Moi! Nyt kirjoitan rahasta! Opiskelen liiketaloutta, mutta välillä tuntuu, että kaikki rahaan ja talouteen liittyvä on vaikeaa ja vierasta, tai jotenkin kaukana minusta. Haluan ymmärtää rahaa paremmin ja ehkä nähdä se positiivisempana asiana kuin aiemmin. Uskon, että mitä paremmin raha-asioidensa kanssa tulee toimeen, sitä hedelmällisempää oma rahaelämä on. 😄  Siksi rahasta on tärkeää puhua enemmän. 

 

Heitän heti alkuun pohdittavaksi kysymyksen. Mitä ostosta harkitsit viimeksi? Millaisia ajatuksia ja tunteita siihen liittyi? Mistä ne kumpusivat?

 

Mitä raha on?

 

Tärkeä lähtökohta rahan ja oman talouden ymmärtämiselle on tarkastella sitä, miten rahaan suhtautuu. Ja totta kai se, miten rahaan yleisellä tasolla suhtautuu, vaikuttaa siihen, miten suhtautuu yrityksensä rahoihin. 

 

Luin hesarista artikkelin Mitä raha on? ja siinä puhuttiin, kuinka koko rahajärjestelmä perustuu luottamukseen ja raha on ihmisten välinen sopimus, johon uskomme. “Jotta rahajärjestelmä toimii, ihmisillä täytyy olla rikkomaton usko järjestelmän olemassaoloon ja kestävyyteen. Jos uskoa ei ole, ei ole rahaakaan.” Tästä oli esimerkkinä Venezuela, jossa usko maan poliittiseen johtoon menetettiin ja samalla maan valuuttaan. Tilalle tuli vaihtokauppaa ja dollarin käyttöä. Eli oikeasti koko valtion talousjärjestelmä muuttui, koska luottamus mureni.

 

Mutta miksi rahasta ei puhuta? Miksi pankkitilin saldo hävettää tai ainakaan moni ei halua näyttää sitä muille? Tuntuu, että nimenomaan rahasummat on sellaisia, joita vertaillaan ihmisten kesken. Se on niin typerää. Ihan kuin se summa määrittäisi mua jotenkin ihmisenä tai kertoisi minusta jotain. Ja miksi palkoista ei puhuta? Mietin nuorempana, onko joku tietty summa joka tilillä pitäisi olla, että tietää rahatilanteensa olevan hyvällä mallilla. Muistan pohtineeni, paljonkohan minun ikäiselläni kuuluisi olla rahaa. Jo silloin kuitenkin tajusin, ettei mikään tietty summa määritä hyvinvointiani. Arvokkaampaa ovat oman arvon tunne ja kaikesta ympäröivästä nauttiminen. Yltäkylläisyyden tunne tulee syvimmillään niin monesta muusta asiasta kuin rahasta tai tavaran paljoudesta. Tärkeää on se, mihin sävyyn ajattelee itsestään ja miten arvottaa itsensä. Arvostus itseä kohtaan näkyy muun muassa siinä, tekeekö töitä haluamiensa asioiden eteen ja millaista elintasoa itselleen sallii. Minulle elintaso on enemmän mielentila kuin taloudellinen asia. Tiedostan olevani taloudellisesti etuoikeutetussa hyvässä tilanteessa enkä tässä esseessä keskity luokkaeroihin tai vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin.

 

Raha ja tunteet

 

Rahaan liittyy valtavasti tunteita. Tämä on tullut selväksi erityisesti Apajassa ollessani. Asioista tulee heti vakavampia, kun niihin liittyy rahaa. Kaikilla on yhtäkkiä mielipiteitä, kun raha nostetaan keskusteluun mukaan. Miksi rahalla on niin valtava rooli? Raha on saatu liitettyä pelottavan vahvasti ihmisten oman arvon tunteeseen. 

 

Psykologi Maarit Lassander toteaa kirjassaan Rahaviisaus, että niin rahaan kuin talouden hallintaan liittyy aina tunnekokemuksia. Tunteilla on paljon vaikutusta siihen, mitä mielessämme liikkuu ja millaisia päätöksiä teemme. Lassander kertoo suuren osan ihmisistä ajattelevan, että järkevä taloudellinen päätöksenteko on sellaista, jossa tunteet pidetään erossa. Usein kehotetaankin käyttämään taloudellisia päätöksiä tehdessä järkeä eikä sydäntä. Mutta järki ja tunteet eivät kuitenkaan ole vastakkaiset, vaan toimivat yhteistyötä tehden. Ylipäätään päätöksentekoon vaikuttaa aina tunteet ja ympäristö. Lassander kertoo, että viimeaikaisten tutkimusten ansiosta ymmärretään tunteiden roolin olevan päätöksenteossa paljon monimutkaisempi kuin on aiemmin uskottu. Rahaviisaus-kirjassa käytetään yhtenä esimerkkinä Shai Danzigerin tutkimusta, jossa tuomareiden päätöksentekoon huomattiin vaikuttavan merkittävästi se, tekivätkö he päätöksen juuri ennen lounasta vai sen jälkeen. Ennen lounasta nälän aiheuttamat tunteet vähensivät merkittävästi myönteisiä eli syytteistä vapauttavia päätöksiä, mutta lounaan jälkeen tilanne korjaantui ennalleen ja myönteisiä päätöksiä oli 65 %. (Lassander 2020.)

