1. Johdanto

Tätä soluesseetä kirjoittaa Proakatemian viimeisen vuoden opiskelijat Minna, Salla ja Inga. Kaikki kolme naista ovat osa tiimiä nimeltä Promisia ja osallistuivat Tamkin Y-kampuksen järjestämälle kurssille nimeltä: Tulevaisuuden hallitus osaaminen. Tämä soluessee on suunnattu erityisesti Proakatemian nuoremmille tiimeille, jotka vielä miettivät oman tiimiyrityksen hallituksen olemassaoloa ja syytä. Toivottavasti esseestä on apua ja se innostaa lukijaa perehtymään aiheeseen vielä syvemmin. Soluesseen alussa paneudutaan enemmän siihen, mikä on yrityksen hallitus, miten se toimii ja miksi. Seuraavaksi kerrotaan enemmän hallituksen jäsenten rooleista, vastuusta ja heidän työkentästään. Viimeisenä on koottu enemmän konkreettisia oppeja siitä, kuinka kirjoista ja Y-kampuksen kurssista voidaan tuoda vinkkejä Proakatemian tiimien arkeen.

Tässä soluesseessä tulemme keskittymään hallituksen toimintaan osuuskunnan ja osakeyhtiön näkökulmasta. Proakatemialla tiimiyritykset ovat pääosin osuuskuntia, joista myöhemmin vaihdetaan kannattavan liiketoiminnan myötä osakeyhtiö. Hallitus on aina omannäköinen. Se koostuu erilaisista ihmisistä, jotka jokainen omalla osaamisellaan tuovat panoksensa hallitukseen. Suomen lakiin on määritelty, että sekä osuuskunnalla että osakeyhtiöllä tulee olla hallitus.

2. Mikä on osuuskunnan ja osakeyhtiön hallitus?

Osuuskunta:

Lain mukaan osuuskunnassa pitää olla vähintään yksi ja enintään viisi jäsentä. Jos osuuskunnassa on jäseniä vähemmän kuin kolme, tulee tällöin hallituksella olla varajäsen. Hallituksen jäsenet valitsee osuuskunnan kokous. Hallituksen jäsen määrätään hallitukseen toistaiseksi, ellei tehdä erikseen määräaikaista sopimusta. Hallitus valitsee joukostaan puheenjohtajan, ellei säännössä ole mainittu toisin. Jos äänestystulos menee tasan, arvotaan puheenjohtaja. Osuuskunnassa ylintä päätäntävaltaa käyttävät osuuskunnan jäsenet osuuskunnan kokouksessa. Jokaisella osuuskunnan jäsenellä on yksi ääni, jollei osuuskunnan perustamis säännöissä ole toisin mainittu. Jokainen jäsen toimii osuuskunnassa työttömyysturvalain tarkoittamassa mielessä johtavassa asemassa. (Perustajanopas, 2020). Osuuskunnan hallituksen jäsenet ovat valvontavelvollisia osuuskunnan toiminnasta, koska he ovat myös korvausvelvollisia jos valvontavelvollisuutta on laiminlyöty. Osuuskunnassa ovat siis osuuskunnan jäsenet ja hallituksen jäsenet mukana osuuskunnan liiketoiminnan pyörittämisessä.

