Tampere
18 Nov, Monday
6° C

Proakatemian esseepankki

Miten tunnistan hankalan tyypin?



Kirjoittanut: Karoliina Kovalainen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Kukapa ei olisi joskus tavannut hankalaa, vaikeaa tai ikävää ihmistä? Kyseessä on henkilö, joka juonittelee selän takana, etuilee kahvijonossa, suuttuu tyhjästä, unohtaa lupauksensa, pettää, jättää ja kieroilee. Hän tekee sopimuksia, jotka eivät pidä ja suunnitelmatkin muuttuvat moneen otteeseen. Hankala ihminen saa olon kohtaamisessa tai sen jälkeen tuntumaan ikävältä. Omasta mielestään hän ei koskaan ole syypää mihinkään.

Hankaluus voi ilmetä ilkeytenä, välinpitämättömyytenä, jääräpäisyytenä, ahneutena, aggressiivisuutena tai kateellisuutena. Jopa ylenpalttisena myöntyneisyytenä. Hankalassa ihmisessä on jotain pelottavaa ja myös jotain kiehtovaa. Hänessä on jotain erilaista, jotain mistä pitää ottaa selvää. Hankalan vastakohta on usein tylsä. Siksi mieli vetää kohti hankaluutta – hankaluus koukuttaa meitä.

Hankalan vastakohta, tylsä, on kuitenkin niin sanotusti peruskiva tyyppi. Peruskiva tyyppi ei välttämättä ole hyvä pitämään puoliaan. Hän uskoo lähtökohtaisesti kaikista hyvää, eikä halua riidellä pikkuasioista. Arvostamme ihmistä, joka ei ole ihan täysin nössö jokaisessa asiassa. Ihminen, jolle kaikki käy, ei säväytä. Mutta itseasiassa ihminen, joka ei ollenkaan pidä puoliaan, voi ollakin todella hankala tyyppi. Monille meistä harmaa on värinä miellyttävä, mutta ei ainoana värinä maailmassa. Tietty määrä hankaluutta tuo väriä. Silloin peruskiva tyyppi osaa jämäkästi edes joskus ärähtää ja pitää puolensa.

Hankalia ihmisiä on olemassa erilaisia. On olemassa esimerkiksi näkyvästi hankalia ja näkymättömästi hankalia tyyppejä. Näkyvästi hankala tyyppi on ikään kuin hankaluusmagneetti. Hän tiedostaa hankaluutensa ja käyttää sitä hyödykseen esimerkiksi kyseenalaistaen kaiken, kun siihen tulee mahdollisuus. Näkymättömästi hankala ei tiedä olevansa hankala. Hän piilottaa hankaluuden niin muilta kuin itseltäänkin lahjakkaasti. Hän on se ihminen, joka projektin alkuun saattamisen viime metreillä takertuu johonkin pikku seikkaan, jonka takia koko projekti viivästyy. Näkymättömästi hankala ihminen uskoo itse oman puuttumisensa olevan hyvä asia. Hän ei avaa silmiään sille, että hänen mielestään hyvä pointti, joka saattaa muuttaa suuntaa projektissa täysin, onkin hidastava tekijä. Asian ilmi tuominen ei välttämättä lopulta ole siis ollenkaan sen arvoinen.

On olemassa myös ihmisiä, jotka ovat hankalia kaikille, mutta on myös ihmisiä, jotka ovat hankalia vain joillekin.

Hankaluus vaihtelee paitsi henkilön myös elämäntilanteen ja kokemusten mukaan. Ylivilkas ja siksi hankala lapsi saattaa olla aikuisiällä itse rauhallisuus, kun taas suloisesta lapsesta saattaa kuoriutua kärttyisä aikuinen – yksi tulee suloiseksi, toinen monsteriksi.

Vaihtelua esiintyy myös yksittäisissä tilanteissa: Esimerkiksi äkillinen stressaava tilanne, kuten tulevat kokeet tai treffit, voi johtaa ylipursuavaan ilkeilyyn. Toisaalta joku ikävystyy normaalielämään ja alkaa hakea hankaluuksia ihan vain tunteakseen olevansa elossa. Ihminen voi hermostua sekä sateesta että auringonpaisteesta, kun ne vain tulevat vääränä hetkenä.

Joillakin ihmisillä hyvä ja paha rooli vaihtavat paikkaa hyvinkin nopeasti. Pienillä lapsilla tämä on ymmärrettävää, mutta tunnekuohuileva aikuinen voi olla aika pelottava. Jotkut ihmiset eivät edes tunnista näitä tiloja itsestään: aamulla he ovat päivänsäteitä ja illalla itse ilkimyksiä. Yksittäinen sana tai katse voi laukaista äärimmäisiä tunnereaktioita. Joskus ihminen voi jopa itsekin jälkikäteen hämmästellä omia reaktioitaan.