 

Ihminen ei ole rationaalinen eikä toimi vain objektiivisen ulkoisen tiedon ohjaamana. Ihminen pyrkii toiminnallaan tekemään elämästä ja ympäristöstä merkityksellistä ja ymmärrettävää. (Lassander 2020.) “Joskus tämä näyttää rationaaliselta ulospäin, mutta jos uskomme, etteivät sisäiset tunnekokemuksemme muokkaa ajatteluamme, olemme hyvin alttiita tekemään virheitä” kertoo Lassander.

 

Taloudellinen hyvinvointi

 

Maarit Lassander oli vieraana Mimmit sijoittaa podcastin Miksi raha-asiat ahdistaa? -jaksossa puhumassa taloudellisesta hyvinvoinnista. Lassanderin mukaan taloudellinen hyvinvointi liittyy tunteeseen siitä, onko raha ihmisen omassa hallinnassa vai ei. Eli onko tilanne se, että rahaa tulee ja menee, mutta ei pysty itse vaikuttamaan omaan rahankäyttöön niin kuin haluaisi vai kokeeko olevansa oman lompakkonsa herra ja valitsee, mihin rahaansa käyttää. Toki kaikilla on pakollisia elämiseen liittyviä kuluja, kuten asumis- ja ruokakulut, mutta niihinkin voi suhtautua monella tavalla. Taloudellinen hyvinvointi ei tarkoita sitä, paljonko tilillä on rahaa vaan ennemminkin sitä, kuinka paljon murehtii raha-asioistaan tai ylipäätään miten suhtautuu varallisuuteensa.

 

Taloudellisessa hyvinvoinnissa on paljon kyse myös siitä, uskooko itseensä oman taloutensa hoitajana tai esimerkiksi sijoittajana vai kokeeko olevansa täysin tietämätön kaikkeen rahaan liittyvässä. Uskotko omiin taitoihisi käyttää järkevästi rahaa? Uskotko kykyihisi vaikuttaa omaan rahankäyttöösi ja elintasoosi? Miten puhut itsestäsi raha-asioiden hoitajana? Itse olen esimerkiksi monesti puhunut itsestäni tiimissä siihen sävyyn, että ihan kuin en ymmärtäisi rahasta yhtä paljon kuin jotkut muut. Onneksi olen ymmärtänyt sen olevan täysin pelkkää harhaa ja nykyään olenkin tiimimme talousvastaava. Olen puhunut itsestäni myös niin, että “minä en ole mikään rahaihminen enkä ole kiinnostunut rahasta”. Mutta nykyään koen olevani fiksu käyttämään rahaa ja olen mielestäni aina ollutkin. On totta, että raha ja maailmantalous eivät kiinnosta minua, mutta sen ei tarvitse tarkoittaa sitä, ettenkö osaisi tarkastella, vastaako tuotteen hinta sitä arvoa, jonka siitä itse saan. 

 

Oleellista taloudellisen hyvinvoinnin kehityksessä on se, onko rahasta puhuttu perheessä. Miten kotona on suhtauduttu, jos joku on epäonnistunut tai vaikkapa onnistunut omien raha-asioiden kanssa? Miten ylipäätään arkisista ostoksista on puhuttu? Onko aina ollut tarve säästää kaikissa pienissäkin valinnoissa? Onko eletty niukasti ajatellen, että rahaa voisi olla enemmänkin? Vai onko elämässä näyttäytynyt runsautta riippumatta siitä, minkä verran rahaa on käytetty?

 

Muistatko ensimmäisiä kertoja, kun käytit omaa rahaa ja valitsit ihan itse, mitä ostat? Miten sinua ylipäätään kannustettiin tekemään ostopäätöksiä nuorena? Maarit Lassander kertoo Rahaviisaus-kirjassaan, että suhtautuminen rahaan periytyy kaikille omilta vanhemmilta. Lapsuudessa opitut toimintamallit ja ajatukset rahaa kohtaan vaikuttavat siihen, miten raha näyttäytyy aikuisena. Lassander neuvoo, että rahasuhdettaan voi halutessaan parantaa tarkkailemalla, miten lapsuudessa raha-asioista on puhuttu. Onko rahapuheeseen liittynyt jo lapsena joitain tunteita? Jos rahaan liittyy haitallisia ajatusmalleja tai tunnemuistoja, Lassander kannustaa rohkaisemaan itseään hyväksymällä ja ymmärtämällä oman taustansa ja antamalla itselleen luvan toimia jatkossa toisin.