Osakeyhtiö

Osakeyhtiössä hallitus on merkityksellisin ja samalla myös ainoa lain mukaan pakollinen elin. (Minilex, 2020) Hallituksella on osakeyhtiössä niin sanottu yleistoimivalta, jolla tarkoitetaan sitä, että kaikki päätöksenteko, joka ei osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu muulle päätöksentekoelimelle, kuten yhtiökokoukselle tai toimitusjohtajalle on hallituksen vastuulla. (Minilex, 2020) Osakeyhtiön hallituksen jäsenellä on mahdollisuus erota koska vain ja myös hänet voidaan erottaa milloin tahansa. Ellei yrityksen yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty, tulee hallituksessa olla yhdestä viiteen jäsentä. Mikäli hallituksessa on vähemmän kuin kolme jäsentä, tulee nimetä vähintään yksi varajäsen. Hallituksen puheenjohtajan valitsee hallitus itse, ellei säännöissä ole muuta mainittu. Osakeyhtiön hallituksen jäsenen tulee olla täysi-ikäinen henkilö. Myöskään konkurssissa olevaa henkilöä ei voida valita hallitukseen. Jäsen voi erota ennen toimikauden päättymistä ja se tulee voimaan, kun se on ilmoitettu hallitukselle. Eroaminen kannattaa tehdä sähköpostilla, jolloin jää muistiin eroilmoituksen päivämäärä ja kellonaika. Jos hallituksen on valinnut joku muu kuin yhtiökokous, eroamisesta on myös ilmoitettava valitsijalle. Jos hallitukseen ei jää enään tarpeeksi jäseniä, on eroavan huolehdittava siitä, että yhtiökokous järjestetään, jotta hallitukseen voidaan valita tarpeeksi jäseniä. Hallituksen jäsenten tulee siis huolehtia hallituksen toiminnan etenemisestä erovaiheen aikanakin.

Jos yhtiöllä ei ole toimitusjohtajaa, tulee hallituksen silloin huolehtia toimitusjohtajan työtehtävistä. Hallituksella on oikeus delegoida valtaa toimitusjohtajalle ja työryhmille mutta hallitus on päävastuussa yhtiön toiminnasta. Kaikki hallituksen jäsenet ovat päätöksenteossa tasavertaisia, vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnasta, valvoo yhtiökokoukset ja

muut lainmukaisuudet. Hallitus huolehtii kaikkien osakkeenomistajien edusta yhdenvertaisesti yhtiön edun kautta. Osakkeenomistajat pitävät yhtiökokouksen, jossa he valitsevat hallituksen.

Niin osuuskunnassa kuin osakeyhtiössäkin hallituksen tulee toimia Suomen lain mukaan ja huomioida samalla yhtiön säännöt. Hallituksen jäseneltä odotetaan luottamusta, avoimuutta ja kiinnostuneisuutta yritystä tai yhtiötä kohtaan. On myös hyvin tapauskohtaista, että maksetaanko hallituksen jäsenille korvausta tehdystä työstä. Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin pitää sitä, että jos hallituksen jäseneltä odotetaan työpanosta yhtiön tai yrityksen liiketoiminnan parantamiseen, on siitä myös maksettava palkka tai palkkio. Osuuskunnan hallituksen jäsen saa vuodessa yhtä paljon kuin yrityksen toimitusjohtaja saa kuussa palkkaa. Palkkio maksetaan kerran kuussa, kahdentoista kuukauden ajan. Hallituksen puheenjohtaja saa työstään 1,5 kertaisen palkkion. Kun työstä maksetaan palkkio, odotetaan myös sitoutuneisuutta ja luottamusta. Osuuskunnan ja osakeyhtiön hallituksen tulee keskittyä liiketoiminnan eteenpäin viemiseen. Palavereissa olisi hyvä keskittyä strategiaan ja tulevaisuuteen. Noin 70% ajasta on hyvä käyttää eteenpäin katsomiseen ja loput 30% katsotaan niin sanotusti peruutuspeilistä taaksepäin. Hallituksen tulee aina keskittyä yrityksen kolmeen tärkeään kulmakiveen, jotka ovat

• Kannatavuus (pitkällä aikajänteellä tulojen on oltava kuluja suurempia)
• Maksukykyisyys (yrityksen kyky selvitä juoksevista maksuista, kassaanmaksujen on oltava kassastamaksuja suuremmat)

• Vakavaraisuus (oman pääoman määrä on kaiken aikaa oltava positiivinen)

