Tampere
30 Nov, Monday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Mokaamalla menestykseen



Kirjoittanut: Eetu Kamppuri - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Lähdimme suunnittelemaan esseen kirjoittamista mokista ja epäonnistumisista siksi, että tiedämme molemmat epäonnistumisten olevan parhaimpia opettajia. Lukemiemme kirjojen kautta haimme lisätietoa ja perspektiiviä mokaamisen kulttuuriin esimerkkien pohjalta, ja laajensimme omaa näkemystämme epäonnistumisista kirjojen kirjoittajien tarjoamien työkalujen ja kehitysehdotusten kautta. Kirjassaan Munaa kunnolla Stephen Brown kertookin, että menestyneet yritysjohtaja ja markkinoinnin asiantuntijat peilaavat menestystään lähes aina liikaa onnistumisten kautta, vaikka menestyksen takana on usein liuta epäonnistumisia. Juuri niitä tekijöitä, joista on otettu eniten opiksi. Epäonnistuminen on uusi onnistuminen (Brown, 2012, 14).

Mokaaminen ja siitä oppiminen on välttämätöntä kasvuhaluiselle yritykselle. Mikäli yritys tahtoo kasvaa nopeammin kuin vain markkinakasvun aallonharjalla, tekevät he varmasti enemmän virheitä kuin markkinakasvun mukana kasvavat yritykset.

Vaatii kuitenkin työtä, että yritys oppii valjastamaan mokia organisaation eduksi kuten Mahtava Moka -kirjan toinen kirjoittaja ja Vincitin toimitusjohtaja Mikko Kuitunen on yrityksessään onnistunut tekemään. Nykyään kovassa nousussa olevaan lean-malliin kuuluu aktiivinen kokeileminen ja testaaminen. Tässä on tärkeä muistaa reaktionopeus. Mokata nimittäin saa ja pitääkin, mutta siitä oppimisen ja toiminnan kehittämisen tulee seurata mokaa hyvinkin lyhyellä aikavälillä, jotta mokasta voidaan ottaa opiksi ja jotta se voi hyödyttää yritystä.

 

“Fiksu ihminen ei pelkää tehdä virheitä, mutta ei tee samaa virhettä uudestaan.”

Jussi Meresmaa, CEO, Innova Europe

 

Yksilö ja mokat

 

Ihmisen genetiikkaan on alunperin kirjoitettu luontainen taipumus välttää virheitä. Onhan tämä ollut esi-isiemme eloonjäämisen kannalta merkittävä tekijä. Nykyisin henkiin jäämisemme ei kuitenkaan yleensä ole tästä enää kiinni. Päin vastoin, eteenpäin pääseminen enemmänkin edellyttää mokailua silloin tällöin.

 

Vaikka moka sinänsä olisi objektiivisesti tarkasteltuna samankaltainen eri yksilöiden välillä, on yksilöiden välillä suuria eroja siinä, kuinka he sen kokevat. Annamari määrittelee itsensä melko temperamentiltaan herkäksi ja huomasi määritelmien osuvan itseensä melko hyvin. “Virhe- ja konfliktitilanteiden käsittelyyn liittyvät aivoalueet toimivat vilkkaimmin heillä, jotka ovat herkkiä ja reagoivat voimakkaasti epäonnistumisiin” (Sutinen & Kuitunen, 2018, 48). Tällöin mokan kanssa eläminen tuntuu suhteessa voimakkaammalta ja työläämmältä kuin sellaisen, joka “osaa ottaa asian kevyemmin”. Eetu taas tunnistaa itsensä tällaisena “not a big deal” -tyyppinä, jonka epäonnistumisten sietokyky on korkeampi. Tämä toki joskus aiheuttaa koviakin kolauksia. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää ymmärtää ja muistaa, että oma arvo ei riipu siitä onnistuuko vai epäonnistuuko (Sutinen & Kuitunen, 2018, 50). Parasta itsensä kannalta olisi ymmärtää mistä tunteet ja reaktiot johtuvat ja mistä niissä on kyse (Sutinen & Kuitunen, 2018, 50). Mistä pelko johtuu ja mikä aiheuttaa ne tunteet joita epäonnistuminen aiheuttaa?

