Ihmiset ympärilläni

Kasvun ajattelutapa ja muuttumaton ajattelutapa

Ihmisen mieltä on nimitetty vahvimmaksi aseeksemme. Mieli ohjaa ajatuksiamme ja tekojamme. Se vaikuttaa suoraan omaan toimintaamme. Mieli on keskeisessä roolissa tehdessämme päätöksiä. On olemassa teoria, jota itsekin puollan. Tämän teorian mukaan ihmisen toimintaa ja motivaatiota selittää ja ohjaa kasvun ajattelutapa sekä muuttumaton ajattelutapa. Muuttumaton ajattelutapa perustuu uskomukseen, jossa jokainen on syntyessään saanut tietyn määrän esimerkiksi älykkyyttä ja lahjakkuutta eikä sitä voi muuttaa. Kasvun ajattelutavan mukaan vuorostaan menestys ja ihmisen ominaisuudet ovat työn ja harjoittelun tulosta. Virheet ja epäonnistumiset ovat kasvun ajattelutavan mukaan osa kehitystä ja oppimista. On myös erittäin todennäköistä, että toimintasi on jotain näiden kahden ajattelutavan väliltä, jolloin voidaan puhua ajattelutapojen yhdistelmästä. (Salmela-Aro 2018, 66–67.)

Proakatemia on koulu, jossa suoritetaan yrittäjyyden ja tiimijohtamisen tutkinto-ohjelmaa. Koulun peruspilarit ovat itse oppilaat. Tässä koulussa vastuu omasta työstä on opiskelijalla itsellään. Kasvun ajattelutapa onkin nähtävissä vahvasti suuressa osassa opiskelevia tiimiyrittäjiä. Proakatemialla puhutaan paljon tekemällä oppimisesta, mutta kuinka moni osaa selittää mitä se käytännössä tarkoittaa? Opettajien sijasta valmentajat mentoroivat opiskelevia tiimiyrittäjiä. Valmiita vastauksia kysymyksiin ei anneta vaan korkeintaan näytetään, mihin suuntaan kannattaa kulkea. Opiskelijat siis pääsevät kehittämään omia taitojaan itseohjautuvasti. Tämä tuo valtavasti vastuuta opiskelijalle, antaen samalla vapauden valita, mitä taitoja hän haluaa kehittää opiskelujensa aikana.

Kaverisuhteiden merkitys

Kun oppilaat saavat vapauden valita opiskelujensa sisällön, on opiskelija vastuussa myös tuloksista. Tätä ei helpota se, että opiskelija ei ole vastuussa toiminnastaan vain itselleen, vaan hän on vastuussa myös kanssaopiskelijoille. Proakatemiassa opiskelijat perustavatkin osuuskunnan ja pyörittävät bisneksiään sen kautta. Näin opiskelija on vastuussa omalle tiimilleen omasta toiminnastaan. Tulee myös huomioida, että tiimit ja sen yksilöt ovat myöskin vastuussa koko yhteisölle omasta toiminnastaan. Tiimit yhdessä maksavat Proakatemian tilojen vuokran ja vastaavat sen siisteydestä sekä yleisestä viihtyvyydestä. Sosiaalisella ympäristöllä onkin suuri vaikutus oppimismotivaatioon. Ystäviltä saatu tuki koulunkäyntiin on vahvasti yhteydessä oppimismotivaatioon. Kun kaveripiiri on sitoutunut koulunkäyntiin vahvasti, niin se voi näkyä myös oppimistuloksissa. (Salmela-Aro 2018, 133).

Yhteiskeksiminen

Proakatemialla opiskelijat pyörittävät bisnestä osuuskunnan kautta. Tiimityöskentely onkin suuressa osassa opiskelijan arkea. Tiimin sisällä muodostuu usein pienimpiä projektiryhmiä, jotka pyörittävät liiketoimintaa osuuskunnan kautta. On huomioitava, ettei oppilaat saa oppejaan opettajilta, vaan heidän tulee itse selvittää, miten jokin asia on paras ratkaista. ”Yhteiskeksiminen on tiedon luomisen prosessi, jossa tutkitaan haastavia todellisen maailman ilmiöitä, integroidaan eri oppiaineiden osaamista sekä ideoidaan, suunnitellaan, testataan ja rakennetaan erilaisia palveluita ja tuotteita” (Salmela-Aro 2018, 163.) Oppilaat oppivatkin toinen toisiltaan, ja työskentelevät yhdessä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Sitoutunut projektiryhmä pyrkii kehittämään ja laajentamaan toistensa ideoita. ”Keksimisprojektin tavoitteena onkin tarjota erilaisille oppijoille vahvoja osallistumisen kokemuksia eli saada heidät kokemaan, että he tekevät jotakin merkityksellistä yhdessä, ja näin herättää oppilaiden sisäinen motivaatio” (Salmela-Aro 2018, 166.)