Hallituksen kokouksessa olisi hyvä olla aina paikalla sihteeri kirjaamassa pöytäkirjaan merkittäviä asioita ylös. Hallituksen puheenjohtaja voi myös toimia sihteerinä, mutta tällöin puheenjohtajan on vaikea hallinnoida keskustelua. Hallituksen pöytäkirja tulee aina hallituksen jäsenille luettavaksi ja allekirjoitettavaksi. Pöytäkirja on myös laissa pätevä muodollinen paperi todistuksena, jos yrityksen tai hallituksen täytyisi todistaa jotain. Hyvä hallituksen kokous on aina valmisteltu hyvin. Usein tämän hoitaa sihteeri, eli hän lähettää kokouskutsut, järjestää kokouspaikan ja huolehtii siitä, että tarvittavat ennakko infot ja paperit ovat menneet ajallaan kaikille hallituksen jäsenille. Hallituksen pöytäkirjan asialistan suunnitteluun kannattaa panostaa ja käyttää aikaa. On tärkeä miettiä, että mitkä aihekokonaisuudet tarvitsevat enemmän aikaa ja mitkä asiat on nopeammin läpikäytäviä.Useimmiten hallitukset käyttävät kokoustekniikkana seuraavaa: päätösasiat, valmisteltavat ja kehitettävät asiat, jonka jälkeen jää aikaa tiedotusasioille. Hallituskurssilla myös kuulimme yhden hallituksen käyttävän kelloa niin suunnittelussa kuin kokouksissa. Kullekin aiheelle on merkitty käsiteltävän aiheen pituus, jolloin osallistujat tietävät kuinka paljon aikaa on käytettävissä.

“Hyvä hallitus ei voi kompensoida huonoa toimitusjohtajaa, mutta hyvä toimitusjohtaja voi kompesoida huonon hallituksen. “ Pertti Mäntylä

3. Hallituksen työkenttä

Kuvitellaan, että sinulla on oma yritys josta olet vastuussa ja josta olet aina unelmoinut. Olet päässyt vauhtiin hyvinkin nopeasti, mutta et euroissa vielä kovin pitkälle. Suomalaiseen tapaan kuuluu mennä läpi vaikka harmaan kiven – ja sen olet tehnyt. Lähelläsi olevat ihmiset näkevät konkreettisesti sen, mikä saa sinut tuntemaan olevasi elossa. Mikäli sinulla on unelmia yrityksesi suhteen – ajatuksia siitä, että haluat päästä jollain tavalla vaikuttamaan isompaan yleisöön, sinun kannattaa miettiä hallituksen palkkaamista yrityksellesi. Jos tämä ajatuskin saa karvasi nousemaan pystyyn, sinulla saattaa olla vääränlainen kuva hallituksesta. Sinulla on edelleen valta, nyt vain mennään päämäärään yhdessä. 

Hallituksen tuoma arvo herättää usein ristiriitaista keskustelua ja mielipiteitä. Jotkut näkevät sen sikariportaana, jotka kerran kuukaudessa tapaavat ikään kuin verkostoitumisen ja hyvien tarjottavien merkeissä. Toisille hallitus on tuonut valtavan taloudellisen kasvuloikan tai laittanut yrityksen asiat kuntoon niin että sillä on mahdollisuus menestyä isosti. Menestystä voidaan mitata usein eri tavoin, hallituksissa yhtenä menestymisen mittarina on omistajan tahdon toteutuminen. Se mitä omistaja tahtoo on hallituksen työtä. Tarkastellaan vielä lähemmin sitä, mitä kuuluu hallituksen työkenttään.

