Jos otsikko kolahti, niin maltathan lukea tekstin loppuun asti 😉

Motivaatio koostuu erilaisista motiiveista ja motivaatio on motiivien aikaansaama tila, joka ohjaa ihmisen mielenkiinnon suuntaa ja vireyttä toimia. Motiiveja on erilaisia; tiedostettuja ja tiedostamattomia. Ne voivat olla yksilön haluja, tarpeita, viettejä tai palkkioita ja rangaistuksia. Esimerkiksi koiran koulutuksessa hyödynnetään koiran erilaisia motiiveja motivaation lähteenä; koiraa voidaan palkita tehtävistä erilaisilla palkoilla kuten saalistamalla lelua, ruualla tai sosiaalisella palkalla. Koiraa kouluttaessa etsitään yksilölle sopivin ja paras mahdollinen palkka, ja sen valinta riippuu yksilön motiiveista. Joillakin koirilla on valtava halu ja tarve taistella lelusta, jotkut ovat persompia ruualle kuin toiset, ja joillekin ihan parasta maailmassa on kehut ja halit ihmiseltä. Motivaation lähde löytyy siis yksilöllisesti etsimällä toimivin vaihtoehto. Sama pätee myös ihmisiin ja motivaatio voi täten syntyä monista eri tekijöistä.

Sisäinen ja ulkoinen motivaatio

Motivaatiota on sisäistä ja ulkoista. Sisäinen motivaatio on sisäisesti syntynyttä ja tällöin itse toiminta palkitsee. Ulkoinen motivaatio puolestaan on riippuvainen ympäristöstä ja motivaation lähde tulee jostain muualta kuin yksilöstä itsestään, jolloin itse toiminta ei ole palkitsevaa, vaan mukana on ulkoiset palkkiot. Pekka Mustosen artikkelissa Mikä kumma meitä motivoi? kerrotaan ulkoisten palkkioiden ongelmasta. Artikkelissa esitellään psykologi Harry Harlowin 1940-luvulla apinoille tehdyn tutkimuksen tuloksia, jotka osoittivat, että palkkion saaminen tehtävästä aiheutti spontaanin mielenkiinnon lopahtamisen. Saman suuntaisia tuloksia oli saanut Edward Deci ja Richard Ryan 1970-luvulla opiskelijoille tekemässään tutkimuksessa. Sen mukaan tutkimuksessa ollut tehtävä ratkaistiin hitaammin, mikäli sen nopeimmin ratkaisevalle luvattiin rahapalkinto. Tämä kuulosti mielestäni melko erikoiselta. Miksi palkinto vähentäisi kiinnostusta tai hidastaisi suoritusta?

Mustonen kertoo artikkelissaan, että on tutkittu ihmisten spontaanin motivaation palata tehtävien pariin vähentyvän palkkion takia. Hänen mukaansa myös yritysmaailmassa on nähty ylisuurten palkkiolupausten johtaneen huonoihin, jopa konkurssin johtaneisiin päätöksiin, ja pitkässä juoksussa kehnoihin ratkaisuihin. Tämä selittyy Mustosen mukaan esimerkiksi sillä, että kiireessä ei ehditä miettimään tarpeeksi syvällisesti eri vaihtoehtoja. Palkkiot vähentävät luovuutta, koska ulkoinen palkitseminen johtaa suorituksen ja sen keston kontrollointiin. Luovuuden puute aiheuttaa sen, että uusia ideoita ja toimintatapoja ei kehitetä. Kontrollin vuoksi myös sitoutuneisuus ja merkityksellisyys vähenevät. Rahankiilto silmissä ja ennätysluvut mielessä helposti yritetään liikaa, jolloin ei päästä parhaisiin tuloksiin. Olen itsekin urheilussa huomannut, että suoritus ei onnistu liialla puskemisella, vaan rentous ja hellittäminen tuovat usein parhaan tuloksen. Me ihmiset kuitenkin helposti sorrumme liikaan yrittämiseen ja suorittamiseen. Jos kerta toisensa jälkeen tuntuu, että olet yrittänyt kaikkesi, mutta tulosta ei silti tule, motivaatio laskee melko nopeasti ja jopa loppuu kokonaan. Palkkioiden ongelmaksi voitaisiin siis nimetä se, että palkkiot aiheuttavat turhaa painetta ja kontrollia vähentäen luovuutta ja ratkaisukeskeisyyttä.

Jos ulkoinen motivaatio ei toimi, niin miten sisäinen motivaatio sitten toimii? Sisäinen motivaatio vaatii Mustosen mukaan syntyäkseen ensinnäkin vapautta valita kenen kanssa ja miten tehtävää tekee. Melkein mikä tahansa voi olla motivoivaa, jos se on vapaavalintaista eikä kukaan ole käskenyt tekemään sitä. Toisaalta kaikki elämässä tehtävät asiat eivät voi olla vapaavalintaisia, ja joskus on vain pakko tehdä asioita, jolloin ehkä ulkoinen motivaatio nostaa jälleen päätään. Palataan kuitenkin sisäisen motivaation maailmaan. Artikkelissa kerrotaan, että itsenäisyyttä ja yksilön vapautta vaalimalla voidaan siis synnyttää sisäinen motivaatio. Kun ihminen saa itse valita sellaisen työtehtävän, jossa hän on hyvä ja jota hän haluaa tehdä, sisäinen motivaatio syttyy. Toinen sisäiseen motivaatioon vaikuttaja tekijä on merkityksellisyys. Tutkimusten kautta on todettu, että ihminen on onnellisin silloin, kun hän saa tehdä asiaa, jossa aika unohtuu. Voidaan puhua flow-tilasta. Kun ihminen kokee jonkin asian itselleen hyvin tärkeäksi ja haluaa tehdä sitä, luovuus on korkeimmillaan.

