Tampere
29 Nov, Sunday
0° C

Proakatemian esseepankki

Miten onnistua yrittäjänä?



Kirjoittanut: Johannes Mäkinen - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Yritä, erehdy, onnistu - helppo opas yrittäjyyteen
Mikko Järvinen & Matti Kari
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Miksi toiset ihmiset perustavat yrityksiä ja toiset eivät? Mikä erottaa ylipäätään yrittäjät muusta ihmismassasta? Miksi yrittäjät löytävät mahdollisuudet, päättävät rohkeasti hyödyntää niitä ja lopulta jopa onnistuvat siinä? Mitkä ominaisuudet ja piirteet yhdistävät menestyneitä yrittäjiä? 1930-luvulta lähtien monet tutkijat ovat koittaneet etsiä vastauksia näihin askarruttaviin kysymyksiin usein eri keinoin. Ratkaisuja on etsitty esimerkiksi persoonallisuudenpiirteistä, kyvyistä, taidoista, motivaatiosta sekä kognitiivisista ominaisuuksista. Mitään selkeää ratkaisua, kaavaa tai polkua menestykseen ei kuitenkaan ole toistaiseksi löydetty. Matkalla on kuitenkin muodostunut lukuisia teorioita.

 

Mitä yrittäjän tulee tietää?

 

Kun yrittäjät ja ostajat arvottavat jonkin tuotteen tai palvelun erilaisesti, voi yrittäjä pyytää tuotteestaan omia kustannuksiaan korkeampaa hintaa. Yhdistelemällä erilaisia aliarvostettuja resursseja ja tuottamalla niiden avulla yliarvostettuja tuotteita ja palveluita, voi yrittäjä tehdä hyvää katetta. Mahdollisuuden huomaava yrittäjä voi hyödyntää tilannetta hankkimalla resursseja halvalla ja myymällä ne hyvään hintaan siellä ja silloin, kun niistä ollaan valmiita maksamaan. Markkinat toimivat jatkuvasti epätasapainossa, jossa teknologinen, poliittinen, sosiaalinen, lainsäädännöllinen tai muu muutos tuottaa jatkuvasti uutta tietoa. Tämä tieto taas voi vaikuttaa tuotteiden, palveluiden ja resurssien arvoon. Jos tämä tieto ei ole kaikkien saatavilla samanaikaisesti, voi yrittäjä hyödyntää tietoa voittojen saamiseksi. Uuden yrityksen liiketoimintamahdollisuus perustuu siis tietoon, joka on vain harvojen saatavilla.

 

Kysy siis itseltäsi:

  • Mitä sellaista tiedän tai osaan, jota vain harvat tietävät tai osaavat?
  • Minkä toimialan ja sen haasteet sekä tarpeet tunnen muita paremmin?
  • Minkä alueen, sen haasteet ja tarpeet tunnen monia paremmin?
  • Mistä teknologisesta kehityksestä tiedän enemmän kuin muut?
  • Minkä asiakasryhmän tarpeista tiedän enemmän kuin muut?
  • Minkä tuotteiden ja palveluiden tiedän olevan yliarvostettuja?
  • Minkä resurssien ja raaka-aineiden tiedän olevan aliarvostettuja?
  • Mitä en tiedä tästä mahdollisuudesta? Keneltä voin kysyä?
  • Kenet tunnen ja miten voin hyödyntää sosiaalista verkostoani?

Jos kysymyksiin vastaaminen on ylivoimaisen haastavaa, voi olla että et ole vielä löytänyt tietoa, jolle liiketoimintamahdollisuutesi perustuu. Joku saattaisi kannustaa sinua pysymään palkkatöissä kasvattaaksesi osaamis- ja suhdepääomaasi. Mielestäni ei ole yhtään pöllömpi idea hakeutua esimerkiksi töihin sille alalle, jolle mahdollisen yrityksen haluaisit perustaa. Pelkkä tieto ei kuitenkaan tee kenestäkään uuden yrityksen perustajaa. Monet huippuammattilaiset pysyttelevät makoisasti palkkatyössä, ja vain harva parhaiten verkostoitunut palkkajohtaja siirtyy yrittäjäksi. Internet tarjoaa lähes kaikille yhdenveroisen pääsyn kaikkeen tietoon ja dataan. Miksi sitten yritysten perustajaksi päätyy vain murto-osa niistä ihmisistä, joilla olisi riittävästi tietoa tai osaamista yrityksen perustamiseen tietyn mahdollisuuden ympärille?

