Tampere
19 Mar, Tuesday
-12° C

Proakatemian esseepankki

Monitasoista monimuotoisuutta – tiimityö ja jaettu ongelmanratkaisu



Kirjoittanut: Juho Vähätalo - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Pian ei pärjää yksin

Tulevaisuuden työelämä, digitalisaatio, robotisaatio, tekoäly ja koneoppiminen ovat totta. Nämä monimutkaiselta kuulostavat asiat saavat aikaan sen, että työelämä mullistuu jättämällä ihmisille vain kaikkein vaativimmat työtehtävät. Helpot ja toistuvat työt automatisoituu ja yksinkertainen ongelmanratkaisu siirtyy koneille. Jäljelle jää vain vaikeimmat ongelmat, joita ei pysty yksi ihminen ratkaisemaan, ainakaan tehokkaasti. Tekoälyä ja robotisaatiota vähemmän monimutkaiselta kuulostava ”jaettu ongelmanratkaisu” tulee olemaan tulevaisuudessa entistä suuremmassa roolissa ja sen fasilitointi ja johtaminen ovat varmasti haluttuja kyvykkyyksiä työmarkkinoilla.

 

Koska jaettu ongelmanratkaisu tapahtuu useamman kuin yhden ihmisen kesken, työt tehdään jatkossa enemmän ja enemmän erilaisissa tiimeissä ja työryhmissä. Jotta jaettu ongelmanratkaisu toimisi parhaalla mahdollisella tavalla, pitää tiimien rakentamiseen keskittyä yhä tarkemmin.

 

Tiimin diversiteetti

Mieleeni on jäänyt, kuinka Matti Alahuhta kirjoitti johtamista käsittelevässä kirjassaan, että tiimien tulisi olla mahdollisimman monimuotoisia. Tämä sama pätee myös salibandyssä, jossa joukkueeseen tarvitaan pallollisia puolustajia, hyviä maalintekijöitä, johtajia ja tsemppaajia.  Monimuotoisuutta, eli diversiteettiä on monen tasoista. Voidaan tarkastella tiimien bio-demografista tai tehtävään liittyvää diversiteettiä. Bio-demografinen diversiteetti on helposti havaittavaa, kuten henkilön etniset taustat, sukupuoli tai ikä. Tehtävään liittyvä diversiteetti puolestaan tarkoittaa kykyjen, persoonallisuuspiirteiden ja arvojen monipuolisuutta. (Huotilainen & Saarikivi, osa 2.)

 

Proakatemialla tiimit jaetaan Belbinin tiimiroolitestin mukaan, jossa ei ole lainkaan kysymyksiä, jotka kartoittaisivat vastaajan bio-demografisia tietoja. Tiimit jaetaan Belbin profiilien mukaisesti siten, että tiimeihin tulisi mahdollisimman paljon erilaisia profiileja. Profiilit kertovat vastaajan persoonallisuuspiirteistä, arvoista ja luontaisista kyvyistä. Mitä monimuotoisempi tiimi saadaan aikaiseksi, sitä laajemman näkökulman tiimi kykenee muodostamaan ratkaistessaan ongelmia.

 

Neurodiversiteetti

Neurodiversiteetti työelämässä on noussut trendiksi amerikkalaisten tutkimuksissä viime vuosina. Sillä tarkoitetaan ihmisten neurologista monimuotoisuutta. Mitä suurempi neurodiversiteetti, sitä hankalampaa tiimin jäsenten on tutustua toisiinsa ja ymmärtää toisiaan. Toimiessaan tiimin suuri neurodiversiteetti kuitenkin mahdollistaa tiimin paremman suoriutumisen. (Huotilainen & Saarikivi, osa 2.)

 

Kansankielellä neurodiversiteetti tarkoittaa meidän aivojemme eroavuutta toisistaan niin rakenteellisesti kuin toiminnallisesti. Hyviä esimerkkejä erilaisuudesta on Aspergerin oireyhtymä ja lukihäiriö. Asperger piirteisellä henkilöllä voi olla hankaluuksia tunnistaa ironiaa ja piilomerkityksiä rivien välistä, mutta hän voi olla tiiminsä paras muistamaan yksityiskohtia ja paneutumaan tarkkuutta vaativaan työhön. Lukihäiriöinen ei ole luonnollisestikaan ole porukan nopein lukija tai ketterin kirjoittaja, mutta hänellä saattaa olla merkittävästi muita parempi kolmiuloitteinen hahmotuskyky. (Huotilainen & Saarikivi, osa 2.)