Hallituksen työkentän voi jakaa esimerkiksi niin, että siinä tapahtuu valvova osuus; hallitus takaa, että yrityksen toiminta on laillista. Valvotaan, että toimitaan lain mukaisesti sekä tiedostetaan vastuut, oikeudet ja velvollisuudet. Hallituksen työkenttään kuuluu myös tuloksellisuus, jolloin kehitetään liiketoimintaa niin organisaatio- ja johtamisjärjestelmistä seurantaan ja operatiivisiin mittareihin. Hallituksen tehtävänä on myös varmistaa, että yrityksellä on tulevaisuus. Tällä pelipaikalla keskitytään yrityksen strategiaan, suuntaan ja avainmenestystekijöihin. Näissä kahdessa viimeisessä voi toteutua seuraavanlainen runko: tiedonhankinta, analyysin tekeminen, orientoituminen, oppiminen, innovaatiot ja innovointi, valinnat sekä päätöksenteko. Hallituksen oma työskentely mutta myös yrityksen työskentely tarvitsee nykypäivänä enemmän avoimia prosesseja kuin suljettuja prosesseja. Suljetulla prosessilla tarkoitetaan tiukkaa toimintatapaa, mistä ei poiketa. Avoin prosessi mahdollistaa oppimisen ja muutoksiin reagoimisen.

Hallituksen on erityisen tärkeää ymmärtää, että merkittävä osa korkeakoulumaailmasta keskittyy kompleksisuuden yksinkertaistamiseen erilaisissa asioissa. Eli hallituksen jäsenen olisi hyvä ymmärtää oma taustansa ja historiansa sekä tavan, miten itse ajattelee ja mitkä ovat vaikuttaneet siihen. Pyrkimys yksinkertaistamaan heti ei välttämättä tuota haluttuja tuloksia, sillä maailmamme ei satu olemaan yksinkertainen. Yksinkertaistaminen saattaa tuoda turvallisuuden tunteen siitä, että pitää langat käsissään ja hallitsee tilannetta. Yritysmaailma on kuitenkin kompleksinen ja ennustamaton. Hallituksen tehtävä on hyväksyä tämä suttuisuus ja löytää sieltä yritykselle relevantit asiat, jotka pystyy eteenpäin viestimään yrityksessä yksinkertaisesti. Esimerkiksi kukaan ei pystynyt ennustamaan koronan aiheuttamaa tuskaa tai vahinkoa. Vieläkin olemme epävarmoja lähitulevaisuudesta. Mitä joustavammat ovat hallituksen työskentelytavat on, sitä nopeammin se sopeutuu muutoksiin.

Koronan kaltaisissa kriisitilanteissa hallituksen liiketoimintaosaaminen korostuu – ennakointi, ideointi ja analysointi. Tälläkin hetkellä moni hallitus miettii yrityksen tappioiden minimoimista ja katseet suuntautuu jo loppuvuoteen. Hallitukselle on tärkeää taata yritykselle tulevaisuus vaikeankin ajanjakson yli ja nimenomaan myös ihmisille. Inhimillisinä olentoina erilaiset pelot esimerkiksi epäonnistumisesta saattavat vaikuttaa ajatteluun ja sitä kautta toimintaan. Nopeasti muuttuvassa ympäristössä toimivan johdon on pidettävä pää kylmänä ja edettävä rauhassa. Kukaan ei kuitenkaan sano sen olevan helppoa. Päinvastoin se on hemmetin vaikeaa, sillä ympäristön epävarmuus vaikuttaa. Hallituksen tehtävänä on linjata rankemmin – laittaa asiat raameihin ja priorisoida, sekä olla toimitusjohtajan tukena.

