Tampere
29 Mar, Friday
5° C

Proakatemian esseepankki

Miten kirjoitetaan hyvä essee?



Kirjoittanut: Silvia Laurila - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Proakatemiassa esseet ovat arkipäivää. Jotkut rakastavat kirjoittamista, toisille se on viheliäinen mörkö. Kirjoittamisesta ja lukemisesta voi kuitenkin kuka tahansa oppia pitämään – niin absurdilta kuin se mahdollisesti kuulostaakin. Vaihtoehtoja on kuitenkin vähän, joten ideaali on, että kirjoittaminen olisi kaikista vähintään siedettävää.

Uskon vahvasti, että onnistumiskokemusta seuraava hyvänolontunne saa kirjoittamisen tuntumaan miellyttävämmältä. Tuon kokemuksen voi saada kirjoittamalla hyvän esseen – sellaisen, jossa kirjoittaja on kyennyt ilmaisemaan itseään juuri niin kuin on halunnut, pohtimaan asioita moninäkökulmaisesti ja heijastamaan ajatuksiaan teoriatietoon. Miten hyvä essee kirjoitetaan?

 

Mikä essee oikeastaan on?

Essee on asiatyylinen tutkiva ja pohtiva kirjoitelma. Esseet voidaan jakaa kahteen alalajiin: subjektiivisiin esseisiin ja tutkielmaesseisiin. Subjektiivinen essee on enemmän kaunokirjallinen asiateksti, jonka tavoitteena on ilmaista kirjoittajansa mielipiteitä ja ajatusprosessia kirjoittamisen ajalta; se muistuttaa mielipidekirjoitusta tai kolumnia. Tutkielmaessee puolestaan avaa asioita tieteen näkökulmasta ja lähestymistapa on objektiivinen. Tekstiviitteet ja lähdeluettelot ovat sangen yleisiä ja suotavia tässä esseelajissa.

Proakatemiassa kirjoitetut esseet voivat olla kumpaa tahansa lajia edellä mainituista. Esseen lajista huolimatta sen rakenne on usein samankaltainen.

 

Rakenne ja tekstin muodostaminen

Yksinkertaisin ja tavanomaisin esseen rakenne on seuraavanlainen:

  1. Johdanto
  2. Käsittelykappaleet
  3. Esseen lopetus

Tuo yleisin rakenne-esimerkki on mielestäni turhan yksiselitteinen, eikä avaa vähemmän kirjoittaneelle juuri mitään sopivasta sisällöstä.  Kirjoittamisen helpottamiseksi suosin omissa esseissäni hieman monisäikeisempää rakennetta. Tällöin kirjoitettu asia on myös helpompaa sisäistää ja sekä kirjoittaja että lukija voivat pilkkoa tekstin mielessään. Esseen kirjoittamisen vaiheet ovat kuitenkin vielä oma lukunsa esseen rakenteen rinnalla.

Listaan seuraavaksi parhaaksi kokemani vaiheet kokonaisuuden suhteen:

1. Valitse aihe. Valitse sinua kiinnostava kirja tai muu aineisto. Aineisto helpottaa kirjoittamista huomattavasti. Se antaa yleensä aina jotakin ja siihen voi milloin vain palata. Esseen voi kirjoittaa myös ilman aineistoa, jolloin se istuu enemmän mielipidekirjoituksen kaavaan. Mitä enemmän aihe puhuttelee sinua tai antaa ajateltavaa, sitä parempi. Vinkki: valitse aihe, joka herättää voimakkaita tunteita, esimerkiksi vihaa tai intohimoa.

2. Mitä väität, mitkä ovat pointtejasi? Väittämät ovat mukavuudenhaluisen kirjoittajan heiniä; ne helpottavat kirjoittamista ja rakenteen luomista valtavasti. Kun luet kirjaa, tutkit aineistoa tai pohdit aihettasi, kirjoita ylös esimerkiksi puhelimen muistioon sinulle merkityksellisiä asioita ja lausahduksia. Sinun ei tarvitse olla samaa mieltä lausahduksen sisällöstä kirjailijan kanssa. Riittää, että se saa sinut ajattelemaan. Väittämiä kannattaa olla kolme tai enemmän riippuen niiden sisällöstä. Ihanteellista on, jos kirjoittaja käy ikään kuin keskustelua näiden väitteiden tai väittämien kanssa.