 

Keskittymishäiriöt ovat lähes yhtä yleisiä, kuin lukihäiriö. ADHD diagnoosit ovat todella harvinaisia aikuisilla, mutta ulkomaisten tutkimusten perusteella voidaan päätellä, että Suomessakin on 50 000 – 100 000 keskittymishäiriöistä aikuista. Keskittymishäiriödiagnoosin saa 3-6% lapsista, joten se tulee muokkaamaan tulevaisuuden työskentelytapoja tavalla, jota emme osaa vielä kuvitella. Tänä päivänä keskittymisvaikeuksia taklataan esimerkiksi taustamusiikilla tai äänieristetyillä työskentelykopeilla. (Huotilainen & Saarikivi, osa 2.)

 

Monimuotoisuus on rikkaus

Tulevaisuuden työelämässä erilaisuudet vain korostuvat. Ennen erilaisuus oli kirosana ja se oli tapana pitää muilta salassa. Nykyään erilaisuudesta keskustellaan avoimesti jo peruskoulussa ja se huomioidaan opetusmenetelmissä erilaisten virikkeiden ja toiminnallisten tehtävien avulla.

 

Erilaisuuksien aikaan saamat muutokset työpaikoilla auttavat myös sellaisia ihmisiä, joilla ei ole vaikkapa keskittymishäiriötä. En koe, että minulla olisi keskittymishäiriötä, mutta silti ehdoton lempi työpisteeni on suomalaisen Frameryn valmistama äänieristetty podi. Sinne ei kuulu ulkopuoliset äänet ja ilmanvaihtojärjestelmän aiheuttama vaimea humina vain rauhoittaa ja parantaa keskittymistäni.

 

Heikkous jossakin asiassa saattaa tarkoittaa erityistä vahvuutta toisessa. Keskittymishäiriöinen työtoveri saattaa ärsyttää ja häiritä jatkuvalla liikehdinnällään, mutta toisinaan hän saa aktiivisuudellaan muut työskentelemään tehokkaammin.

 

Erilaisuus pitää hyväksyä ja kääntää eduksi. Pieni haitta jää aina suuremman hyödyn varjoon. Kysymys kuuluukin, että miten otamme erilaisuuden vastaan ja valjastamme sen aivan poikkeukselliseksi voimavaraksi?

Kommentit
  • Inga Keski-Heikkilä

    Moikka Juho!
    Ensinnäkin, todella hyvää ja ymmärrettävää tekstiä!
    Hyvää pohdintaa siitä, miten tärkeää on se, että tiimissä on erilaisia ihmisiä. Se on kyllä tullut todistettua oikeaksi tämän Proakatemia -matkan aikana. Minut vain yllätti se, että ADHD diagnoosi aikuisilla olisi harvinainen. Minulla on siis todettu se aikuisiässä ja muistelin sen olevan melkoisen yleistä, mutta en sitten tiedä todetaanko sitä useammin vain lapsilla. Alkuun oli kyllä vaikea hyväksyä omat puutteensa, mutta ajan saatossa on oppinut löytämään omat työskentelytavat ja vahvuudet jossa voin vain iloita, että olen keskittymishäiriöinen. 😀 Tärkeää on vain osata tunnistaa itselleen oikeat työskentelytavat ja oppia, että meitä on monia ja se on se jutun suola! Ilman erilaisuutta asiat ei kehittyisi ja terävin kärki jäisi ehdottomasti puuttumaan. Hauskaa oli myös lukea siitä, että toisia auttaa musiikki ja toisia hiljaisuus. Itse en tykkää hiljaisuudesta vaan lukiessa tai kirjoittaessa taustalla soi aina musiikki. Sitten taas liiallinen melu ympärillä kuluttaa todella paljon. Erilaisuus on rikkaus, joten hyödyntäkäämme sitä! Jee!

    12.5.2019
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close