihin. Tutkimusten ja interventioiden ongelmana on yleisesti se että näihin hakeutuu pääsääntöisesti huomattavasti enemmän naisia. Eli tutkimusten perusteella meillä ei ole kokonaiskuvaa kaikkien opiskelijoiden hyvinvoinnista ja palveluiden toimivuudesta ahdistuksen torjumisessa. Tämä on tärkeä näkökulma mietittäessä ratkaisujen toteutusmalleja.

 

Vuosikymmenien tutkimusten ja interventioiden perusteella tiedämme paljon eri menetelmien vaikuttavuudesta. Näiden tuloksena on syntynyt lukuisa joukko erilaisia ohjelmia torjumaan masennusta, ahdistusta ja stressiä opiskelijoilla. Tämän takia ei välttämättä tarvitse keksiä pyörää uudestaan, vaan keskittyä menetelmiin, joiden on todettu toimivan.

 

Korkeakoulu ja yliopisto-opiskelu ovat suuri muutos nuorelle. Useimmiten he joutuvat erilleen tutusta tukiverkostostaan, ystävistä ja perheestään. He kohtaavat myös uusia haasteita: mahdollisesti asuminen solussa, suuret työkuormat ja oman identiteetin rakentaminen. Ei olekaan siis ihme, että ahdistus usein ilmenee erityisesti näiden opintojen aikana. Perehdyimme seuraavaksi siihen mitä tutkimuksissa on saatu selville opiskelijoiden ahdistuksesta.

 

Opiskelijoiden ahdistus on hyvin yleistä. 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan 63% yhdysvaltalaisista yliopisto-opiskelijoista oli kokenut hyvin voimakasta ahdistusta kuluneen vuoden aikana. Opiskelijoiden ahdistus voi johtua hyvin monista eri syistä. Ahdistukselle altistavia tekijöitä tutkimusten mukaan ovat mm. epäsäännöllinen ja liian vähäinen uni. Tätä aiheuttaa mm. liiallinen kofeiinin saanti ja läpi yön työskentely ennen määräaikoja. Yksinäisyys on todettu myös useiden eri terveysongelmien aiheuttajaksi, mukaanluettuna ahdistuksen. Opiskeluun liittyvät tekijät kuten stressi ja opinnoista vieraantuminen ovat myös yhdistetty vahvasti ahdistukseen.

Kuten aiemmin todettiin, useat eri menetelmät ja keinot helpottavat ahdistusta ja masennusta. Opiskelijoilla itsellään toimiviksi keinoiksi on todettu mm. välttämiskäyttäytymisen välttäminen. Eli ei jäädä sänkyyn makaamaan tai jäädä tunneilta pois. Ilmestytään paikalle, vaikka ei olisikaan paras päivä. Välttäytymiskäyttäytymisen tiedetään pahentavan negatiivisia oireita. Avun pyytäminen on olennainen askel ja avun saamisen saattaminen osaksi arkista opiskelua. Opiskelijalle on tärkeä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Perusasiat ovat ratkaisevia: terveellinen ruoka, säännöllinen liikkumattomuuden välttäminen ja riittävä uni. Opiskelijoille on tiedotettava riittävästi koulun tarjoamista apupalveluista: opintojen ohjaus, vertaistuki ja psykologiset / psykiatriset palvelut. Jälkimmäisten palveluiden saatavuuteen on hyvä kiinnittää huomiota: nämä olisi hyvä olla saatavilla puhelimitse, verkossa ja matalankynnyksen suoravastaanotoilla.

 

 

Loppujen lopuksi

 

Saimme aikaiseksi vuosikellossa esitellyn ja sen mukaisen innovaation ja ratkaisun TAMK:n ongelmaan. Ratkaisu pitchattiin toimeksiantajalle, ja tiukan puolesta tunnista tuntiin kestäneen keskustelun ja hiillostamisen jälkeen toimeksiantajamme päätyi hyväksymään ratkaisumme. Saimme arvokasta palautetta, erilaisia näkökulmia sekä positiivisia kommentteja tiimimme toiminnasta puoli päivää kestäneen, intensiivisen mutta luovan innovaation hoitamisesta. Tiimimme oli oikein tyytyväinen toimintaansa ja jokainen voi olla itsestään ylpeä.

 

Nähdään 24H-haasteessa.

Go Motive!

 

 

Lähteet:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/122437/Innostu_ja_innovoi.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

https://www.destination-innovation.com/improve-your-brainstorm-output-by-redefining-the-problem/

 

https://www.cmu.edu/teaching/designteach/design/instructionalstrategies/groupprojects/benefits.html

 

https://www.belbin.com/about/belbin-team-roles/

 

Swaffar, J.K., Arens, K. and Morgan, M., 1982. Teacher classroom practices: Redefining method as task hierarchy. The Modern Language Journal, 66(1), pp.24-33.

 

Davies, E.B., Morriss, R. and Glazebrook, C., 2014. Computer-delivered and web-based interventions to improve depression, anxiety, and psychological well-being of university students: a systematic review and meta-analysis. Journal of medical Internet research, 16(5), p.e130.

 

Dunbar, R.I., 1992. Neocortex size as a constraint on group size in primates. Journal of human evolution, 22(6), pp.469-493.

 

Dunbar, R.I., Arnaboldi, V., Conti, M. and Passarella, A., 2015. The structure of online social networks mirrors those in the offline world. Social networks, 43, pp.39-47.

 

Rith-Najarian, L.R., Boustani, M.M. and Chorpita, B.F., 2019. A systematic review of prevention programs targeting depression, anxiety, and stress in university students. Journal of affective disorders, 257, pp.568-584.

 

LeBlanc N.J., Marques L., Anxiety in college: What we know and how to cope, julkaistu 28.5.2019, päivitetty 27.8.2019. https://www.health.harvard.edu/blog/anxiety-in-college-what-we-know-and-how-to-cope-2019052816729

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close