4. Mistä koostuu hyvä hallitus?

Hallitukset ovat uniikkeja (tai ainakin niiden pitäisi olla) sillä ne riippuvat täysin yrityksen tilanteesta sekä siitä, mihin halutaan mennä. On joitakin yhteneväisyyksiä, esimerkiksi jokaisella hallituksella, jossa on useampi jäsen, valitsee puheenjohtajan. Puheenjohtajalla ei ole sen erityisempiä oikeuksia, mutta esimerkiksi jos äänet menevät tasan, on puheenjohtajan ääni ratkaiseva. Tärkeimpiä puheenjohtajan tehtäviä on kutsua hallitus koolle sekä allekirjoittaa hallituksen pöytäkirjat. Muut jäsenet kannattaa valita toisiaan täydentävästi ja niin, että ajattelun monimuotoisuus mahdollistuu. Esimerkiksi voi olla hyvä, että hallituksessa on paikalla ideointikykyinen kyselijä, operatiivinen asiantuntija, joku kenellä on kokemusta siitä mikä yrityksellä on edessä, joku kenellä on kokemusta siitä mikä yritykselle on keskeistä, rakentava kriitikko sekä aktiivinen hyväksyjä. Hallituksiin ei välttämättä kaivata jälkiviisaita tai mitäänsanomattomia. Näitä tyyppejä yhdistää kuitenkin yhteinen kiinnostus yrityksen toimintaa kohtaan.

On ensiarvoisen tärkeää, että hallituksella on selkeät sävelet oman toimintansa reflektoinnista. Ristiriidoilta ei voida välttyä, eikä niitä kuulukaan kitkeä pois. Hallituksen keskinäisessä yhteistyössä merkitsee se, millä tavalla he kunnioittavat toinen toisiaan. Mikäli kunnioitus on läsnä, ei tarvitse pelätä erimielisyyksiä. Hyvä Hallitustyö -kirjan mukaan hallituksen puheenjohtaja voi tehdä hallituksen toiminnastaan kyselylomakkeen, johon jokainen jäsen vastaa ja ne käydään yhdessä hallituksen kesken läpi, ikäänkuin muodollinen motorola. Hallituksen jäsenten odotetaan osoittavan toiminnassaan huolellisuutta. Vaikka jäsenten roolit ovat keskenään erilaiset, jäsenen on velvollisuus pyrkiä kaikessa toiminnassaan edistämään yrityksen etua. Velvollisuuteen kuuluu myöskin yhdenvertainen kohteleminen yhtiön osakkeenomistajia. Mikäli rikkoo tätä velvollisuutta esimerkiksi suosimalla jotakin osakkeenomistajaa, voi jäsentä odottaa vahingonvastuukorvaus.

5. Strategian luominen yrityksessä

Hallituksen tärkein  tehtävä on luoda yrityksen strategiaa ja pitää huolta siitä että se menee yrityksen visiota kohti. Hallituksella tulee olla selkeä kuva siitä mikä on omistajien tahto yrityksessä. Esimerkiksi strategiaan vaikuttaa oleellisesti se, ovatko yrityksen omistajat aikeissa myydä yritystä, haluavatko he kasvattaa vai haluavatko pyrkiä kansainvälisille markkinoille. Myöskin toiminnan riskit on oleellista hallituksen tiedostaa ja niitä tulee käsitellä jokaisessa kokouksessa. Ennen strategian luomista tulee käyttää aikaa miettimällä lähtökohtaolettamuksia, eli kuinka maailma tulee muuttumaan omalla toiminta-alalla esimerkiksi viiden vuoden kuluttua? Esimerkkejä lähtökohtaolettamuksista; millä prosenttiosuudella asiakkaat tulevat käyttämään verkko-ostoja myymälän sijaan?  20% asiakkaista ostaa verkosta aiempien lukujen sijaan. Miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen? 40% ihmisistä haluaa valita ekologisemman vaihtoehdon.