 

Moni varmasti tiedostaa eron, miltä mokaaminen tuntuu yksilötasolla verrattuna mokaamiseen esimerkiksi työpaikalla, jolloin moka vaikuttaa muihinkin. Yksin tehty moka, joka vaikuttaa vain itseensä, aiheuttaa yleensä harmistusta, kun taas julkisesti muihin vaikuttava moka aiheuttaa häpeää. Häpeä on tunteena huomattavasti voimakkaampi ja pitkäkestoisempi.

 

Syitä virheiden pelkäämiseen on monia. Ihmisillä on luontainen miellyttämisen tarve, joiden ilmeneminen toki eroaa yksilöittäin suurestikin. Kuitenkin syvimmillään tämä aiheuttaa halun antaa muille ihmisille mahdollisimman hyvän kuvan itsestään (Sutinen & Kuitunen, 2018, 52). Mikäli mokien hyödyllisyyttä ei ole sen kummemmin pohtinut, haluamme luonnollisesti antaa itsestämme parhaan mahdollisen kuvan niin muille kuin itsellemme. Mokien välttämiseen vaikuttaa myös geneettinen perimä, persoona ja aiemmat kokemukset, jotka luovat viitekehystä sille, kuinka prosessoimme maailmaamme.

 

“Only those who will risk going too far can possibly find out how far one can go.”

T.S.Elliot

 

Mokaaminen on siis lähes väistämätöntä mikäli haluaa testata jotain uutta ja venyttää omia rajojaan. Millä eri tavoin mokiin voi sitten suhtautua? Yhden teorian mukaan mokaan voi suhtautua joko ajattelemalla lahjakkuuden olevan synnynnäistä (ns.”fixed mindset”), niin ettei siihen voi paljoakaan vaikuttaa. Tällöin myös mokaaminen on merkki tyhmyydestä ja riittämättömyydestä. Hieman rakentavamman ajatusmallin tarjoaa teorian toinen tapa suhtautua mokiin (ns.”growth midnset”). Tämän ajatusmallin mukaan elämä on yhtä oppimista ja kehittymistä ja epäonnistumiset kertoo vain asioista, yksilö ei vielä osaa. (Sutinen & Kuitunen, 2018, 56).

 

Johtaminen ja mokat

 

Organisaatiossa ja sen toiminnassa voidaan suhtautua mokiin eri tavoin. Mahtava Moka– kirjassa esitellään ääripäinä niin sanotut “pallokenttä”- ja “partio”-suhtautumistavat. Pallokenttä-malliin kuuluvat sellaiset yritykset, jotka eivät salli virheitä. Tai jos näin tehdään, ovat ne selkeitä ja kaikkien todettavissa. Termin määritelmä tulee jalkapallopelistä: joko maali tulee tai ei tule. “Partio”-malli edustaa taas toista päätä. Virheet sallitaan ja itseasiassa koko toiminta perustuu niiden tekemiseen. Suurin osa yrityksistä kuitenkin sijoittuu näiden väliin. Kuitenkin organisaatiossa voidaan suhtautua virheisiin joko niitä korostaen (partiomalli) tai niitä peittäen tai ne kieltäen (pallokenttämalli) tai jotain näiden väliltä. (Sutinen & Kuitunen, 2018, 89).

 

“Failure is simply the opportunity to begin again, this time more intelligently.”

Henry Ford

 

Johtajan roolissa on äärimmäisen tärkeää, että epäonnistumisten ei anneta vaikuttaa negatiivisesti toimintaan, vaan toimintaa on pystyttävä jatkamaan epäonnistumisen seurauksista huolimatta. Epäonnistumisista voidaan usein lohduttautua myös sillä, että usein ne synnyttävät jotain uutta. Mokien välttäminen ja pitäytyminen ainoastaan pelkissä onnistumisissa sitä vastoin aiheuttaa vanhoillisuutta, entisessä pitäytymistä, joka perustuu siihen virheelliseen uskoon, että mikä on toiminut hyvin tähän asti, toimii hyvin myös vastaisuudessa (Brown, 2012, 22). Se, onnistuuko tämä uusikaan ajatus tai toimintatapa, ei tietenkään ole varmaa. Tämän lisäksi epäonnistumisia ei tulisi toimintaa suunnitellessa liiaksi pelätä, vaan tärkeämpää on valmistautua hyvin siihen, miten toiminta jatkuu epäonnistumisen jälkeen.

