Tampere
11 Dec, Monday
-8° C

Proakatemian esseepankki

Miten yritysten tulisi toimia ilmastokriisissä ja suhtautua kuluttamisen vähentämiseen?



Kirjoittanut: Milja Salo - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Kaikki kuluttamisesta
Julia Thurén
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Miten yritysten tulisi toimia ilmastokriisissä ja suhtautua kuluttamisen vähentämiseen?

Koen velvollisuutta siitä, että minun tarvitsee miettiä tätä kysymystä jatkuvasti, koska opiskelen yrittäjyyttä. Minun täytyy yrittäjänä olla tietoinen ympäristökriisistä ja osata toimia oikein ilmastonmuutosta vastaan. En tarkalleen edes tiedä, että millainen tulevaisuuden yrittäjä on, koska tuntuu siltä, että se muovaantuu jatkuvasti, kun ihmiset tulevat tietoisemmaksi ja kuluttavat vähemmän, sekä oppivat lisää ekologisuudesta ja vastuullisuudesta. Kun kuluttamista täytyy vähentää, niin millaisia yrityksiä tulevaisuudessa on? Mitä palveluja tai tuotteita yritykset tarjoavat? Kun mietin asiaa, ahdistun, ja ajattelen että voiko minusta sittenkään tulla yrittäjää. Yrittäjä myy aina jotain, omaa osaamistaan, jotain palvelua tai tuotetta. Mutta kun kuluttamista tulee vähentää radikaalisti, niin mitä yrittäjät sitten voivat myydä?

Luin Julia Thurenin kirjan Kaikki kuluttamisesta, kirjassa puhuttiin mm. talouskasvusta ja kiertotaloudesta, ja aloin miettiä sitä, miten yrittäjän tulisi ajatella näistä asioista, ja miten itse ajattelen. Unelmani on olla yrittäjä, työllistää itseni lisäksi myös muita, sekä tehdä sellaista työtä josta nautin ja alalla joka on intohimoni. Jos toteuttaisin unelmani, en tiedä kuinka paljon se kannattaisi kiertotaloutta ja ekologisuutta, kun kuluttamista siis tulisi vähentää ja maapallo pelastaa. Ymmärrän sen, että jos muutoksia ei tehdä sekä jokaisen päivittäisessä elämässä, että globaalisti, niin lapsemme ja lapsenlapsemme joutuvat elämään turvattomassa maailmassa. Mutta entä minun unelmani? Olenko siis kohtuuttoman itsekäs, kun tavoittelen sellaista elämää, jossa pyöritän onnellisena omaa yritystäni, joka kehottaa ihmisiä kuluttamaan, vaikka se tulee pilaamaan tulevaisuudessa kaikkien elämän.

Kirjassa käsitellään sitä mikä on yritysten rooli hiilineutraaliuteen pyrkimisessä ja omasta mielestäni yksi tärkeimmistä on viherpesun välttäminen. Kuluttajat oppivat yhä enemmän arvostamaan yrityksissä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, sekä osaavat oikeasti tutkia yritysten taustoja. Pidän siis tärkeänä sitä, että markkinointia ei toteuteta harhaanjohtavasti ja sitä kautta saada tuotteita myytyä, vaan tuodaan avoimesti ja rehellisesti asiakkaille ilmi se miksi tuote tai palvelu kannattaa ostaa juuri kyseisestä yrityksestä, ja sen myötä kannustaa ihmisiä tekemään parempia valintoja.
Kirjassa avataan kiertotalouden periaatteita ja kehotetaan esimerkiksi vuokraamaan tavaroita omistamisen sijaan, mikä olisi kestävämpää ja voisi synnyttää myös uutta liiketoimintaa. Myös olemassa olevien tavaroiden pidennettyä käyttöikää alleviivataan, esimerkiksi vaatteiden huoltopalvelu olisi järkevää, mutta kuluttajat pitäisi saada myös hyödyntämää palvelua ja ymmärtämään sen vaikutus.

