Johdanto

Jo viime keväänä taloustiimissä ollessani, olen perehtynyt yrityksen ja erityisesti osuuskuntien verotukseen. Tänä syksynä olen kuitenkin pyrkinyt syventämään oppiani, ja selvittämään miksi näin toimitaan ja miten Proakatemian ulkopuolisessa yrityksessä verotus toimii.

Tässä esseessä tarkoitukseni on selventää yrityksen verotukseen vaikuttavia tekijöitä, sekä selventää muutamia verotuksen kannalta tärkeitä termejä. Tavoitteenani on kerryttää esseiden ja kirjallisuuden avulla kattava talousosaaminen tulevaisuutta varten.

Esseessä perehdyn verotukseen liittyviin asioihin osuuskunnan kautta, sillä opit on helppo yhdistää osuuskuntamme toimintaan.

Yrityksen tulovero

Osuuskunta maksaa tuloveroa yrityksen verotuksessa. Tuloveron määrä on 20 prosenttia osuuskunnan tuloksesta. Tulos saadaan selville, kun vähennetään veronalaisista tuloista vähennyskelpoiset menot ja aikaisempien vuosien tappiot. Veronalaisiksi tuloiksi lasketaan esimerkiksi yrityksen tuotteiden ja omaisuuden myynnistä saadut tulot. Vähennyskelpoisiksi menoiksi lasketaan esimerkiksi palkat, vuokrat ja yritystoimintaan liittyvät ostot.

Mikäli osuuskunnasta nostetaan palkkaa, palkasta maksetaan henkilökohtaista ansiotuloveroa. Osingoista, ylijäämänpalautuksesta ja osuuskorosta maksetaan henkilökohtaista pääomatuloveroa. Kaikki yrityksestä maksetut palkat pienentävät yrityksen tulosta ja samalla maksettavan tuloveron määrää.

Yrityksen on tehtävä veroilmoitus Verohallinnolle kerran vuodessa tuloverotusta varten. Ilmoituksessa tulee olla yrityksen tuotot ja kulut, varat ja velat sekä muut mahdolliset tiedot kuluneelta verovuodelta. Osuuskuntien tulee tehdä neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Tulovero maksetaan aina ennakkoverona. Verohallinto määrää ennakkoveron yrityksen edellisen kauden verotettavan tulon pohjalta. Uusissa yrityksissä tuloveron määrän määrittää oma arvio yrityksen ensimmäisen tilikauden liikevaihdosta ja verotettavan tulon määrästä. (Suomi.fi, 2021) Esimerkiksi Roimassa on maksettu tänä vuonna ennakkoveroa arvion mukaan siitä, mikä yrityksemme liikevaihto tulee olemaan.

Roimassa on puhuttu syksyn 2022 aikana siitä, mikä olisi meidän kohdallamme järkevin tapa toimia tuloverotuksen kanssa. Monissa tiimeissä toimitaan niin, että ennen tilikauden päätöstä tehdään mahdollisimman paljon hankintoja tai nostetaan rahat palkkoina tai laskutuksen kautta pois osuuskunnan tililtä, jotta maksettavan tuloveron määrä olisi mahdollisimman pieni. Roimassa emme ole vielä tehneet tarkalleen päätöstä siitä, kuinka haluamme toimia.

Arvonlisävero

Arvonlisäverolla tarkoitetaan tuotteen tai palvelun arvonlisää verottavaa veroa. Arvonlisävero on osa tuotteen tai palvelun myyntihintaa. Yleisin arvonlisäverokanta Suomessa on 24 prosenttia, mutta Suomessa on myös arvonlisäverokannat 0, 10 ja 14 prosenttia.

Arvonlisävero on kulutusvero, joka koskee lähes kaikkia tavaroita ja palveluita Suomessa. Se on välillinen vero, eli veron osuuden tuotteesta tai palvelusta maksaa aina lopullinen kuluttaja.

Niin osuuskuntien kuin muidenkin yritysmuotojen on liityttävä arvonlisävero rekisteriin, mikäli yrityksen liikevaihto ylittää 15 000 euroa tilikauden aikana. (Accountor, 2022) Näin ollen myös Roima Team Osk. on arvonlisävero velvollinen osuuskunta.