Motivaation tukemisen keinoja

Oppimista kuvataan nykyään yhä enemmän sosiaalisena ja tilannesidonnaisena vuorovaikutustapahtumana. Proakatemialla onkin ymmärretty, että motivaatio rakentuu sosiokulttuurisena ilmiönä. Osallisuutta vahvistavat opetuskäytänteet on otettu kirjaimellisesti käytäntöön Proakatemialla 2 kertaa viikossa, kun osuuskunta pitää keskenään pajaa jostakin tietystä aiheesta. Pajaksi kutsutaan Proakatemialla yleisesti noin neljän tunnin pituista oppituntia. Pajan aihe on usein pääosin tiimiä kiinnostavasta aiheesta ja se on tiimin kesken käytävää dialogia, jonka tarkoituksena on yhdessä syventää oppeja käsiteltävästä aiheesta. Opiskelijat motivoituvat osallistavasta opetustavasta. Pajalla on myös yksi tai useampi pitäjä, joka ohjaa keskustelua toivottuun suuntaan. Tämä opetustapa on koettu tehokkaaksi, sillä se sitouttaa opiskelijaa aiheeseen ja antaa tilaa ajattelulle sekä uuden luomiselle. (Salmela-Aro 2018, 191.)

Osaamisen tunnistaminen

Oman osaamisen tunnistaminen

Oma potentiaali on mahdollista saada käyttöön työskentelemällä itsensä kanssa proaktiivisesti. Tähän liittyy myös reflektointi, palautteen pyytäminen ja panostaminen asioihin, joissa haluaa kehittyä. Proakatemialle tullessaan opiskelija saattaa joko tiedostaa tai olla tietämätön omista vahvuuksistaan. On mielenkiintoista huomata monen löytävän akatemiapolkunsa aikana itsestään uusia vahvuuksia. Näitä vahvuuksia voi löytää itsenäisesti erilaisia projekteja tekemällä tai joku muu, esimerkiksi tiimiläinen saattaa huomata kanssaopiskelijan piilevät kyvyt. (Kattelus & Ukkonen 2019, 60.)

Tärkeä osa oman potentiaalin löytämistä on myös tunnistaa omat motivaattorit. Tätä varten löytyy monia työkaluja, mutta ehkä tunnetuin niistä on psykologian professorin Steven Reissin kehittämä Reiss motivaatioprofiili. Reissin motivaatioprofiilin avulla kuka vain pystyy löytämään itseään motivoivat sekä motivaatiota alentavat tekijät. Omien motivaattoreiden tunteminen on hyväksi jokaiselle, sillä mikäli henkilö työskentelee näitä vastaan, alkaa hän kokemaan uupumusta. Pahimmillaan se voi johtaa jopa masennukseen. Parhaimmillaan taas henkilö työskentelee itseään motivoivien asioiden parissa ja saa siitä energiaa sekä innostusta.

Kehittämiskohteeni

Motivaatio ja motiivit

Se miten me motivoidumme, on hyvin henkilökohtaista, olemmehan kaikki erilaisia. ”Motivaatio on toiminnan voima, halu, joka saa ihmisen toimimaan.” (Kattelus & Ukkonen 2019, 121.) Kaikilla meillä on eri syyt, joiden takia toimimme, näitä syitä kutsumme motiiveiksi. ”Motiivit ovat puolestaan käyttäytymisen syitä.” (Kattelus & Ukkonen 2019, 121.) Proakatemialla opiskelija saa päättää, miten koulunsa suorittaa. Hän saa itse valita opiskeltavat aiheet, joiden parissa aikoo toteuttaa projekteja ja syventää tietotaitoaan. Kun opiskelija päättää suunnata kiinnostuksensa johonkin, onkin järkevää pysähtyä ja tutkia itseään.

