


Miten tavoitteisiin päästään?
Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Voiko ilman tavoitteita menestyä tai miten tiedät menestyneesi ilman tavoitteita. Ajatus tavoite esseen kirjoittamisesta lähti liikkeelle pelosta tai uskosta siihen, että emme tiimin tai projektin kanssa pääse asettamiimme tavoitteisiin. Aloinkin miettiä syvällisemmin syitä tämän todennäköisen epäonnistumisen takana. Miten rakennamme tavoitteemme niin, että ne vievät toimintaa haluttuun suuntaan ja ovat samalla haastavia mutta joustavia.
Lähdetään liikkeelle siitä, miksi tavoitteita ylipäätään asetetaan. Ajattelen itse tavoitteiden olevan tärkeitä, koska ne lisäävät työn tehokkuutta ja antavat toiminnalle suuntaa. Seuraamalla aktiivisesti tavoitteitamme suuntaamme toimintaamme haluamaamme suuntaan. Tavoitteiden saavuttaminen voi olla myös mittari henkilökohtaiselle, tiimin tai yhteisön menestykselle. Mikäli saavutamme tavoitteemme voimme kokea menestystä työssämme.
Aikaisemmassa elämässä en koe asettaneeni itselleni selkeitä tavoitteita. Vaan kyse onkin ollut enemmän isommista tai pienemmistä unelmista. Mielestäni tavoitteen tai unelman erottaa sillä, että tavoitteeseen kuuluukin suunnitelma siitä, miten siihen päästään. Voiko siis olla, että olemmeko tähän mennessä asettaneet vain unelmia emmekä tavoitteita?
”Tavoitteet on hyvä erottaa unelmista. Tavoitteisiin kuuluu suunnitelma ja prosessi. Prosessista ei tarvitse nauttia, mutta se vaatii keskittymistä ja kestämistä. Tavoite ilman prosessia on pelkkä unelma.” (Rautaarajalta.fi. 2019)
Tavoitteen asettaminen varmasti lähteen usein liikkeelle unelmasta. Tavoite puolestaan poikkeaa unelmasta niin, että tavoitteelle luodaan selkeä suunnitelma, miten tavoitetta kohti päästään. Kun tavoite on tarpeeksi merkittävä, selviää myös epämukavien tehtävien tekemisestä, koska tietää niiden olevan välttämättömiä tavoitteen saavuttamisen kannalta.
Tähän mennessä akatemia uran aikana tavoitteita on asetettu 6kk päähän ja tavoitteita on käsitelty vain niitä asettaessa ja seuraavan kerran deadlinen umpeutuessa. Pitäisikö tavoitteita ajatella enemmänkin työkaluna, jolla ohjaamme jokapäiväistä toimintaamme. Tavoitteisiin pääsyä seuraamalla ja korjaamalla helpotamme omaa toimintaamme, emmekä huomaa vasta 6kk kuluttua menneemme täysin väärään suuntaan. Mikäli tiimissäsi tai edustamassasi yrityksessä tavoitteista puhutaan vain niitä asettaessa ja deadlinen umpeutuessa ei tavoitetta työkaluna mielestäni käytetä oikein. Haluan puhua tavoitteesta työkaluna, koska koen tavoitteen olevan työssä käytettävä väline eli työkalu.
Olen jakanut tavoitteen käyttämisen seitsemään eri askeleeseen, joita noudattamalla pääset helpommin tavoitteisiisi.
Tavoitteen käyttämisen tikapuut
- Tavoitteiden asettaminen SMART:isti
- Mittarien luominen
- Seurannan suunnittelu
- Välitavoitteiden asettaminen
- Seurannan toteuttaminen
- Tavoitteiden uudelleen arviointi
- Tavoitteisiin pääsy ja uusien tavoitteiden asettaminen
Tavoitteiden asettaminen ja SMART-malli
Tavoitteen asettaminen on tavoitteisiin pääsyn kannalta kaikista kriittisin vaihe. SMART-malli on muistisääntö tavoitteiden asettamisen kriteereihin. Mallia tunnetusti käytti ensimmäistä kertaa George T. Doran 1981. SMART-mallin tavoitteena on asettaa tavoitteet niin, että niihin oikeasti päästään. SMART-malli pitää sisällään kriteerit millainen tavoitteen tulisi olla. (Opiskelukoulu.fi. nd.)
S: specific (konkreettinen)
M: measurable (mitattavissa oleva)
A: achievable (toteutettavissa)
R: relevant (merkityksellinen)
T: time bound (ajallinen)
(Opiskelukoulu.fi. nd.)
Asettamalla tavoitteet SMART-mallin kriteerien avulla on tavoitteisiin pääseminen helpompaa sekä mielekkäämpää, koska tavoitteilla on merkitys ja tavoitteet ovat toteutettavissa.