Luonteen vaikutus motivaatioon

Ihmisen persoonallisuuspiirteillä on suuri vaikutus motivaatiotekijöihin. Luonteiltaan erilaiset ihmiset motivoituvat luonnollisesti erilaisista asioista, aivan kuten koiratkin. Motivaation lähteitä voi tutkia esimerkiksi yleisesti käytetyn viiden persoonallisuuspiirteen mallin (Big Five) kautta. Näihin viiteen persoonallisuuspiirteeseen kuuluvat:

• ulospäinsuuntautuneisuus vs sisäänpäinkääntyneisyys
• sovinnollisuus vs omapäisyys
• neuroottisuus (negatiivinen emotionaalisuus) vs emotionaalinen tasapainoisuus ja tyyneys
• tunnollisuus vs huolettomuus
• avoimuus uusille kokemuksille vs konservatiivisuus

Persoonallisuuspiirteiden vaikutus näkyy konkreettisesti vastakkain asettelun avulla: Esimerkiksi sovinnollinen persoona motivoituu enemmän samanmielisyydestä ja omapäinen puolestaan omien näkemysten puolustamisesta ja esiin tuomisesta. Ulospäinsuuntautunut motivoituu enemmän ihmisten kanssa tekemisestä ja introvertti itsekseen työskentelystä. Neuroottinen on mukavuusalueellaan varautuessaan uhkiin hyvin, kun taas tasapainoinen ja tyyni uskoo optimismiin. (Stenberg 2018)

Motivaation tukeminen organisaatiossa

Organisaatioissa ja tiimissä motivaatiota täytyy rakentaa yhteisiä merkityksellisiä tavoitteita hyödyntäen. Toinen tärkeä tekijä on arvojen jakaminen ja kirkastaminen. Tiimin tavoitteet ja arvot tukevat tiimin jäsenten motivaatiota. Omastakin kokemuksesta voin sanoa, että ilman tavoitteita ei tapahdu juuri mitään ja mikään ei tunnu merkitykselliseltä. Työn merkityksellisyys onkin yksi suuri motivaatiotekijä työssä. Tiimin jäsenten erilaiset persoonallisuuspiirteet täytyy myös huomioida ja mahdollisuuksien mukaan antaa vapautta tehdä asioita omalla tavallaan. Yksilöillä tulee olla mahdollisuus tehdä itselleen mieluisia tehtäviä, jotka ovat myös sopivan haastavia. Yksilöiden kuuntelu ja kunnioittaminen ovat tärkeitä työhyvinvoinnin ja motivaation tukemisessa. Palkkiot ovat yksi tapa motivoida, mutta ne eivät saa olla liian suuria tai ainoa motiivi tehdä työtä. Paras keino ruokkia sisäistä motivaatiota on tukea ja auttaa työntekijöitä saamaan onnistumisen kokemuksia työssään.

Löydä motivaatiosi

Motivaatio ei ole mustavalkoinen käsite, toisinaan se on hukassa ja hetkittäin voi päästä jopa flow-tilaan. Motivaatiota ei kannata liikaa pohtia ja etsiä, se tulee, kun antaa sille mahdollisuuden. Omien arvojen kirkastaminen sen sijaan kannattaa. Jos tuntuu, että motivaatiota ei ole mihinkään, kannattaa lähteä rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tekemään asioita, eikä jäädä odottelemaan motivaatiota. Koska sisäinen motivaatio syntyy puhtaasti yksilön omien arvojen, halujen ja tarpeiden kautta, sitä ei voi mielestäni löytää etsimällä. Motivaatio ei ole hukassa, se on sisälläsi. Kun löydät itsesi, löydät sisäisen motivaatiosi.

Lähteet:

Stenberg, J.-H. 2018. Motivaation psykologiaa. Duodecim-lehti. Joulunumero 2018.

https://www-terveysportti-fi.libproxy.tuni.fi/xmedia/duo/duo14645.pdf

Mustonen, P. 2018. Palkkioiden ongelma – Mikä kumma meitä motivoi? Duodecim-lehti. Joulunumero 2018.

https://www-terveysportti-fi.libproxy.tuni.fi/xmedia/duo/duo14632.pdf

Motivaatio. Mitä motivaatio on ja mistä se syntyy? Terveysverkko. n.d. Viitattu 23.1.2023.

https://www.terveysverkko.fi/tietopankki/terveysliikunta/motivaatio/