Arvonlisävero tulee ilmoittaa ja maksaa Verohallinnolle itsenäisesti. Yleisesti eräpäivä on sitä seuraavan kuun 12. päivä. Esimerkiksi siis heinäkuun arvonlisävero tulee maksaa syyskuun 12. päivään mennessä.  (Suomi.fi, 2021) Yritykset voivat kuitenkin hakeutua myös pidemmän verokauden piiriin, jos liikevaihto on pientä. Esimerkiksi yritys, jonka vuosittainen liikevaihto on alle 30 000 euroa, voi ilmoittaa ja maksaa arvonlisäverot vain kerran vuodessa. Ja mikäli yrityksen liikevaihto on alle 100 000 euroa arvonlisäveron voi ilmoittaa ja maksaa neljä kertaa vuodessa. Pidempi verokausi voi joissain tapauksissa tuoda yritykselle kassanhallinnallisia etuja, sillä pidemmän verokauden ansiosta yrityksen kassassa on rahoitusmielessä hetkellisesti enemmän rahaa.  (Accountor, 2022)

Mikäli yrityksellä on kirjanpitäjä, hän laskee maksettavaksesi tulevan arvonlisäveron toimittamiesi tositteiden ja kuittien perusteella. Tämän jälkeen kirjanpitäjältä saa alv-laskun maksettavaksi. On myös mahdollista valtuuttaa tilitoimisto tekemään alv-ilmoituksen yrityksen puolesta. (Accountor, 2022)

Koska Roiman arvio ensimmäisen tilikauden liikevaihdosta on alle 100 000 euroa, olemme maksaneet arvonlisäveroa neljä kertaa vuodessa, kolmen kuukauden välein. Kirjanpitäjämme ilmoittaa meille maksettavan arvonlisäveron määrän. Arvonlisäveron maksutiheyttä voi kuitenkin muokata, ja kirjanpitäjämme on jo kertaalleen ehdottanut sen muokkaamista kuukausittaiseksi.

Tuloslaskelma

Tuloslaskelma kertoo mistä yrityksen tulos on syntynyt tarkasteltavan jakson aikana. Jakso määräytyy tavallisesti kirjanpidon jaksotuksen mukaisesti, mutta voi olla myös muilla perustein valittu ajanjakso tai koko tilikauden mittainen jakso. Tuloslaskelma on siis yrityksen kannattavuuslaskelma, jolla kuvataan yrityksen tietyn ajanjakson tuottoja ja menoja.

Tuloslaskelma alkaa yrityksen liikevaihdon kirjaamisesta. Sen lisäksi tuloslaskelmaan kirjataan liiketoiminnan muut tuotot kirjanpidossa, tällaisia ovat esimerkiksi yrityksen saamat tuet ja pienillä yrityksillä arvonlisäveron alarajahuojennus kirjataan muihin tuottoihin.

Myös materiaalit ja palvelut eli yrityksen suoranaiset ostot, henkilöstökulut, poistot ja arvon alentumiset, liiketoiminnan mahdolliset muut kulut, liikevoitto, rahoitustuotot ja -kulut, voitto tai tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, tuloverot ja tilikauden voitto kirjataan tuloslaskelmaan. (Tilitoimistoaly.com, nd)

Kaikessa yksinkertaisuudessaan tuloslaskelmassa siis vähennetään tuotoista vähennyslaskulla seurantajakson aikana kertyneet kulut. Myös Roimassa kirjanpitäjämme lähettää kuukausittain tarkasteltavaksi tuloslaskelman.

Tase

Tase kertoo sen, mistä yrityksen varat ovat lähtöisin ja mihin ne ovat sitoutuneet laskentahetkellä. Tase jaetaan vastaaviin ja vastattaviin. Vastaavat puolestaan jaetaan vielä pysyviin vastaaviin ja vaihtuviin vastaaviin. Vastattavat jaetaan omaan pääomaan ja vieraaseen pääomaan.

Pysyviin vastattaviin kirjataan mm: aineettomat hyödykkeet, aineelliset hyödykkeet ja sijoitukset. Pysyvillä vastaavilla pystytään näyttämään, miten paljon yrityksen rahoista on kiinni esimerkiksi koneissa (aineellinen hyödyke) tai esimerkiksi erilaisissa tietokonelisensseissä (aineeton hyödyke). Vaihtuviin vastaaviin kirjataan varaston arvo, lyhyt ja pitkäaikaiset saamiset, rahoitusarvopaperit, rahat ja pankkisaamiset laskentahetkellä.