 

Tutkijat selittävät eroja kognitiivisilla ominaisuuksilla, jotka peilaavat liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen. Ihmisten taito yhdistellä olemassa olevia käsitteitä ja tietoa uusiksi ideoiksi vaihtelee. Esimerkiksi teknologian saralla lahjakkaat ihmiset eivät välttämättä osaa nähdä kaupallisia mahdollisuuksia omissa toimissaan ja niin edelleen. Kokeneet yrittäjät näkevät usein mahdollisuuksia tilanteissa, joissa muut näkevät vain typeriä riskejä. Kokeneet yrittäjät eivät juurikaan jossittele tai maalaa uhkakuvia seinille. Näin he voivat muodostaa mahdollisuuksia jo menetettyjen mahdollisuuksien murehtimisen sijaan. Mielestäni juuri näissä asioissa huomaa myös akatemialla selkeiten eron kokemattomien yrittäjien ja kokeneempien yrittäjien välillä. Yksilöllisiä eroja on havaittu myös sitoutumisessa löydettyihin liiketoimintamahdollisuuksiin. Usein idean keksijällä on havaittu muita enemmän itsevarmuutta, sitkeyttä ja kykyä sietää epävarmuutta.

 

Viimeisenä haluan käsitellä optimismia. Uusien yritysten perustajat usein arvioivat todennäköisyytensä menestyä suuremmaksi kuin muut yritykset samalla toimialalla. Todellisuudessa kuitenkin suurin osa uusista yrityksistä epäonnistuu, ja vain harvoin uudet yritykset syrjäyttävät olemassa olevat kilpailijat. Näin ollen voitaisiin olettaa, että yritystä perustetaan usein ylioptimististen ja ruusuisten ennusteiden varaan. Yltiömäinen optimismi on siis yhteydessä sekä päätöksiin perustaa yritys että yrityksen totaaliseen epäonnistumiseen. Optimismista voidaan puhua kaksiteräisenä miekkana. Pessimisti tuskin koskaan perustaa uutta yritystä, jos hän uskoo menestymisen todennäköisyyden heikommaksi kuin muilla yrityksillä. Toisaalta en tiedä myöskään maailman historiasta yhtäkään yritystä, joka olisi menestynyt ilman että sitä olisi perustettu. Optimismin ansiosta mahdollisuudet näyttävät paremmilta, kuin mitä ne oikeasti ovatkaan, etenkin jos perustaja ei osaa kriittisesti arvioida mahdollisuuteen liittyviä tietojaan.

 

Tiedon lisääminen on tehokas työkalu ylioptimismiin. Jos mahdollisuus näyttää itsestään selvältä, eikä kukaan hyödynnä sitä, on hyvä pohtia, että mitä minä en tästä asiasta tiedä. Siksi korostaisin kykyä kehittää itseään ja oppia uutta. Olennaista ei loppujen lopuksi ole se mitä osaat juuri tällä hetkellä, vaan se, että miten nopeasti kykenet omaksumaan tarvittavan tiedon ja taidon. Onneksi meillä on nykyään Google, joka helpottaa meitä tiedon haussa merkittävästi. Paraskaan hakukone ei kuitenkaan voi auttaa sinua, jos et osaa kysyä oikeita asioita. Vastaan voi helposti tulla tilanteita, jolloin joku asia vaikuttaa poikkeuksellisen yksinkertaiselta, myöhemmin voi kuitenkin käydä ilmi, että et ole vain tiennyt asiasta kaikkea. Kysy siis asioita itseäsi viisaammilta ja käytä hakukonetta vielä kiivaammin. Pian saatat todeta, että tieto lisää välittömästi tuskaa tai vähintään pidentää omaa nakkilistaa, mutta samalla auttaa väistämään suurimmat sudenkuopat. Hyvä nyrkkisääntö on siis edelleen se, että juuri mikään ei ole oikeasti helppoa ainakaan ensimmäisellä kerralla.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close