Jokaisella meistä on oma unirytmi, josta huolehditaan harmittavan vähän. Oma vuorokausi rytmimme perustuu nukutuista tunneista, unenlaadusta sekä heräämis ja nukahtamis ajasta. Ihmisen omaa vuorokausirytmiä kutsutaan sirkadiaanirymiksi. Sirkadiaanirytmi määrittää sen, milloin me syömme, nukkumme, miten ruuansulatus toimii ja sen minkälainen mieliala meillä on tiettyyn kellonaikaan. Sirkadiaanirytmissä ihmisen valveilla olo aika on 24-28 tuntia, valveilla olo aikaan vaikuttaa elintapojen lisäksi ikä. Rytmin ollessa vuorokauden mittainen, kuitenkin hiukan pidempi tulee haasteeksi omien elintapojen kuunteleminen. Ruumiinlämpö on esimerkiksi aamulla ja keskellä yötä viileämpi, jotta nukkuessamme saisimme keskitettyä energiaa muihin toimintoihin. Ruuminlämmön noustessa kehomme herää uuteen päivään sekä ravinnon tarve suurenee. 

Ihmisen omaan rytmiin kuuluu myös huippukohdat. Jokaiselle meistä on DNA:han kertynyt kronotyypit, jotka vaikuttaa siihen miten mielialamme vaihtelee tai kuinka todennäköisesti onnistumme parhaiten. Noin 40 prosenttia ihmisistä on aamuvirkkuja, joille aamuinen herätys tuntuu mukavalta sekä heidän on helppo aloittaa päivän toimet heti. Töitä tehdessä he ovat tehokkaimmillaan aamupäivästä, jolloin elintoiminnot ovat kaikkein ihanteellisimmalla tasolla. Aamuvirkut saavat energiaa valosta ja heräävät usein auringonpaisteeseen. Iltaisin aamuvirkuilla on energiat kulutettu loppuun, joten usein he käyvät illalla aikaisin nukkumaan väsyneenä. Aamuvirkun kokiessaan huippukohtansa aamulla, on se iltavirkun pohjakohta.

Toinen meihin kirjoitettu kronotyyppi onkin iltavirkut, heitä ryhmästä on noin 30 prosenttia. Iltavirkkuja usein vähätellään sekä saatetaan monesti haukkua laiskoiksi. Iltavirkut ovat parhaimmillaan alkuillasta sekä heille ominaista on käydä myöhään nukkumaan sekä herätä jo pitkällä päivällä. Iltavirkut saattavat usein kärsiä kroonisesta univajeesta tai diabeteksesta. Iltavirkuille ihanteellinen työaika olisi iltapäivästä iltaan, koska he ovat tehokkaimmillaan mieleltään sekä keholtaan. Unemme vaikuttaa meidän omaan jaksamiseen suuresti, joten iltavirkuille aikaiset aamut ovat usein kaikkea muuta kun laiskuutta. Loput meistä on niin sanottuja sekakäyttäjiä, jotka ovat vaihtelevasti aamuisin sekä iltaisin virkeällä tuulella. Tiimityössä meidän tulisi muistaa, että olemme kaikki erilaisia sekä ymmärtää toistemme elintapoja. Mikäli tiimiläinen haluaisi testata tehdä iltaisin tai iltapäivällä pajatunteja tai muita tehtäviä, kannattaa sitä kokeilla. Kun jokainen tiimistä on tehokkaimmillaan sekä virkeänä mukana, on tulokset paremmat. Samalla tiimiytyminen on sujuvampaa, koska tunnemme, että meidän tarpeet huomioidaan niin yksilöinä kuin tiiminä. 

Monen päivän kohokohta on kahvikuppi tiimiläisten kanssa, kofeiini on varsinkin suomessa suosittu kahvipöytä juoma. Arviolta itselläni Proakatemian arkipäivänä kahvia tulee juotua vähintään 2 ja enintään 5 kuppia. Kofeiinin poistuessa kehosta puolitusaika on 5-7 tuntia, jolloin kello 16 juotu kahvikuppi vaikuttaa kehossasi vielä kello 21. Kahvin juonti heikentää merkittävästi unen laatua, vaikka kahvi olisi kofeiinitonta. Decaf kahvissa on 5-30% kofeiinia, joten 3-4 kuppia on sama asia, kun joisi kupillisen normaalia kahvia. Kahvi luokitellaan psykoaktiiviseksi aineeksi, joten kahvin nauttiminen vaikuttaa meidän hermostoon sekä normaaliin aivotoimintaan. Kun kofeiini on haihtunut kehosta pois ihminen kokee kofeiini romahduksen. Tämä johtuu siitä, että kun juomme kahvia hermosto huijaa, ettei kofeiinia olisi kehossamme, jolloin adenosiinin erittäminen ei keskeydy. Adenosiinin tehtävä on pitää meidät hereillä, joten kun ne ovat yli käytettynä kofeiinin kanssa keho kokee rajun romahduksen. Energiataso putoaa äkillisesti sekä kehon hyvinvointi romahtaa hetkellisesti. Kahvia ei tulisi juoda arjessa liikaa, valtava määrä kofeiini heikentää merkittävästi hyvinvointiamme sekä omaa jaksamista. Toinen aine, jota tulisi olla riittävästi adenosiinin lisäksi kehossa on melatoniini. Nukkuessamme kehomme erittää melatoniinia, joka kertoo meille milloin tulisi käydä nukkumaan sekä milloin herätä. Yöllä nukkuessamme melatoniinin tuotanto kiihtyy sekä aamunkoitteessa vähenee kunnes se päättyy kokonaan päivän ajaksi. Melatoniini yhdessä adenosiinin kanssa toimii meidän unen välittäjinä. 