Itsensä johtaminen

Itsensä johtaminen on taito, jota opiskelija tarvitsee läpi opiskelujensa Proakatemialla. Itsensä johtaminen pitää sisällään erilaisia asioita, kuten elämänhallinta, kyky säädellä omia ajatuksiaan ja tunteitaan, ajanhallinta, taito tehdä suunnitelmia ja asettaa tavoitteita. Ilman itsehallintaa ei kuitenkaan ole mahdollista johtaa itseään. On sisäistettävä itsekuri, luotettavuus, muutosvalmius, joustavuus, tunnollisuus ja innovatiivisuus. Jokunen proakatemialainen saattaa myös samaistua seuraavaan lauseeseen ”Suuret puheet, pienet teot.” Proakatemiallakin opiskelija voi saavuttaa suuria, mikäli hän vain pääsee alkuun. (Kattelus & Ukkonen 2019, 125.)

Kehittämiskohteiden tunnistaminen

On tärkeää tiedostaa omat resurssit. Proakatemialla yleinen ongelma on burnout (työuupumus). Ensimmäisen Proakatemia vuoden aikana tajuaa, että mahdollisuuksia on lähes rajattomasti. On helppo tarttua kymmeneen mielenkiintoiseen tehtävään samanaikaisesti. Halua olisi kehittää vähän jokaista osa-aluetta itsessään. Harmittavan yleistä onkin, että tiimikaveria tai jotain toista yhteisön opiskelijaa ei näykkään seuraavana päivänä, eikä sitä seuraavana, eikä vielä kuukaudenkaan päästä koulussa. Proakatemialla aloittavan opiskelijan tuleekin tarkkaan tutkia itseään ja resurssejaan aloittaessaan opinnot tässä mahdollisuuksien valtameressä. Omaa tiimiä ei voi tästä syyttää, sillä kaikki ovat samalla viivalla aloittaessaan opinnot.

Omien resurssien kartoittaminen pitää sisällään omien kehittämiskohteiden selvittämisen. Omat paheet tulee selvittää, sillä ne vaikuttavat suorasti omaan tekemiseesi sekä ihmisiin ympärilläsi. Joku meistä saattaa myöhästellä jatkuvasti, toinen taas puhua jatkuvasti toisten päälle. Jokaisella meistä on jotakin paheita ja niistä olisi syytä päästä eroon. Bisnes elämässä on viisasta asettaa tavoitteita ja mielellään sanoa ne ääneen vielä jollekin toiselle, jolloin sinun on vaikeampi luovuttaa niiden suhteen. Viisasta onkin miettiä ja listata paperille, mitkä paheet voivat olla esteenä tavoitteeni saavuttamiselle. Kaikista paheista ei välttämättä samalla kertaa pääse eroon, mutta jos käsittelet yhden paheen kerrallaan, on onnistuminen hyvin paljon lähempänä. (Kattelus & Ukkonen 2019, 65.)

Unelmat

Unelmat ovat meitä kiehtovia asioita, jotka pystymme kuvittelemaan. Joku saattaa tuntea voimaantumisen tunnetta unelmistaan, kun taas joku voi tuntea ahdistuneisuutta unelmistaan. Herättääpä unelmasi sinussa sitten minkälaisia tuntemuksia tahansa, ei siinä ole mitään väärää. Mitä tahansa unelman ajatteleminen herättääkin sinussa, on se merkki siitä, että tiedostat sen olevan mahdollista. Pelon, innostuksen, jännityksen tai minkä tahansa muun tunteminen tarkoittaa, että pystyt kuvittelemaan unelman ja se voi olla esimerkiksi jännittävää, pelottavaa tai innostavaa. Mistä tunne sitten johtuu? Et välttämättä tiedä reittiä. Mikäli unelmasi ajattelu aiheuttaa ahdistusta, voi se johtua siitä, ettet tiedä miten sinun tulisi edetä, tai et vielä usko omiin kykyihisi tarpeeksi. Et myöskään välttämättä ole ”go with the flow” persoona, joka ei esteistä välitä. Saatat olla persoona, joka tarvitsee tarkat suunnitelmat toteuttaakseen jotain, ja kun suunnitelmaa ei ole ja haluat jotain, voi unelman ajatteleminen tuottaa ahdistuneisuuden tunnetta. Mikäli taas tunnet innostumisen tunnetta, saatat olla juurikin edellä mainittu ”go with the flow” persoona, joka ei suunnittele etukäteen muuta kuin pakollisen ja on enemmänkin innostunut toimeen tarttumisesta kuin vedenpitävästä toimintasuunnitelmasta. Tässä tilanteessa unelmien ajatteleminen voikin aiheuttaa innostumisen tunnetta, sillä haluat vain päästä etenemään kohti unelmaasi.