Vastattavaa puolella omaan pääomaan kirjataan osuuspääoma, mahdolliset muut rahastot, edellisten tilikausien tappio tai ylijäämä ja käynnissä olevan tilikauden ylijäämä tai tappio. Vieraat pääomat jaetaan vielä erikseen pitkäaikaisiin tai lyhytaikaisiin vieraisiin pääomiin. Omaa pääomaa osuuskunnassa ovat esimerkiksi liittymishetkellä maksetut osuusmaksut. (Perustajanopas.pellervo.fi, nd)

Vaikka toimin viimekeväänä Roiman taloustiimissä, tase on ollut tähän asti melko epäselvä. Meillä ei esimerkiksi ole tarkalleen tiedossa, onko kirjanpidossamme Puhdistustiimin ja BoomBattlen ostot kirjattu taseeseen vai tuloslaskelmaan. Pidimme syksyllä pajan yrityksen verotuksesta, ja vasta siellä minulle selkeni mitä taseella osuuskunnassamme tarkoitetaan. Toimiva ohjenuora siitä, mitkä menevät taseeseen ja mitkä tuloslaskelmaan on yksinkertainen: alle 2,5 vuoden käyttöikä ja hinta alle 1200 euroa laitetaan tuloslaskelmaan ja ehtojen ylittävät menevät taseeseen. Nykyisen taloustiimimme täytyykin ennen tilikauden päättymistä ottaa selvää, miten taseeseen on kirjattu erinäiset kalustot yms.

Poistot

Kun yrityksissä tehdään suuria investointeja, esimerkiksi uutta kalustoa, rakennuksia tai koneita, hankintakulu jaetaan sen koko käyttöiälle, jotta se ei vääristäisi yhden tilikauden kirjanpitoa tuoden suurta kulua tehdyistä hankinnoista vain yhdelle kaudelle. Jokainen kirjanpitovelvollinen yritys, jolla on kuluvaa käyttöominaisuutta eli koneita yms. on velvollinen laatimaan poistoista poistosuunnitelman ja vähentämään niiden hankintamenoa käyttöiän aikana. Poistot tehdään aina sitten kun kone/kalusto otetaan käyttöön, eli ei vielä ostohetkellä. (tiliduunari.fi, 2016)

Koneista, kalustoista ja muista irtaimesta yrityksen käytössä olevasta käyttöomaisuudesta voi tehdä korkeintaan 25%:n poiston vuodessa. (vero.fi, 2021)

Käytännössä poistojen teko tehdään niin, että uusi kone tai kalusto kirjataan kirjanpidossa taseeseen. Merkitystä hankintahinnasta tehdään poistoja aina ennalta määritellyn poistosuunnitelman mukaisesti. Kun poisto on kirjattu taseeseen, koneen tai kaluston arvo laskee taseessa ja poistettu summa siirtyy yrityksen kuluksi. Poistosuunnitelma kullekin koneelle tai kalustolle tehdään sille ajanjaksolle, jolla sen oletetaan olevan yrityksen käytössä. (tiliduunari.fi, 2016)

Lähteet:

Accountor. 06.04.2022. Arvonlisäveron ABC – Usein kysytyt kysymykset. Verkkosivu. Viitattu 12.10.2022. https://www.accountor.com/fi/finland/blogi/arvonlisavero-alv

Perustajanopas.pellervo.fi. nd. Osuuskunnan perustajan opas – Osuuskunnan talous. Verkkosivu. Viitattu 28.10.2022. https://perustajanopas.pellervo.fi/talous-tasapainoon/

Suomi.fi. 20.05.2021. Yrityksen tulovero. Verkkosivu. Viitattu 12.10.2022. https://www.suomi.fi/yritykselle/talouden-hallinta-ja-verotus/yritysverotus/opas/yritysverotus/yrityksen-tulovero

Tiliduunari.fi. 09.09.2016. Mitä poistot ovat? Verkkosivu. Viitattu 28.10.2022. https://www.tiliduunari.fi/mita-poistot-ovat/

Tilitoimisto äly. nd. Kirjanpito-opas: Mitä tuloslaskelma kertoo yrityksestä? Verkkosivu. Viitattu 28.10.2022. https://tilitoimistoaly.com/tuloslaskelman-tulkinta/

Vero.fi. 16.09.2021. Poistot ja pienhankinnat- liikkeen- tai ammatinharjoittaja. Verkkosivu. Viitattu 28.10.2022. https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/liikkeen-tai-ammatinharjoittaja/poistot-ja-pienhankinnat/