 Kun kehomme haluaa nukkumaan se aiheuttaa myös unipainetta aivoihimme. Mikäli olet kummastellut sitä, kun perjantai yö tulee valvottua kokonaan, eikä sen jälkeen lauantai päivällä väsytä enään lainkaan. Tämä johtuu unipaineen vaikutuksesta. Unipaine on voimakkaimmillaan perjantai-illasta lauantai aamuun. Kun sirkadiaanirytmimme herää uuteen päivään lauantaina, unipaine vähenee heikoksi, jolloin kokeminen unen tarpeeseen vähentyy. Lauantai-illalla kuitenkin unipaine on erittäin ylivoimainen, jolloin unipaine vaikuttaa vahvasti kehon hyvinvointiin. Jo yhden yön valvominen näkyy omassa nukkumisrytmissä sekä omassa jaksamisessa päivällä. Kokonaan yhden yön puuttuvat unet aiheuttaa päänsärkyä, levottomuutta sekä alakuloisuutta. Koko seuraavan arki viikon keho korjaa univajetta, kunnes univelat on saatu kerrytettyä takaisin. 

Meidän tulisikin nukkua yhtäjaksoisesti sekä yksivaiheisesti seitsemän tunnin yöunet. Pitkät ja hyvät unet takaa meille REM- ja MREM- unta. MREM uni takaa meille tiedottomat unet, jotka pyörivät neljän sykleissä. MREM unta näemme valtaosan unesta, mikäli nukumme laadukkaasti unta. REM unta nähdessä olemme harhaisesti tiedottomia sekä näemme unia. REM unta voidaan kutsua öiseksi terapiaksi, jossa käsittelemme ristiriitamme. REM unta nähdään aina samaan aikaan sirkaadiaanirytmimme mukaisesti. REM uni tapahtuu sykleissä ennen heräämistä aamulla sekä alkuillasta, REM unta on noin 20 prosenttia koko unesta. Täten säännöllinen heräämis- sekä nukkumaanmenoaika ovat ehdottoman tärkeitä REM unen kannalta. Mikäli sirkadiaanirytmisi mukaisesti heräät aamuisin kello 8.00, poikkeuksellinen kello 6.00 herätys tekee merkittävän muutoksen unenlaatuun. Vaikka ajallisesti nukkuminen vähentyy vain 25%, silti REM uni kärsii 60-90% menetyksen. Mikäli yön unesta on menetetty REM unta 90%, on todella todennäköistä, että eilisen ristiriidat ovat yhä mielessäsi, koska mielemme ei ole voinut käsitellä ristiriitoja. Tiimissä vaihtelevat nukkumaanmeno- sekä heräämisajat vaikuttavat vahvasti meidän hyvinvointiimme. Mikäli pieniä asioita ei ole saanut käsiteltyä, voi ne poikia isommaksi riidaksi tai sanasotkuksi. Olisi tärkeää jokaisen tiimiläisen kannalta purkaa omia paineita niin liikunnan kun unen kautta.

hoitomuodot, jossa ei käytetä lääkkeitä, antavat todellakin aihetta optimismiin, ja kannustan sinu tutkimaan niiden mahdollisuuksia, jos itse kärsit aidosta unettomuudesta

Matthew Walker

Jotta voimme tiiminä hyvin sekä pääsemme kolmen vuoden aikana huippu tiimi kokemukseen, tarvitsemme laadukasta unta. Jos jokainen meistä muistaa käydä nukkumaan joka päivä samaan aikaan, niin myös viikonloppuna, saamme varmasti enemmän toisistamme irti. Tiimissä kuitenkin tärkeintä on tunnistaa toistemme heikkoudet sekä vahvuudet, jotta voimme kehittyä sekä panostaa omiin vahvuuksiin. Kun jokainen tunnistaa omat huippu sekä pohja kohtansa päivärytmistä, saamme me varmasti enemmän aikaan yhdessä. Voimme asettaa isoja päätöksenteko hetkiä tai innovointi haasteita tiimimme vireystilan huippuun, jotta saamme kaiken irti tiimistä. Muistetaan pitää tiimistä hyvää huolta, nukkua kunnon yöunet sekä tarttua jo pieniin merkkeihin hyvinvoinnissa. Tiimi on kuitenkin yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.