3. Luo rakenne. Rakenteen luominen tekee esseestä johdonmukaisemman. Rakenne tai käsikirjoitus toimii kuin raakaversiona sisällysluettelosta; mitä käsittelet ja missä järjestyksessä. Käsikirjoitus kannattaa kirjoittaa itselleen ylös, jotta esseen kirjoittamisen keskeytyessä tietää, mistä jatkaa seuraavalla kerralla. Esittelen seuraavaksi itse käyttämäni rakenteen.

3.1. Aloitus. Esseen alku on lukijan kiinnostuksen kannalta oleellisin. Aloita essee avaamalla aihetta paljastamatta kuitenkaan, mihin johtopäätöksiin esseen aikana päädytään vai päädytäänkö mihinkään. Voit kertoa perusteita sille, miksi valitsit aiheen, tai miksi lukijan tulisi lukea koko essee. Lukijan koukuttamiseen voi käyttää kysymystaktiikkaa; muotoile kysymys, johon koko essee vastaa. Se voi olla hieman ympäripyöreä, mutta ihannetilanteessa essee onnistuu vastaamaan aluksi esitettyyn kysymykseen. Kysymyksiä voi olla useampiakin. Tätä vaihetta voi kutsua myös johdannoksi.

3.2. Faktat tiskiin. Perehdytän lukijan esseen aiheeseen mielelläni heti aluksi, jotta tämä tietää, mistä nyt puhutaan. Subjektiivinen essee ei välttämättä tarvitse perehdytystä, mutta mikäli aihe on esimerkiksi Sinisen meren strategia, on lukijan hyvä ymmärtää, mistä ylpäänsä puhutaan. Perehdytyksen voi kuvitella vastaamaan kysymykseen ”Mikä ihmeen?”.

3.3. Pääpointit. Selaa aiemmin muistioon kirjoittamiasi ajatuksia ja valitse niistä puhuttelevimmat. Nuo pointit kannattaa laittaa omiksi väliotsikoikseen, jotta lukija pysyy perässä. Väliotsikon ei tarvitse olla muistiossasi lukeva lausahdus, mutta voi olla, mikäli niin haluat. Tarkoituksena on, että noiden kappaleiden sisältö avaa väittämää ja omaa pohdintaasi siitä.

3.4. Loppupohdinta ja kiteytys. Essee kannattaa lopettaa siten, että loppukappale viestii lukijalle sen päättymisestä. Töksähtävästi loppuva essee vaikuttaa keskeneräiseltä – älä lopeta tekstiä edellisessä kohdassa käsiteltyyn pointtiin. Lopetus kannattaa aloittaa pehmeästi, esimerkiksi: ”Yleisellä tasolla aihe on haastava ja siitä riittäisi pohdittavaa vaikka kokopäivätyöksi…”. Suosin itse lopetuskappaleen viimeisenä lauseena jotain, mikä toimii sekä inspiroivana että motivoivana lausahduksena ja kiteyttää pohdintaa.

4. Tarkista kielioppi. Kielioppivirheet vievät uskottavuutta, ja mitä kieliopillisesti parempaa teksti on, sitä nopeammin lukija vakuuttuu. Lue tekstisi muutaman kerran alusta loppuun. Word huomauttaa yleisimmistä kirjoitusvirheistä, mutta turhista sanoista se ei vielä osaa huomauttaa. Pidä siis teksti ytimekkäänä ja vältä turhaa jaarittelua.

5. Asettelu. Tarkista, että väliotsikot ovat oikeilla paikoillaan ja teksti näyttää yhtenäiseltä. Keksi esseelle otsikko (helpottaa huomattavasti, kun sen tekee viimeiseksi).