 

Esimerkkitapauksia

 

Kirjassaan Brown esittelee monta esimerkkiä ihmisistä, joiden olisi pitänyt kaikkien menestymisen normaalien rakennuspalikoiden perusteella epäonnistua täysin. Niitä, jotka eivät seuranneet perinteisiä markkinointioppeja, mutta jotka siitä huolimatta ovat tällä hetkellä maailman menestyneimpien ihmisten joukossa. Valitsimme tähän esseeseen niistä itsellemme tunnetuimmat. Koimme pystyvämme tarttumaan niihin esimerkkeihin helpommin, koska tiesimme jo ennestään näistä henkilöistä edes joitain asioita. Otamme esseessämme esille Steve Jobsin ja Donald Trumpin. Näillä henkilöillä on varsin erilaiset taustat, mutta tietyt ominaisuudet ajattelutavassa ovat varmasti samanlaisia. Nämä ovat asioita, joiden ansiosta he ovat pystyneet menestymään siitä huolimatta, että heiltä ei sitä varsinaisesti odotettu.

 

Steve Jobs

 

Applen toinen perustajajäsenestä Steve Jobsista sai kirjan perusteella äärimmäisen nuivan kuvan. Kirjassa kerrotaan, kuinka Jobs esimerkiksi huijasi parhaalta ystävältään suurimman osan projektista saadun palkkion summasta, vaikka tämä oli tehnyt kaiken työn. Kerrotaan myös, kuinka tällaiset luonteenpiirteet ovat esiintyneet Jobsin myöhäisemmässä liike-elämässä. Hän on muun muassa useammin kuin kerran vetäytynyt sopimuksista ja pettänyt yhteistyökumppaninsa. Häntä ei myöskään asiakkaat tai loppukäyttäjät kiinnostaneet. Hän esimerkiksi kieltäytyi tekemästä Macin ja iPodin käyttöjärjestelmistä yhteensopivaa muiden järjestelmien kanssa, vaikka se olisi ollut helpottava tekijä käyttäjille (Brown, 2012, 155).

 

Tämä kaikki tiivistetään kirjassa yhdeksi liike-elämässä tärkeäksi ominaisuudeksi: häikäilemättömyydeksi. Ja sitähän Jobsilla riitti. Tämän lisäksi hän oli ällistyttävän kyvykäs ja rohkea markkinoija, joka ei suostunut esimerkiksi vetämään uuden Macintoshin mainosta pois vuoden 1984 Super Bowlista, vaikka Applen käteisvarat olivat kriittisessä pisteessä (Brown, 2012, 157). Häikäilemättömyys kuulostaa sanana rajulta, mutta loppujen lopuksi oikein ymmärrettynä ja oikealla tavalla esiin tuotuna se on juurikin yksi niistä avaimista, millä avataan epätodennäköisyyden ovi menestykseen.

 

Pohtiessamme Jobsin persoonallista ja häikäilemätöntä tyyliä tuli selväksi, että tämän kaltainen johtaminen oli meidän molempien mielestämme kovinkin etäisen tuntuista. Nykymaailmassa yritysjohtajilta odotetaan läpinäkyvyyttä ja luottamuksen rakentamista asiakkaisiin. Toki kun mietitään aikakautta, jolloin Jobs on työskennellyt, on kyseinen ohjelmisto- ja teknologia-ala ollut äärimmäisen kovassa kehityksen ja kasvun vaiheessa. Siinä vaiheessa on oikeasti voinutkin olla hyötyä häikäilemättömästä johtajasta. Tai kun katsoo tämänkin päivän Applea, niin on nimenomaan ollut.

