Kuuntelin kirjan nimeltään Aikaansaamisen taika, sillä koin etätyöskentelyn pistävän minut uuden haasteen äärelle. Oman elämän aikatauluttaminen ja realististen tavoitteiden asettaminen kävi yllättävän haastavaksi ja minusta tuntui, että kahmin liikaa asioita yhteen päivään luullen, että pystyn suorittamaan ne valitsemassani ajassa. En pystynyt ja turhauduin. Minua turhautti se, että maanantain to-do -listalla oli tiimin yhteisten asioiden lisäksi opinnäytetyön tekemistä, esseen kirjoittaminen, webinaari sekä parit zoom treffit. Mutta miksi.

Huomasin hyvin nopeasti, etten pystynyt tekemään haluamistani asioista kunnolla, tein niistä noin puolet, muut joko peruin tai perustelin siirtäväni seuraavalle päivälle, missä odotti tismalleen yhtä pitkä lista hommia. Eli valoa tunnelin päässä ei tosiaan näkynyt.

Sitten koin ahaa-elämyksen ja ymmärsin sen, että jatkuva epäonnistuminen lannisti minun tekemistäni koko ajan. Puolitin listat ja tein tavoitteista realistisia. Sellaisia, että myös tiesin pystyväni päästä niihin. Hommat alkoivat sujua. Ja siis mikä mahtava tunne olikaan se, että tein maanantaina tiistain listalta jo jonkun homman pois alta. Motivaatio kasvoi ja mieliala koheni!

Miksi asetamme tavoitteita?

Tavoitteet suuntaavat ajatuksemme ja toimintamme ja näin ollen jättävät huomioimatta päässämme liikkuvat ”toissijaiset seikat”. Tavoitteilla on tapana energisoida meitä ja saada meidät ponnistelemaan ja ylittämään itsemme. Ne opettavat sinnikkyyttä ja saavat meidät etsimään sekä luomaan strategioita niiden saavuttamiseksi. Tulemme siis tavoitteiden myötä paljon tietoisemmiksi tekemisistämme ja fokusoimme ajan käyttömme enemmän itseemme ja omaan onnellisuuteemme. Selkeät tavoitteet auttavat myös kiperissä päätöksentekotilanteissa, esimerkiksi valitsenko nyt edistää opinnäytetyötäni, jonka dedline on viikon päästä, vai aloitanko uuden mielenkiintoisen kirjan lukemisen. Tiedossa oleva tavoite ohjaa näin ollen päätöksentekoani ja saa minut valitsemaan opinnäytetyön edistämisen.

Tavoitteet ovat meidän toimintaamme suuntaava voima ja määränpää mihin voimavaramme käytämme. Ne jaetaan kolmeen osaan; tietoisiin, selkeisiin ja henkilökohtaisesti merkityksellisiin.

Tavoitteiden asettaminen on yhteydessä onnellisuuteen, hyvinvointiin, motivointiin ja päättäväisyyteen. Ihmiset, joilla on tavoitteita ovat tutkitusti onnellisempia, sillä päätettyämme mitä haluamme tehdä ja asetettuamme tavoitteet siihen, alamme jo huomaamattamme mennä hieman niitä kohti ja aivoissamme vapautuu tilaa muulle. Tavoitteiden tiedostaminen helpottaa siis jo huomattavasti.

Sen sijaan tietämättömyys tulevasta, haaveista tai toiveistamme ajaa meidät helposti vellomaan epätoivoon, saamattomuuteen ja tietämättömyyteen, mikä johtaa puolestaan onnettomuuteen ja epävarmuuteen itsestä sekä tulevaisuudesta. Tavoitteet ovat siis kuin kehon ryhti, ne pitävät meidät skarppina ja oikealla ”polulla”.

Onnellisuus liittyy vahvasti myös tunteeseen, kun pääsemme tavoitteeseemme. Keskeistä on eläminen todellisen itsen mukaisesti, eli asettamalla itselle tavoitteet ja kokemalla merkityksen tunteita. Kun onnistumme tavoitteessamme, saamme dopamiini ryöpyn, joka tuottaa meille rutkasti mielihyvää ja omien tavoitteiden edistäminen on juuri tämän vuoksi yksi keskeinen mielihyvän lähde!

Kuinka käsittelemme suuria tavoitteita?

Toisinaan minusta tuntuu, että suuret tavoitteet eivät motivoi. Ne parhaimmassa tapauksessa lamauttavat, sillä tuntuvat olevan niin kaukana ulottumattomissa ja mahdottomissa saavuttaa, ne ovat mörköjä horisontissa. Tähän kirjan mukaan auttaa tavoitteen pilkkominen. Pilko tavoite useampaan osaan ja luo matkalle etappeja, joiden saavuttamista voit juhlia jopa päivittäin. Lyhyen aikavälintavoitteet ovat inspiroivia, koska niihin voi päästä nopeasti ja lähes päivittäin. Ne ovat matalatasoisia tavoitteita, jolla tavoittelemme jotain korkeampaa tavoitetta!