Kaikkiaan hankaluutta voidaan mitata toisaalta sen määrän – toisaalta myös sen pysyvyyden mukaan. Ihannetapauksessa ihmisessä on niin pysyviä kuin muuttuviakin piirteitä. Lisäksi ihminen tarvitsee pärjätäkseen myös sopivan kokoisen kasan hankaluutta. Usein se on joustavuus, joka tekee hankaluudesta hallitun elämänkumppanin.

Hankaluuden ulottuvuuksia

Ei näy ulospäin – Näkyy ulospäin

Antaa myöten – Pitää aina puolensa

Tiedostamaton – Tietoinen

Välittää seurauksista – Ei välitä seurauksista

Joillekuille hankala – Kaikille hankala

Tilanne vaikuttaa hankaluuteen – Aina hankala

Pieni annos hankaluutta – Iso määrä hankaluutta

Ajoittainen hankaluus – Pysyvä hankaluus

 

Entäpä sitten, kun tiedostan itse olevani välillä – ja olen aiemmin ollut enemmänkin – juurikin sellainen hankala tyyppi? Miten hankaluudesta pääsee eroon? Itsehoito on hankalalle ihmiselle tärkeää, mutta tietysti varsin vaikeaa: Omaa hankaluutta ei aina nimittäin huomaa. Hankaluuden tiedostaminen voi olla pitkä prosessi. Joskus yksittäinen tapahtuma voi auttaa näkemään lähelle. Joskus siis oivallus omasta käyttäytymisestä tulee nopeasti ja vaivattomasti, toisinaan pitää hakata vuosikausia päätä seinään ennen kuin oivalluksen lamppu pään sisällä alkaa syttyä.

Kun hankala tyyppi alkaa tarkkailla omaa ajatuksenjuoksuaan, tunnetilojaan ja käyttäytymistään, hänelle avautuu mahdollisuus alkaa muuttaa niitä. Yksi hyvä tapa kehittää itsetuntemustaan on käyttää apuna erilaisia testejä – netistä tai kirjoista löytyviä tai itse kehiteltyjä.

Halu muutokseen ei usein tulekaan itseltä vaan muilta. Ihminen haluaa helpommin muuttua, kun puoliso, ystävä tai vaikka vanhemmat toivovat sitä. Toisaalta kukkokaan ei käskien laula, joten muutoksen halu hankaluuden suhteen voi jäädä näennäisesti tärkeämpien asioiden alle. Usein muutosta hidastaa myös se tosiasia, että ilman muutostakin pärjää. Muutos tapahtuukin lopulta vasta, kun seuraamukset vanhan jatkamisesta ovat itselle tai ympäristölle yksinkertaisesti liian kovat.

Kun muuttumisen motivaatio on kunnossa, pitää päättää, onko tavoite muuttua vain vähän vai kokonaan. Pienet välitavoitteet ovat hyviä, koska niiden tavoittaminen on usein kohtuullisen helppoa ja onnistumisesta motivaatio suurempia tavoitteita kohtaan vain kasvaa. Jotkut toki haluavat muuttua kertarysäyksenä, ettei tarvitse jäädä pidemmäksi aikaa asiaa mietiskelemään ja siitä kitisemään – kuten kirjassa mainitaan. Tavoitteen ollessa kirkas, on syytä miettiä, kuka tavoitteen saavuttamisessa voisi auttaa ja millä keinoin. Taakka on nimittäin raskas kantaa yksin.

Olen tiedostanut jo aiemminkin olevani tavallaan hankala tyyppi. Olen kuitenkin halunnut jatkuvasti etenkin Proakatemian aikana lieventää hankaluuttani. Olenkin saanut apua siihen muutamilta tiimikavereilta ja valmentajalta, jotka uskaltavat huomauttaa hankaluudestani esimerkiksi sanavalinnoissa, jos se menee minulta itseltäni ohi. Tässä on vielä huomattavan paljon kehitettävää, mutta olen kyllä sitoutunut tavoitteeseeni. En siedä itsekään hankalia tyyppejä, joten miksi olisin itse sellainen muille?

Muutokseen sitoutumisen jälkeen se etenee ainakin toivon mukaan omalla painollaan. Hankala ihminen alkaa kokeilemaan ja testaamaan, mitä tapahtuu, jos asioita tekee hiemankin eri tavalla. Ennemmin tai myöhemmin hän tekee kokeilun, josta kaikille tulee hyvä mieli. Näin hän alkaa tehdä samaa tai samantyyppistä uudelleen ja uudelleen, ja käyttäytyminen alkaa muuttua parempaan suuntaan. Tällaiset kokeilut kannattaa tehdä tietoisena siitä, mitä on tekemässä, missä ja milloin. Kannattaa myös päättää, milloin kokeilu lopetetaan joksikin aikaa tai kokonaan. Joidenkin hankaluus onkin juuri se, että he eivät osaa enää lopettaa. Vitsi voi olla hyvä kerran kuultuna, mutta kukaan ei jaksa kuunnella samaa vitsiä uudelleen kymmeniä kertoja.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close