Johdanto 

Havahduin loppusyksystä siihen, että omat voimavarat alkavat olla vähissä eikä arjessa tunnu jäävän aikaa itselleni ollenkaan. Olin siis johtanut itseni tilanteeseen, jossa minun ei ollut hyvä olla. Tästähän voin ainoastaan syyttää itseäni, sillä tiedostin jo alkusyksystä, että pyöritän sellaista palettia, johon ei mahdu mitään ylimääräistä mukaan. Minun olisi kuitenkin pitänyt jättää pelivaraa tähän palettiini, sillä tietenkin syksyn aikana tuli odottamattomia muutoksia, joista koitui minulle lisähommaa. Tällöin ylitettiin omat rajani, joka alkoi näkyä loppusyksystä väsymyksenä.  

Tiimimme BL Mari-Anne sai kuitenkin minut havahtumaan tilanteeseen noin kuukausi sitten, kun kävimme keskustelua aiheesta. Keskustelun jälkeen taas muistin, että mikään ei ole tärkeämpää kuin oma hyvinvointi. Sen jälkeen olen taas tietoisesti raivannut itselleni tilaa kalenterista, joka on ollut hyvä päätös. Elämä taas hymyilee eikä asiat tunnu niin raskailta, kun kerkeää palautua, levätä ja tehdä itselleen mieluisia asioita.  

Tämän kokemuksen pohjalta inspiroiduin kirjoittamaan aiheesta esseen. Tämän syksyn yksi opeistani onkin, että täytyy ensin opetella johtamaan itseään, jotta voi johtaa muita hyvällä esimerkillä.  

Mistä kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu?  

Kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu useammasta eri osa-alueesta, jotka ovat lepo, liikunta, ravinto ja henkinen hyvinvointi. (Mehiläinen n.d.) Näiden osa-alueiden sisältö on jokaiselle meistä erilainen. Esimerkiksi toinen urheilee viisi kertaa viikossa, kun taas toinen kaksi kertaa viikossa eikä kumpikaan näistä ole toistaan parempi. Tärkeämpää on se, että elät oman näköistä elämää ja elät sitä itseäsi varten.  (Pohjakallio 2021, 3:05)  

Kokonaisvaltainen hyvinvointi vaikuttaa siihen, mitä sinusta tulee ulos. (Pohjakallio 2021, 2:50) Huomasin tämän itse loppusyksystä, kun aika alkoi olla kortilla ja olin väsyneempi. Olin muun muassa negatiivisempi sekä hieman ärsyyntyneempi, josta sain myös tiimiltäni palautetta. Sekin havahdutti minua siihen, että jokin on pielessä, sillä en normaalisti ole sellainen. Tällaisia tilanteita välttääkseen täytyy olla itsetuntemusta, jotta omat rajat on mahdollista tunnistaa. (Pohjakallio 2021, 4:35) Käydäänkin seuraavassa kappaleessa tarkemmin läpi, miten oman jaksamisen rajoja pystyy tunnistamaan.  

Oman jaksamisen tunnistaminen 

Omien rajojen tunnistaminen saattaa olla haastavaa, sillä valitettavasti vieläkin meidän maailmassamme on kulttuuria, jossa ihannoidaan kellon ympäri työskentelyä, etenkin johtotehtävissä. (Pohjakallio 2021, 7:00) Lisäksi hyvinvointiin liittyen on luotu malleja, joita noudattamalla sinusta muka tulisi menestynyt. Esimerkkinä tällaisesta mallista voidaan käyttää aikaisin aamuyöllä heräämistä tai vähien yöunien ihannoimista. Jotkut varmasti ovatkin aamuihmisiä ja haluavat herätä aamu viideltä, mutta eivät kaikki ole. Löydä siis sinulle sopivat aamurutiinit.  

Omien rajojen tunnistamista saattaa haitata tietyt ominaisuudet, kuten resilienssi. Resilienssi saattaa peittää sinulta sen, että jokin saattaa olla pielessä. (Pohjakallio 2021, 8:50) Muita harhauttavia tekijöitä omien rajojen tunnistuksessa voi olla tottuminen/turtuminen. Esimerkiksi väsymykseen tottuminen, jolloin et huomaa sitä kuinka väsynyt oikeasti olet. (Pohjakallio 2021, 12:20) Kannattaa myös tarkkailla itseään esimerkiksi stressin lisääntyessä. Miten silloin käyttäydyn? (Hämäläinen 2022, 27:25) Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi omaa hyvinvointia kannattaa tarkastella innokkuuden näkökulmasta. Innostutko asioista, ihmisistä tai jostakin muusta? (Pohjakallio 2021, 12:45) Jos et jaksa innostua enää asioista, niin saattaa se kertoa voimavarojesi vähyydestä.  

