johdanto

Jokainen meistä varmasti tietää tunteen kun ei huvittaisi tehdä jotakin. Minä ainakin tiedän ja se esiintyykin elämässäni varsin usein. Toisinaan ei kiinnosta laittaa tiskejä tai ruokaa. On kuitenkin tärkeä muistaa, että olemme vain ihmisiä ja pakottaminen ei ainakaan lisää halun tunnetta. Halu tehdä jotain tulee kun saa itse omasta vapaasta halusta tehdä jotain. Uskonkin itse, että ajatusmaailman on pakko on juuri tämän ei huvita ajatuksen takana. Minun on pakko laittaa tiskit tai tehdä ruokaa ei kuulosta kovin imartelevalta. Sen sijaan, että ajatellaan jonkun asian olevan pakko, ajateltaisiin sen edistävän omia tarpeita. Voisi ajatusmaailman muuttaminen muutta yksilöiden toimintaa suuresti. 

Kun ei huvita on kuitenkin tärkeä pysähtyä miettimään mistä tämä tunne juontaa juurensa. Saman vanhan arjen pyörittäminen voi käydä tylsäksi ja silloin mielenkiinto tehdä arkisia asioita voi olla olematon. Arjessa on tärkeä muistaa pienillä teolla tehdä siitä erilaisempi ja mielenkiintoisempi. Esimerkiksi jos yleensä menet autolla kauppaan ja päiväsi muistuttavat aina samaa muuta tapoja ja rytmejä. 

Kun ei yksinkertaisesti huvita

Stressin lievittäminen ja motivaation ruokkiminen, tunne on kuitenkin aina haihtuva ja samat vanhat totutut toimintamallit eivät ainakaan paranna tätä tunnetta. Motivaatio ei ikinä ole samassa tasossa kovin pitkään, välillä se laskee ja välillä se nousee. Tunteisiin liittyy usein vahvoja haluja. Halut ovat mieleesi juolahtavia ehdotuksia, vihjauksia ja maanitteluja kokeilla jotakin. (Smith 2022) Halut voivat olla myös pakottavia, mutta niitä ei kuitenkaan ikinä ole pakko noudattaa. Esimerkkinä voisi olla munkin syöminen. Syödessäsi munkkia sinulle tulee pakollinen halu nuoleskella sokerit huuliltasi, tämä on automaattinen toiminto johon useimmat eivät edes kiinnitä huomioita. Koitappa olla tässä tilanteessa nuolaisematta huuliasi. Tällöin vastustat pakottavaa halua.  

Kyky vastustaa haluja ja valita vastakkainen, tavoitteitasi paremman palveleva toimintatapa, on yksi terapiassa opetettavista avaintaidoista. (Linehan 1993)

Kuulostaa oudolle, mutta kaikista parhain strategia motivaation synnyttämiseen on unohtaa motivaatio. Jokainen meistä tekee päivittäin monia asioita miettimättä omaa motivaatioita sitä toimintoa kohtaan. Esimerkiksi hampaiden peseminen teet sen joka kerta automaattisesti miettimättä onko sinulla motivaatioita pestä hampaita. Hampaiden peseminen on syvälle juurtunut tapa, ettei sitä tarvitse edes ajatella.

Smith vertaa kirjassaan aivoja viidakkoon. Aivojen täytyy luoda yhteyksiä tai polkuja viidakon eri alueiden välille. Toistaessasi jotain tekoa (esimerkiksi hampaiden pesua) tarpeeksi monta kertaa pitkän ajan kuluessa, poluista tulee paljon  kuljettuja uria. Aivojen on helpompi hyödyntää leveitä ja tasaisia uria ja tästä seuraa se, että sinun ei tarvitse ajatella tekemiäsi asioita tietoisesti kovinkaan paljon. (Smith 2022) Rutiineiksi muodotuneita tapoja ihminen tekee automaattisesti sitä enempää miettimättä. 

Muutokseen sitoutuminen

Ihmisten löytäessä oman itselle tärkeän asian, kuten esimerkiksi harrastuksen tai työn he yleensä ponnistelevat niin pitkään kunnes voimat loppuvat kokonaan. Meillä ihmisillä on yleensä pakottava tarve ajaa oma jaksaminen aivan nollaan tekemällä liikaa erilaisia asioita. Arjesta halutaan kiireinen ja ei annetta itselle aikaa levätä. Työskennellessämme pitkäntähtäimen mukaan tavoitteiden saavuttamiseksi sekä teemme muutoksia, jotka haluamme pysyviksi, jokaisen on opittava löytämään tasapaino stressin ja levon välillä. (Smith 2022)  Tähän myös liittyy hyvin paljon ajatusmaailma on pakko tehdä jotakin, vaikka todellisuudessa aina ei ole pakko jaksaa tehdä töitä. Oman kehon kuunteleminen on ehkä nykypäivänä yksi vaikeimmista asioista. Haluamme olla suorituskeskeisiä ja uppoudumme vain ansaitsememmiin saavutuksiin, jotka määrittämät koko olemassaolomme. Todellisuudessa kaikista eniten menestyvät ne henkilöt, jotka muistavat tasapainottaa oman elämänsä oikein. Tämä on kuitenkin yleensä opittava kantapään kautta. 

Jos sinulla on isoja suunnitelmia ja tavoitteita, on tärkeä muistaa se, että niiden pilkkominen pienemmiksi osiksi on hyödyllisempää ja palkitsevampaa, kuin jahdata yhtä valtavaa kokonaisuutta. Pilkkoessa tavoitteitasi ja ylttämällä väli tavoitteisiin aivosi synnyttävät pienen dopamiinipiikin. Dopamiini aiheuttaa palkitsevan hyvänolontunteen lisäksi myös innostusta sinua jatkamaan ponnistelua ja suuntaamaan katseesi kohti seuraavaa välietappia. (Smith 2022) 

Pohdinta

Motivaatio tulee ja menee ja toisinaan ei huvita tehdä mitään. On tärkeä oppia ymmärtämään, että se on täysin normaalia eikä itseä kannata ruoskia. Toisinaan on hyvä ottaa vähän lomaa arjesta ja kokeilla uusia asioita. Esimerkiksi fitness urheilijoilla tarkka ruokavalio voi ruveta jossain kohtaa tökkimään. Tässä tilanteessa on hyvä muuttaa vanhaa reseptiä  uudella mausteella tai kanan sijaan syödä jauhelihaa. Uskon vaikutuksen motivaatioon syödä terveellisesti olevan suurempi pienillä mieltä virkistävillä muutoksilla, kun pakottamalla pysymään samassa vanhassa. 

Motivaation ylläpitämisen taito on hyvä osata ja siihen liittyykin useita erilaisia keinoja. Yksi niistä on aikaisemmin mainitsemani pienet muutokset arjessa, mutta toisena voi olla esimerkiksi välitavoitteiden tekeminen. Itsensä ruoskiminen huonosta suorituksesta ei ainakaan paranna omaa motivaatiota. Sen sijaan, että ruoskimme itseämme huonosta saavutuksesta tavoitteiden ollessa liian korkealla, jos keskittyisimme pieniin tavoitteisiin isojen tavoitteiden seassa. Saisimme valtavasti enemmän motivaatiota mennä kohti isompia tavoitteita, kun alla on jo onnistumisia.