 

Käyttäytyminen kuluttajana

 

Käytän rahaa selkeästi eniten ruokaan ja herkutteluun. Rakastan kahviloita, ne ovat minulle ehkä jopa harrastus. Samalla tuntuu ristiriitaiselta kuluttaa ruokaan niin paljon, vaikka tiedän ruokatuotannon olevan todella kuormittavaa ympäristölle. Tässäkin huomaa, kuinka paljon ajatuksia ja tunteita kuluttamiseen ja rahalla tehtäviin valintoihin liittyy. Yritän muistaa, että ostamatta jättäminen on aina ekologisin vaihtoehto. Mielestäni kuluttajana olen harkitseva. 

 

Ruuan suhteen teen kuitenkin todella paljon heräteostoksia, menen hetken mielihalujen mukana ja ostan usein kalliimpia vaihtoehtoja, koska kuvittelen niiden olevan jotenkin parempia… Tiedostan tämän, mutta silti toimin niin. Toki joissakin tuotteissa on selkeitä laatueroja ja usein se näkyy juuri hinnassa. Ja koska olen laadun ystävä, käytän mieluummin vähän enemmän rahaa, jos saan siten paremman nautinnon. Ajattelen myös ansaitsevani hemmottelua ja haluan ostaa sellaisia tuotteita, joista tulee hyvä mieli. Totta kai vertaan hintaa tähän hyvään mieleen, eli en sentään aja itseäni vararikkoon mielitekojeni vallassa. Ostan mieluummin vähän ja parempaa kuin paljon sellaista, joka ei ole ihan täysin sitä mitä halusin. Haluan selventää, etten myöskään ajattele, että vain ostamalla jotain saisin hyvän olon. Mutta mieluummin panostan vähän johonkin, jota ilolla fiilistelen hetken aikaa kuin käytän rahaa johonkin, jonka ostaminen vähän harmittaa, koska se nyt vaan pitää ostaa tai koska en viitsi ostaa sitä, jonka oikeasti olisin halunnut. Näitä tällaisia valintoja teen enimmäkseen ruokakaupoissa, sillä rakastan ruokaa ja kotona olemista, joten haluan tehdä valintoja, joista tiedän tulevani iloiseksi. Ehkä saatte kiinni, mitä koitan sanoa. 

 

Käyttäytyminen yrittäjänä

 

Mielikuvat ohjaavat minua kuluttajana ja siksi haluankin yrittäjänä muistaa, kuinka tärkeää positiivisten mielikuvien herättäminen ja oikeanlainen hinnoittelu on. Niin kuin alussa mainitsin, se, miten omaan henkilökohtaiseen talouteensa suhtautuu, vaikuttaa siihen, miten suhtautuu yrityksensä rahoihin. Miten yrittäjän sitten kannattaisi ajatella rahasta? Totta kai positiivisesti! Kuulostaa hölmöltä, mutta väitän, että iso tekijä on se, uskooko yritys olevansa hintojensa arvoinen. Itsevarmuus myös raha-asioissa kannattaa, sillä se välittyy ja varmuus herättää luottamusta.

 

Jos henkilökohtaisessa elämässä on tottunut niukkuuteen ja säästämiseen, uskaltaako liiketoiminnassa ottaa riskejä tai sijoittaa esimerkiksi markkinointiin isoja summia? Toki myös tämän tilanteen vastakohta vaatii tutkiskelua. Mitä jos on tottunut käyttämään rahaa miten sattuu, miten oppia seuraamaan kannattavuutta ja säästämään yllättäviä, isojakin kuluja varten? Miten numerot ylipäätään näyttäytyvät, pelottavina vai kiehtovina? Ahdistavina vai innostavina? On tärkeää, että yrityksen osakkaiden kesken pystytään ja halutaan puhua myös rahasta rehellisesti, kaikki tunteet ja niiden vaikutus tunnistaen. 

 

Lähteet:

 

Junkkari, M. 2020. Mitä raha on? Helsingin Sanomat. Artikkeli. Julkaistu 1.11.2020. https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000006706368.html

 

Lassander, M. 2020. Rahaviisaus. Atena Kustannus. Jyväskylä.

Mimmit sijoittaa podcast. 2021. Miksi raha-asiat ahdistaa? Vieraana psykologi Maarit Lassander. Julkaistu 1.3.2021.