Unelmat kiehtovat meitä. Tarvitsemme merkityksen tunnetta elämäämme. Omien unelmien toteuttaminen on loistava keino tehdä elämästä mielekästä. Mikäli unelmoit jostain, niin tiedät myös päämäärän. Tämä päämäärä on unelmasi. Päämäärä tulee kuvailla mahdollisimman tarkasti sekä viisasta olisi myös visualisoida, kirjoittaa se näkyväksi ja kertoa se julkisesti. Kun päämäärä on tarkasti kuvailtu, tiedät tasan tarkkaan, milloin olet saavuttanut unelmasi ja ennen kaikkea voit alkaa suunnitella reittiä kohti unelmaa. Jos tunsit aikaisemmin ahdistusta unelmastasi, saatat tuntea yllättäviä tuntemuksia kirjoitettuasi unelmasta tarkemman kuvauksen.

Tavoitteet

Voimavarat katoavat nopeasti, mikäli tavoittelet unelmaasi pilkkomatta sitä ensin tavoitteiksi. Tavoitteet ovat niin sanottuja rajapyykkejä unelman toteutumisen reitillä. Tavoitteet ovat toivottuja ennusteita tulevasta. Tavoitteen tulee ohjata toimintaa määrätietoisesti kohti unelmaa. On tärkeää, että tavoitteet ovat täsmällisiä ja mitattavia, niistä pitää tehdä selkeä päätös ja niiden toteutumista pitää valvoa. Tavoitteeseen tulee myös päästä, eli välttämättä ei ole viisasta asettaa unelmaa suoraan tavoitteeksi, mikäli sen toteuttaminen vaatii monia eri vaiheita. Yhtä lailla kuin unelma, kannattaa tavoitteetkin tehdä julkisiksi. Näin sinun on vaikeampi luovuttaa tavoitteiden suhteen kohdatessasi hankaluuksia, sillä ethän halua olla henkilö, jolla ei ole itsekuria taikka tahdonvoimaa. (Kattelus & Ukkonen 2019, 109.)

Vaikeuksia kohdatessa tulee tutkia omaa tekemistä

Tavoitteista on erityisen tärkeää tehdä mitattavia, koska vain tällä tavoin voit tutkia oletko edennyt asian suhteen mihin suuntaan ja mikä sen on aiheuttanut. ”…olympiatason voittajien vastoinkäymiset ovat itse asiassa olleet merkittäviä rajapyykkejä ja käännekohtia, joissa halu ja usko voittamiseen ovat syntyneet. Ilman niitä he eivät olisi saavuttaneet voittojaan.” (Kaski & Miettinen 2018, 39.) Kun tavoite on mitattavissa, voidaan omaa toimintaa analysoida ja kehittää kohdatessa vastoinkäymisiä. Kun tiedetään syy siihen, miksi jotain suunnitelmista poikkeavaa tapahtuu, saadaan syy selville mittareista ja toimintaa voidaan tämän pohjalta kehittää. (Kaski & Miettinen 2018, 39–40.)

Välitavoitteet

Tavoitteen paloitteleminen

”Jotta voit muovata ja järjestää elämääsi, tulee sinun edetä systemaattisesti ja ketjuttaa suunnitelmiasi.” (Kattelus & Ukkonen 2019, 98.) Ketjuttamisella tarkoitetaan tavoitteen pilkkomista useiksi pieniksi tavoitteiksi. Nämä pienet tavoitteet täytyy toteuttaa, jotta päätavoite täyttyy. Tuleekin siis miettiä, mikä on ensimmäinen askel kohti tavoitteita. Tämän jälkeen tulee miettiä mitä pitää seuraavaksi tehdä, kun ensimmäinen vaihe on suoritettu. Tämä ketju tulee suunnitella niin pitkälle, kunnes seuraava askel on varsinainen tavoite.