 

Donald Trump

 

Donald Trump on varmasti yksi maailman tunnetuimpia liikemiehiä. Hänen taustallaan on varakas suku, mutta sekään ei ole luonut todennäköistä tietä menestykseen. Trump sai isältään lainan kunnostaakseen hotellin ja luisteluradan New Yorkin keskustassa. Luisteluradan saneerauksesta tuli Trumpin ponnistuslauta, ja seuraavana pystyyn nousikin Trump Tower 5th Avenuelle. Tästä Trump sai paljon potkua erilaisille kiinteistöprojekteilleen. Hän kasvatti varallisuuttaan ja tunnettuuttaan ökyrikkaana yrittäjänä. Tämä ei kuitenkaan loputtomiin jatkunut, vaan Trump huomasi 90-luvun alkaessa, että lainojen korot olivat kasvaneet kestämättömiksi hänen kasinobisnekselleen. Hän oli lähellä lopettaa hommat kokonaan. Tästä hän kuitenkin jääräpäisesti nousi rakentamalla uusia, suurempia nimikkokiinteistöjään, esimerkiksi Trump World Towerin. Lopullisen läpimurron Trump teki Diili -nimisellä tosi-tv -sarjalla, joka sekin menestyi kaikkien todennäköisyyksien vastaisesti.

 

Trump on myös kertonut itse omassa elämänkerrassaan syyn menestykseensä. Hänen mukaansa salaisuus on siinä, että he ovat esittäneet vaikeasti saatavaa. Nykyään vastaavanlaisia konsepteja on useampiakin, mutta tuohon aikaan se oli vielä uusi myyntitaktiikka. Trump näet tajusi, että myynti ei ole pelkästään asiakkaan kumartelemista. Tässä Trump otti myös suuren riskin, mutta kylmäpäisesti (Brown, 2012, 145).

 

Kaikki tämä on mahdollista Trumpin tietyn ominaisuuden ja hänen kehittämänsä taktiikan ansiota: äärimmäinen itseluottamus yhdistettynä käänteiseen asiakaskeskeisyyteen. Tämä taktiikka todellakin toimii. Ei hän muuten olisi nykyään esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti. Siihen, mitä olemme mieltä Trumpista presidenttinä, emme ota esseessä kantaa, mutta juurikin näiden kahden asian yhdistäminen näkyy siinäkin, miten hän Valkoisessa Talossa toimii esimerkiksi ulkopoliittisesti. Hän on yhteistyökumppanina äärimmäisen vaikea ja arvaamaton, mutta samalla ylitsepursuavan itsevarma.

 

Kirjassa esitellään monia muitakin esimerkkejä vastaavanlaisista elämänpoluista, ja niille löydetäänkin tietyllä tavalla yhdistäviä tekijöitä. Toki on ymmärrettävä, että yhtä tiettyä asiaa ei voi kiteyttää, mutta ominaisuuksia pystytään nimeämään. Merkittävimmät ominaisuudet “munaajille” ovat seuraavat: ambitio, aktiivisuus, astigmaattisuus, amplifikaatio, aforismi ja ambiguiteetti.

 

Ambitio

 

Yksi näitä henkilöitä yhdistäviä tekijöitä on ambitio, kunnianhimo. Näiden henkilöiden tekemisessä ambitio on näkynyt siten, että heidän ajatusmaailmaansa ei ole kuulunut missään vaiheessa tyytyä keskivertoon tai virran mukana kulkemiseen. Trumpin kunnianhimo näkyy esimerkiksi jokaisen hänen rakennuttamansa talon seinästä (Brown, 2012, 180).

 

Aktiivisuus

 

On varmasti sanomattakin selvää, että parhaimpien epäonnistujien menestyksen taustalla on aivan järjetön määrä työn raatamista. Esimerkiksi IBM:n perustaja Thomas Watson oli armoton työmies, joka teki älyttömän pitkiä työpäiviä ja jäi eläkkeelle vasta kuukausi ennen kuolemaansa 82-vuotiaana (Brown, 2012, 181). Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että menestyäkseen tulisi vetää koko elämänsä äärirajoilla tai tehdä töitä kuolemaansa saakka. Watson on vain äärimmäinen esimerkki siitä, että todennäköisyyksiä vastaan pelatessa työn määrällä on suuri merkitys.

 

Astigmaattisuus

 

Astigmaattisuudella tarkoitetaan tiettyä kykyä katsoa markkinoita ns. hajataittoisesti, jolloin on mahdollista nähdä uudet mahdollisuudet tavalla, johon kilpailijat eivät kykene. Tämän lisäksi tarvitaan rohkeutta toimia tämän vaiston osoittamalla tavalla. Esimerkiksi Coco Chanel vaistosi, että oli olemassa piilevä kysyntä vähemmän rajoittaville ja kankeille vaatteille. Hän muutti muodin ikuisiksi ajoiksi (Brown, 2012, 182). Usein poikkeukselliset toimintatavat ja idea herättävät kuitenkin lähtökohtaisesti ihmetystä ja epäluuloisuutta.