Minun tapauksessani opettelen parhaimmillani pilkkomaan opinnäytetyön tekemisen useaisiin ja useisiin pienempiin tavoitteisiin. Tämä on toki vielä työn alla. Olen kuitenkin suunnitellut projektin niin pieniin vaiheisiin, että voin viikottain, jopa päivittäin kokea onnistumista ja konkreettista etenemistä kohti valmista opinnäytetyötä. Tavoitteen seuranta on tässä erittäin tärkeää. Voisin esimerksiksi piirtää jääkaapin oveen polun opinnäytetyön aloituksesta ja polulle kaikki välistepit eli tavoitteet matkan varrella. Aina kun saavutan yhden etapin voin vaikka pyyhkiä polkua lyhemmäksi tai värittää kuljetun matkan. Jatkuva tavoitteen näkeminen ja siinä eteneminen on motivoivaa ja saa tavoitteen pysymään kirkkaana mielessä!

Kirjassa mainitaan myös, että matkan kohti tavoitetta tulisi olla suurin nautinto ja onnellisuuden lähde, ei pelkkä määränpää. Tarkastele siis tavoitetta hieman ulkoa päin. Olethan asettanut sen itse ja löydäthän siihen sisäisen motivaation. Onhan tavoite sinulle tarpeeksi merkityksellinen ja tärkeä.

Itse naurahdin kyseiselle lausahdukselle aluksi. Kuinka voin nauttia matkasta kohti opinnäytetyötä, kuinka se muka tekee minusta onnellisen. Ha! Mutta pilkottuani matkan pieniin etappeihin aloin paremmin ymmärtää mitä koko prosessi pitää sisällään, ja mitä minä siitä todella iteselleni saan. Löysin hurjan määrän paikkoja oppia uutta, luoda verkostoja ja oppia jokin asia perin pohjin. Löysin myös opinnäytetyön aiheesta merkityksen ja mahdollisuuden tulevaisuuden työelämän kannalta. Ja mikä parasta, uskon että en vielä edes ymmärrä kuinka paljon voinkaan tästä prosessista kokonaisuudessaan oppia, jos olen vain valmis siihen ja annan sille aikaani. En opi vain itse aiheesta vaan myös työstämisestä, itsensäjohtamisesta ja monesta muusta asiasta. Ja ne motivoivat minua suuresti.

Helpottaaksesi tavoitteiden luomista voit miettiä sitä seuraavien keskeisten piirteiden kautta:

1. Lähestymistavoite, kun valitset tavoitteet mieti mitä haluat sillä saavuttaa. Eli käännä tavoitteen agenda positiiviseksi. Esimerksiksi laihduttamalla saavutat hyvinvoinnin, jolloin tavoitteenasi on laihduttaa 10 kiloa, jotta jaksaisit arjessa paremmin ja sinulla olisi kevyempi olla. Lähestymistavoitteen vastakohta on puolestaan välttämistavoite. Se tarkoittaa tavoitteen seurauksena sitä, mitä haluat tavoitteella itseltäsi kieltää. Esimerkiksi laihduttaaksesi et saa enää nauttia herkuista ja joudut liikkumaan päivittäin. Kyseessä on siis ajatusmallin muutos ja mielen suhtautuminen liittyen omaan tavoitteeseen.
2. Arvojesi mukainen tavoite, pyri löytämään tavoitteestasi yhtymäkohta omaan arvomaailmaasi, eli mitä itse koet arvokkaiksi ja tärkeiksi. Tavoitteet ovat haitallisia, jos ne ovat ristiriidassa omien arvojemme kanssa, sillä arvot ovat kaikkea toimintaamme ohjaavia periaatteita. Jos arvoihisi kuuluu rehellisyys ja aitous, ja tavoitteesi on laihduttaa sen vuoksi, että näytät paremmalta sosiaalisessa mediassa voi tavoite aiheuttaa ristiriitaa ja siihen pääseminen koitua hankalaksi.
3. Mitattavia ja aikaan sidottuja tavoitteita, varmista, että pystyt mittaamaan ja seuraamaan tavoitteessasi etenemistä ja siihen pääsemistä. Mikään ei ole masentavampaa kuin tavoite, jota et voi seurata ja josta et saa minkäänlaista dataa.

Tavoitteet tulee siis määritellä tarkkaan, että tiedät selkeästi, miten sinne pääset.

4. Toimiva tavoite, avaa itsellesi mihin tavoitteella pyrit ja mitä toimia se sinulta vaatii. Tavoitteiden selkeys ja konkreettisuus tukevat niiden toteutumista. Jos olemme saaneet tavoitteemme ulkoa esimerkiksi työnantajaltamme meidän kannattaa pyrkiä käsittelemään niitä itsemme kautta. Näin voimme päästä niissäkin hyvin pitkälle. Meidän tulee siis oppia liittämään ne jotakin kautta omiin tavoitteisiimme!

Nyt on minun aika mennä vielä terävoittämään tavoitteitani ja kenties piirtää jonkinlainen polku opinnäytetyöstäni ja laittaa se jääkaapin oveen. Nyrkkisääntönä prosessissa pyrin muistamaan ahmimisen sjiaan realismin ja sen, että tämän asian kanssa ei tarvitse kiirehtiä, vaan aikaa on jäljellä vielä ihan hyvin. Nyt se aika täytyy vain aikatauluttaa ja sitä noudattaa. Tsemppiä tavoitteiden asettamiseen meille kaikille!