Työkalut

Myönteinen minäkuva

”Ihmisen persoonaa on tutkittu läpi psykologian historian. Edelleenkään ei ole täyttä varmuutta ja tietoa, mitä ihmisen persoona oikeastaan on. Se kuitenkin tiedetään, että mitä enemmän ihminen uskoo pystyvänsä johonkin, sitä todennäköisemmin hän onnistuu siinä. Kun ihminen uskoo itseensä ja osaamiseensa, hän yleensä myös yrittää enemmän. Silloin harjoitusta tulee enemmän, jolloin myös taidot paranevat. Kun taidot paranevat, itseluottamus kasvaa. Itseluottamus taas lisää yritteliäisyyttä. Näin myönteinen oppimisen kehä on valmis” (Kaski & Miettinen 2018, 25.)

Tämä pätee myös päinvastoin. Kielteinen minäkuva vähentää yritteliäisyyttä sekä heikentää itseluottamusta. No miten tähän pystyy sitten vaikuttamaan? Suurin haaste tässä varmaan onkin se, että minäkuvaan on todella vaikea vaikuttaa, koska se kehittyy pääosin lapsuudessamme. Tapoja, millä pystyy kuitenkin minäkuvaa muuttamaan on päivittäiset harjoitukset, rutiinit ja työympäristö.

Pysähdy ja kuuntele itseäsi

”…usein tavoitteisiin pääsyn suurin este on liiallinen tekeminen ja itsensä rasittaminen. Intohimoinen paneutuminen asioihin vaatii myös tyhjää tilaa ja soljuvaa olemista vailla tavoitetta. Onnistumisen mahdollistamiseen liittyy irti päästäminen tekemisestä. Siihen liittyy taito antaa itsensä vain olla. Tällainen oleminen ei ole oleellista vain palautumisen vaan myös luovuuden ja uuden syntymisen näkökulmasta.” (Kaski & Miettinen 2018, 37.)

TEDx Talks -Youtube-kanavalla julkaistulla videolla tutkija Chris Bailey pohtii ajan käytön ja keskittymisen välisiä vaikutuksia. Pysähtyminen ja tekemättä oleminen antavat ihmiselle aikaa ajatella. Pysähtyminen varsinkin hetkeen ilman häiriötekijöitä parantaa ihmisen keskittymiskykyä. Silloin, kun ihmisen mieli leijailee eikä mieti mitään mitä esimerkiksi ruudulla näkyy, ihmisen aivot ovat parhaassa tilassaan kehittää uusia ideoita tai parantamaan vanhoja. Silloin kun mieli leijailee ihmisen aivot miettivät 12% ajasta menneisyyttä, 28% nykyhetkeä, 48% tulevaisuutta ja 12% ei mitään. Kuten tästä voi huomata, niin ihmiset ajattelevat tulevaisuutta kaikista eniten. Samalla kun ihmisen mieli leijailee, niin hän yhdistelee ideoitaan ja luo uusia ajatuksia. (How to get your brain focus | Chris Bailey | TEDxManchester, 2019 Youtube)

Pysähdy ja lepää

Valinta, priorisointi ja karsinta. Näiden avulla monen Proakatemialaisenkin arki helpottuisi ja toiminta olisi tehokkaampaa. Meillä kaikilla on sama määrä aikaa käytettävissämme. Meistä itsestämme on kiinni, miten aikamme käytämme. Pysähdy, kuuntele kehoasi ja mieltäsi sekä tutki unelmiasi ja asettamiasi tavoitteita, jotka ohjaavat kohti unelmiasi. Oletko menossa oikeaan suuntaan? Ota hetki aikaa itsellesi ja älä mieti tällä aikaa töitä tai tavoitteitasi. Muista levätä. Me kaikki tarvitsemme riittävästi unta, jotta jaksamme ajatella, ja työskennellä. Kun on taas aika työskennellä, huomaat toimivasi tehokkaammin ja fiksummin kuin väsyneenä. Anna siis hetki itsellesi ja vain ole. (Kattelus & Ukkonen 2019, 101–102.)

Kirjoittanut: Henri Roivas ja Vili Anttonen

Lähteet

Kattelus, R. & Ukkonen, M. 2019. Työtä ja timantteja. Tallinna: Tallinna Raamatutrükikoda.

Salmela-Aro, K. 2018. Motivaatio ja oppiminen. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Kaski, S. & Miettinen, M. 2018. Onnistumisen taidot. Löydä tie tavoitteisiin. Viro: Tallinna Raamatutrükikoda

How to Get Your Brain to Focus | Chris Bailey | TEDxManchester. Katsottu 28.11.2019. https://www.youtube.com/watch?v=Hu4Yvq-g7_Y&t=773s