 

Amplifikaatio

 

Edellä mainituilla “epäonnistujilla” on myös käsittämätön taito erottua muiden kunnianhimoisten ihmisten joukosta. He kykenevät toimimaan itsensä promoottoreina muita ihmisiä kyvykkäämmin. He kykenevät synnyttämään puheenaiheita, jopa kiistoja ja väittelyä. He ymmärtävät ilmaisen julkisuuden arvon. Esimerkiksi Ryanairin johtajalla Ryan O’Learylla ei ole mitään ongelmaa saattaa itseään naurunalaiseksi, kunhan Ryanair pääsee jollakin tavalla samalla esille (Brown, 2012, 182).

 

Aforismi

 

Suuret menestyjät ajattelevat paljon. Tästä syystä heillä olisi aivan valtavasti jaettavaa ajatuksistaan. Se, mikä tekee menestyjän, on kyky kiteyttää ajatuksensa yhdeksi yksinkertaiseksi sanomaksi, iskulauseeksi.  Hyvän iskulauseen merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa, sillä kaikessa yksinkertaisuudessaan sillä on valtava vaikutus niin asiakkaisiin, työntekijöihin kuin yhteistyökumppaneihinkin. Esimerkiksi yksi IBM:n Watsonin pidetyimmistä iskulauseista oli “Think”. Sana luki käytännössä jokaisessa mahdollisessa paikassa (Brown 2012, 183).

 

Ambiguiteetti

 

“Menestyvä markkinointi tarvitsee usein annoksen epävarmuutta, salaperäisyyttä, yhteensopimattomuutta, tulkinnanvaraisuutta” (Brown, 2012, 184). Monille mieleenpainuville iskulauseille yhteistä on, että ne jättävät kuulijalleen tilaa mielikuvituksen käyttöön. Tämä luo samaistumisen tunnetta esimerkiksi asiakkaiden keskuudessa, jolloin ostopäätös tuntuu helpommalta. Esimerkkinä edelleen Watsonin “Think”: mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa? Kysymykseen on todennäköisesti yhtä monta vastausta kuin on iskulauseen kuulijoitakin.

 

 

Pohdinta: Mokaaminen Valuessa

 

Yksi olennaisimmista osista mokien esiintuomisessa yrityksessä on organisaation luottamuksen taso. Yksinkertaistettuna, mitä parempi luottamus organisaatiossa on, sitä helpommin mokia uskalletaan tuoda ilmi yksilöiden toimesta. “Luottamus on osapuolien halukkuutta asettua haavoittuvaiseksi toisiinsa nähden.” (Sutinen & Kuitunen, 2018, 119).

 

Tiimissämme on puhuttu paljon psykologisesta turvallisuudesta, jota voidaan osittain rinnastaa luottamukseen. Uskallat muun muassa tuoda eriäviä mielipiteitä esille tai kysyä “tyhmiä kysymyksiä” ilman pelkoa, että joutuisit naurunalaiseksi. Näiden lisäksi uskallat myös kertoa mokista.

 

Puhuimme juuri Valuen pajassa mokaamisen kulttuurista omassa tiimissämme. Totesimme, että mokia ei tuoda esiin niin aktiivisesti kuin voisi olla mahdollista. Koemme kuitenkin, että luottamuksemme ja psykologinen turvallisuuden tunne on tällä hetkellä tiimissämme korkealla. Keskusteluissa heräsi ajatus, että mokien esiintuomisen puute voi mahdollisesti johtua esimerkiksi siitä, että annamme vielä mielestämme liian vähän palautetta. Aktiivisemmalla palutteenannolla voimme luoda ilmapiiriä, jossa saa helpommin tuotua julki omat mokamme. Näistä mokista oppiminen voisi kuitenkin olla tiimillemme elintärkeää.

 

 

Lähteet

 

Brown, S. 2012. Munaa Kunnolla! Mokien kautta menestykseen. Liettua: BALTO Print

Sutinen, M. & Kuitunen, M. 2018. Mahtava moka. Uskalla, opi ja menesty. Helsinki: Alma Talent.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close