Euroopan parlamentti esittää parhaillaan EU-lakia, joka velvoittaisi yrityksiä täyttämään ihmisoikeus- ja ympäristövaatimukset koko arvoketjussaan. Laki velvoittaisi yritystä tunnistamaan ja korjaamaan aiheuttamansa haitalliset vaikutukset ympäristölle ja ihmisille koko tuotanto ketjussaan. Arvoketjulla tarkoitetaan prosessia, jossa raaka-aineesta muodostuu valmis tuote. Jos yritysvastuulaki tulisi voimaan koko EU-alueella, se tarkoittaisi sitä, että tänne ei enää saisi tuoda tavaraa, joka on valmistettu epäinhimillisissä olosuhteissa. (Thuren, 2021) Tämä on mielestäni hyvä, että vastuuta ei sysätä ainoastaan yrittäjille, vaan vaaditaan myös lakien puitteissa vastuullisuutta. Kirjassa pohdittiin myös sitä miten lain toteuttaminen käytännössä tapahtuisi ja nähtäväksi jää myös se, kuinka moni yrityksistä ajautuu ongelmiin, mikäli eivät pysty velvoitteita täyttämään.

Kirjassa nousi esiin mielenkiintoinen näkökulma, jota en ollut itse aikaisemmin ajatellut, että nousevana trendinä alkaa olla yritysmuoto, jonka ensisijaisena tarkoituksena on jonkun ongelman ratkaiseminen ja arvonluonti, eikä voiton tuottaminen.
”Kapitalisteinen järjestelmä kannustaa yrityksiä kasvamaan mahdollisimman isoiksi ja myymään tuotteitaan mahdollisimman paljon. Tällöin yrityksen osakkeenomistajat saavat mahdollisimman paljon voittoa. Yritysten perimmäinen tavoite ja syy olla olemassa on siis voiton tavoittelu, ja moni yritys tekee tätä melko lailla keinoja kaihtamatta. Kapitalismin kytkös ilmastokriisiin on siinä, ettei yrityksillä ole juurikaan ollut kannustimia olla kuluttamatta luonnonvaroja ja fossiilista energiaa mielinmäärin.” (Thuren, 2021)
EU pyrkii nyt puuttumaan yritysten ulkoisvaikutuksiin päästökaupalla, mutta myös muita keinoja on ehdotettu kuten esimerkiksi ympäristöhaittavero ja hiilivero.
Thurenin kirjassa puhutaan myös ”talouskasvuriippuvuudesta”, tällä hetkellä valtion toimivuutta, hyvinvointia ja onnistumista mitataan BKT:lla. Talouskasvu luo ja ylläpitää työpaikkoja ja ostotapahtumia, ja nämä tuottavat valtiolle verotuloja, mikä on siis hyvä. Kirjassa kuitenkin haastetaan ajatusta, että tarvitseeko ja voiko talous vain kasvaa loputtomiin ja että voisivatko yritykset tehdä esimerkiksi nollatulosta. Pitäisikö tulevaisuuden yritysten satsata sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen kasvun sijaan?

Kirjaa lukiessa sain aivoni solmuun muutaman kerran, sillä ylipäänsä ilmastokriisi aiheena ahdistaa minua valtavasti ja sitten kun siihen vielä lisätään yritysten osuus ja vastuu tässä tilanteessa, asiat menevät monimutkaisemmaksi. Koen että yksittäisten kuluttajien on suhteellisen helppoa tehdä ”oma osuutensa” ilmastokriisissä, mutta se miten yrittäjien tulisi toimia ei ole mielestäni täysin selvää. Kun esimerkiksi tiimimme kanssa puhumme yritysideoista ja uusista innovoinneista, lähes aina puheissa on keskiössä se, miten idea tuottaisi mahdollisimman paljon rahaa, eikä vaikka jonkin yhteiskunnallisen ongelman ratkaiseminen. Myös oma unelmani, josta aikaisemin kerroin, perustuu yritysideana vain siihen että saisin toteuttaa itseäni ja luovuuttani, sekä tehdä työtä omien mielenkiintojeni ympärillä, mutta onko se enää tulevaisuuden yrittäjälle sallittua?

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close