Mittareiden luominen
Tavoitteille tulee luoda mittareita, joilla voidaan tarkastella tavoitteisiin pääsyä. Mittareilla voimme nähdä jo hyvissä ajoin, onko suuntamme tavoitteisiin nähden oikea. Luo tavoitteillesi 1–3 mittaria. Useammalla mittarilla voit seurata edistymistä tehokkaammin. Voit myös seurata mittareilla onko tavoitteisiin pyrkiminen pois jostain muusta. Esimerkiksi tavoitteen ollessa tuplata myynti, voi yrityksen palvelunlaatu kärsiä. Aseta mittarit niin, että tavoitteita ei saavuteta, jonkin toiminnalle tärkeän tekijän kustannuksella.
Seurannan suunnittelu
Tavoitteiden seuranta on tärkeää, sillä palatessamme tavoitteisiin kirkastamme päämääriämme ja ohjaamme toimintaa. Suunnittele siis, miten seuranta tapahtuu ja kuinka usein tavoitteisiin on hyvä palata. Merkkaa tarvittaessa kalenteriin ajankohdat, milloin tavoitteita tarkastellaan.
Välitavoitteiden asettaminen
Aseta välitavoitteet, jotta koko organisaatio on ajoissa perillä siitä, olemmeko menossa oikeaan suuntaan, kohti tavoitteita. Pilko tavoite siis osiin, jotka on helppo pureskella. Muista myös palkita välitavoitteisiin pääsemisestä. Välitavoitteiden asettaminen voi olla haastavaa, koska tavoitteisiin pääseminen ei ole täysin lineaarista. Muista kuitenkin asettaa välitavoitteet, jotta tavoitteiden seuranta helpottuu.
Toteuta seurantaa
Toteuta seurantaa, jossa mittareita ja välitavoitteita tarkastellaan. Seurannalla tarkoitan koko tiimille näkyvää seurantaa, jossa tavoitteet palautetaan kaikkien mieleen. Seurannan toteutus tuntuu itsestään selvältä mutta usein arjen kiireessä se unohtuu. Uskotko, että pelkkä tavoitteiden ääneen sanominen voi vaikuttaa positiivisesti tavoitteisiin pääsyyn, minä uskon.
Tavoitteiden uudelleen ohjaus
Tavoitteet tulee asettaa niin, että niihin päästään mutta ne eivät ole itsestään selvyyksiä. On kuitenkin mahdollista, että tavoitteisiin ei päästä tai tavoite oli liian helppo. Tämän kaltaisessa tilanteessa huomataan tavoitteiden seurannan merkitys. Seurannan nimenomainen tarkoitus on seurata toimintaa, jotta siihen voidaan tehdä muutoksia. Voimme kehittää toimintaa ja uudelleen ohjata tavoitteita. Kuvitellaan tilanne, jossa tavoite on asetettu 6kk päähän. Mikäli huomaamme 3kk kohdalla, että tavoitteeseen ei yksinkertaisesti päästä on meillä kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa. Voimme vaikuttaa tavoitteeseen eli uudelleen ohjata tavoitetta. Sama pätee mikäli huomaamme, että pääsemme tavoitteeseen liian helposti. Voimme taas uudelleen arvioida ja muuttaa tavoitettamme.
Tavoitteisiin pääseminen ja niiden uudelleen asettaminen
Uskon, että tavoitteisiin pääseminen on usein kiinni siitä, onko tavoitteisiin sitouduttu ja niihin pääsyä seurattu. Tavoitteet saavuttaessa pitää niihin pääsemistä tulee juhlia. Juhlien jälkeen jatkamme toimintamme kehittämistä asettamme toiminnalle uudet tavoitteet. Tavoitteiden käyttö, työtä ohjaavana ja tehostavana työkaluna siis jatkuu.
Lähteet:
Opiskelukoulu.fi. n.d. Onnistunut tavoitteiden asettaminen SMART-tekniikka. Luettu 08.11.2022. https://opiskelukoulu.fi/tavoitteiden-asettaminen/
Rautaarajalta.fi. 2019. Miten tavoite eroaa unelmasta? Luettu 08.11.2022. http://www.rautaarajalta.fi/2019/02/miten-tavoite-eroaa-unelmasta.html
Tuomas Kuusisto
Luin tossa kirjan ”ajattele kuin munkki”. Siitä tuli mieleen sellainen näkökulma, että jos prosessista ei tarvitse nauttia, tavoittelee pelkästään lopputulosta. Lopputulos on tietenkin hieno ja arvokas asia, mutta se ei täytä mieltä eikä tuo onnea. Kun Lopputulos saavutetaan, se tuntuu yhtä hienolta kuin ostaisi uudet farkut. Muutaman hetken ilo, mutta seuraavana mielessä on jo uusi tavoite. Myös prosessista kuuluu nauttia -ainakin jollain tapaa.