Yllä on mainittu erilaisia tekijöitä, jotka saattavat haitata oman jaksamisen tunnistamista. Käydäänkin seuraavaksi läpi liikennevalomalli, joka on hyvä työkalu oman jaksamisen analysointiin. Lammisen (2021) mukaan: “Vihreällä tasolla vireystila on hyvä ja silloin jaksaa tehdä itselle tärkeitä asioita. Aamulla herätään virkeänä ja työpäivän jälkeen jaksaa harrastaa tai tehdä muita mieleisiä asioita, kuten vaikkapa katsoa leffan tai lukea kirjaa.” Keltaisen tason kohdalla palautuminen on jo heikompaa. Aamulla herääminen voi olla hankalaa sekä saatat unohdella asioita. Punaisen tason kohdalla kaikki alkaa olla raskasta. Keskittyminen ei tunnu riittävän mihinkään, asioita unohtuu entistä enemmän ja aletaan kyynistymään. Asioita on vaikea nähdä positiivisessa valossa ja arki menee vain suorittamalla. (Lamminen 2021) Liikennevalomalli olisi suotuisaa tehdä silloin, kun oma jaksaminen on hyvällä tasolla. Kun mallin on tehnyt etukäteen, osataan mahdolliset merkit väsymyksestä tunnistaa ajoissa. (Lamminen 2021) 

Miten edistää omaa hyvinvointiaan? 

Varmasti jokaiselle meistä tulee elämässään kuormittavia aikoja, joita ei vain pysty välttämään. Etenkin tällöin omasta hyvinvoinnista huolehtiminen korostuu. Kuitenkin kuormittavien aikojen ulkopuolellakin on yhtä tärkeää panostaa omaan hyvinvointiinsa. Voit tehdä sitä satsaamalla nukkumiseen, palautumiseen, vapaa-aikaasi sekä tekemällä itsellesi mielekkäitä asioita. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on vastuullisuutta. (Tuohimaa 2022, 28:10) 

Etenkin vanhetessa on hyvä käydä lääkärissä säännöllisin väliajoin tsekkauttamassa itsensä, vaikka mitään ihmeellisempää ei olisikaan. (Pohjakallio 2021, 17:05) Pystyt myös joka päivä tekemään jotakin pientä edistääksesi omaa hyvinvointiasi. Ne pienet jutut ovat myös niitä, joista isot jutut koostuvat. Niiden tärkeyttä ei siis saa unohtaa. (Pohjakallio 2021, 19:00) Tee esimerkiksi joka päivä jotain, mikä edistää sinun palautumistasi. (Pohjakallio 2021, 20:40) Se voi olla mitä vain, esimerkiksi lenkki, television katselu tai vaikkapa molemmat.  

Jos palautumista ei tapahdu edes pitkällä aikavälillä, niin kannattaa silloin pysähtyä tarkemmin pohtimaan, mistä se johtuu. (Tuohimaa 2022, 32.20) Esimerkiksi omien arvojen ja motivaation lähteiden äärellä pysähtyminen voisi olla tuossa tilanteessa hyvä. Pohtia kysymyksiä: Mikä minulle on tärkeää? Mitkä asiat koen merkityksellisiksi? (Hämäläinen 2022, 33:10)  

Pohdinta 

Tämän syksyn jälkeen olen päättänyt tehdä omalle hyvinvoinnille enemmän tilaa niin nyt kuin ensi vuoden puolellakin enkä aio tinkiä siitä. Arkikin rullaa paljon mukavammin ja mielekkäämmin, kun siellä on aikaa itselle ja palautumiselle. Toivon myös todella, että te muut huolehditte itsestänne nyt ja tulevaisuudessa. Siitä seuraa hyvää niin itselle kuin sinun ympärillä oleville ihmisillekin.  

Lopuksi haluaisin vielä muistuttaa, että pyydä tarvittaessa apua. Yksin kuljettuna tie voi olla paljon pidempi, mutta yhdessä lyhyempi. (Tuohimaa 2022, 31:10) Lepo ei myöskään tee sinusta heikkoa. Päinvastoin se tekee sinusta vahvemman.  

Lähdeluettelo 

Mehiläinen. n.d. Kehon ja mielen hyvinvointi. Verkkosivu. Viitattu 6.12.2022. https://www.mehilainen.fi/hyvinvointi  

Lyytinen, N & Hämäläinen, K & Tuohimaa, H. 2022. Johtajan hyvinvointi ja henkilöstö. Podcast-tallenne. Julkaistu 16.5.2022. Viitattu 6.12.2022. https://open.spotify.com/episode/34bWm5bVW9LIZVJQcayLEK?si=b00f2f61492549ea  

Sahimaa, J & Annunen, J & Pohjakallio, P. 2021. Johtajan hyvinvointi ja hyvinvoinnin johtaminen. Podcast-tallenne. Julkaistu 20.4.2021. Viitattu 6.12.2022. https://open.spotify.com/episode/0MrOjuqLbNZ0OEV8TwrR2i?si=495e39719685469b 

Lamminen, M. 2021. Miten tunnistaa oma jaksamisen taso työssään? Blogi 21.5.2021. Viitattu 7.12.2022. https://koulutus.almatalent.fi/blogi/muu/miten-tunnistaa-oma-jaksamisen-taso-tyossaan/