Ohjeet ovat suuntaa antavia ja pitkälti oman kokemuksen pohjalta kirjoitettuja. Lukemalla muiden esseitä kehittyy myös itse kirjoittajana. Kun luet, pistä merkille mistä pidät ja mistä et. Tällöin osaat itse lisätä ja vähentää noita ominaisuuksia omissa teksteissäsi.

Kun esseiden kirjoittaminen tuntuu helpommalta, voi itseään kehittää lisää alkamalla hioa verbaalista ulosantia. Käytännössä tämä tarkoittaa tyylipuhtaan tekstin tuottamista. Tyylipuhdas teksti on oikeakielistä, monipuolista ja ytimekästä. Kirjoittaminen on persoonasidonnainen itseilmaisun tapa. Vaikka se aluksi tuntuisikin tahmealta ja epämukavalta, tarpeeksi harjoiteltuaan voi siitä muokata itselleen tavan tehdä taidetta.

 

Kommentit
  • Johanna Rita

    Kiitos! Täysin samaa mieltä siitä, että kielioppivirhet vie uskottavuutta. Tästä sais aika moni esseenkirjoittaja ottaa oppia.
    Terveisin toinen kielipoliisi (:

    17.3.2020
  • Hannu Kreivilä

    Hyviä vinkkejä kaikki. Itselläni on yleensä vaikeuksia työn pitämisessä vaadittujen rajojen sisällä. Toisin sanoen vaarana on poikkeaminen aiheesta sen sivuraiteille, samalla kun työn laajuus paisuu, kuin “pullataikina”, mutta, “Oppia ikä kaikki” -sanotaan.
    4.2.2021

    4.2.2021
  • Arto Ala-Seppälä

    Kiitos Silvia Laurila esseestä!

    ”Proakatemiassa esseet ovat arkipäivää. Jotkut rakastavat kirjoittamista, tosille se on viheliäinen mörkö.” Tämä kuulostaa hyvinkin tutulta, mitä olen kuullut kanssaopiskelijoiden reaktioita esseiden palautuspäiviin liittyen.

    Minulle kirjottaminen on mukavaa, mutta en oikein osaa hahmotta vielä ajankäyttöä kirjoittamiseen. Sen olen huomannut, että tunnissa saan luetuksi noin kaksikymmentä sivua ja samalla teen mustiin panot. Nykyinen esseerunko ja kirjoittamisen tyyli vie minulta aikaa noin kahdeksan tuntia.

    ”Essee on asiatyylinen tutkiva ja pohtiva kirjoitelma.” Sainkin palautetta valmentajaltani, että voisi ottaa kirjoitelmissani pohtivampaa otetta lähdeviitteisiin. Tässä esseeohjeessa on hyvät raamit esseiden kirjoittamiseen ja ne toimivat hyvänä ohjenuorana. Ainakin ne ovat minua auttaneet kevään yksilöesseissä. Voisin jatkossa hieman haastaa itseäni subjektiivisen ja tutkielmaesseen välillä.

    11.5.2021
  • Caroliina Sievers

    Kiitos esseestä! En ihmettele esseen olevan etusivulla suosituimpien joukossa – edelleen. Tuo runko kuulostaa hyvälle ja on onnistuneelle esseelle mainio. Tuntuu, että itsekin olen tuota käyttänyt, vaikken ole niinkään esseisiin itse perehtynyt. En akatemian aikana löytänyt esseistä sitä paloa, jonka toivoin syttyvän. Toivottavasti tulevaisuudessa koulun kulttuuri muovaantuu enemmän tähän suuntaan: kommentteja kirjoitetaan ja näistä puhutaan tiimeissä. Kielivirheet toki vievät uskottavuutta tekstiltä, mutta itse olen enemmän sitä koulukuntaa, että tärkeämmäksi koen keskustelun ja opin, joka tekstin kautta välittyy! Kielioppivirheet eivät siis haittaa minua. Toki tekstin tulee olla sujuvaa ja mukava lukea. 🙂

    10.12.2021
Post a Reply to Hannu Kreivilä cancel reply

Add Comment
Loading...

Vastaa käyttäjälle Hannu Kreivilä Peruuta vastaus

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close