Strategian luominen lähtee hahmottamalla yhtiön toimintaympäristö, sen mahdollinen laajeneminen sekä yrityksen sidosryhmät eli yhteistyökumppanit yms. Prosessin alussa oleellisinta on tietää yrityksen suunta, arvot, visio, missio sekä liikeidea ja liiketoimintamallit. Hallituksen tulee ymmärtää yhtiön kilpailukykyinen tapa toimia ja miettiä kuinka sitä vahvistaen luodaan oikeasuuntaista strategiaa. Mitkä ovat yrityksen avainmenestystekijät, kuinka niistä pidetään huolta ja kuinka niitä parannetaan entisestään. Onko yrityksessä jotain mistä pitäisi luopua, jotta voidaan lisätä resursseja avainmenestystekijöihin? Lopuksi strategian luomisessa tulee määrittää strategiset tavoitteet, konkreettiset  stepit vision toteuttamiseksi. Ja tietenkään numeroita unohtamatta. Eli jatkuvasti on tarkasteltava riittääkö budjetti strategian tavoitteluun.

Strategian luomisen jälkeen jokaisessa hallituksen kokouksessa otetaan katsaus strategian etenemistä sekä budjetin riittävyydestä. Vuosittain järjestettävässä strategiakokouksessa otetaan asialistalle lähtökohtaolettamusten mahdollinen toteutuminen tai toteutumatta jättäminen ja tarkastellaan, pitääkö strategiaa muuttaa, jos lähtökohtaolettamukset eivät ole toteutuneet oletetulla tavalla. Jokaista strategian kohtaa tarkastellaan vuosittain.

Koska valmistuttuamme meillä tulee olla uusin ja modernein tieto yrittäjyydestä, niin meidän pitää pitää huolta siitä että hankimme tietoa koko ajan ja tarkastelemme lähteistä kriittisesti monesta suunnasta. Siksi olisi myös tärkeää, että meillä olisi hallussa se tieto mitä hallitustyöskentely on, sillä nuorista ja uusista (etenkin naisista) on pula yritysten hallituksissa.

6. Hallitustyöskentely Proakatemiassa

Proakatemian yritysten hallitustoiminta on kuulemamme mukaan perustunut lähtökohtaisesti ns. nukkehallitukseen,  eli hallituksen jäsenet ovat paperilla, mutta hallitus ei ole oikeasti toiminnassa. Jääkö meiltä iso oppi kokematta, jos emme työskentele niin kuin isossa yrityksessä hallitus työskentelee? Ei ole lainkaan meriitti sanoa, että on ollut hallituksen jäsen jossain yrityksessä, ellei hallitus ole toiminut yrityksen hyväksi aktiivisesti. Meidän tiimissä hallituksen on korvannut johtoryhmä, joka on suunnitellut yhdessä strategiaa ja operatiivista toimintaa. Se on usein pienten yritysten tapa toimia, mutta kasvua tavoitellessa hallituksen rooli on merkityksellinen.

Mitä jos olisimmekin heti ottaneet käyttöön hallituksen ja siihen kaksi ulkopuolista asiantuntijaa, esimerkiksi alumneja, ja sillä kokoonpanolla olisi lähdetty luomaan Promisian strategiaa?  Voi olla että olisimme hyvin erilaisessa tilanteessa nyt jos olisimme näin tehneet. Emme myöskään pidä mahdottomana sitä, että joka vuosi Business leaderin vaihtuessa, olisimme ilmoittaneet Prh:een uuden hallituksen. Toiminta olisi voinut olla toimivaa esimerkiksi siten, että alumnit pysyisivät hallituksessa kaiken aikaa asiantuntijan roolissa ja Promisialaiset vaihtuisivat hallitukseen vuosittain sen perusteella, mitä tulevan vuoden strategiaan tarvittaisiin. Tällä tavalla olisimme saaneet erittäin hyvän opin oikeasta hallitustyöskentelystä.

Kuitenkaan vielä ei ole myöhäistä oppia hallitustyöskentelyä ja viedä kurssilla saamiamme oppeja tiimille pajojen muodossa. Muutamat meistä ovat vieraiden yritysten tai yhdistysten jäseniä, ja siksi olisikin arvokasta, että toisimme kaikki saamamme opit myös tiimille. Monen yrityksen hallituksen kokoukset  ovat aikataulutettu, jotta jokainen jäsen ottaa vastuun siitä, että asiat hoidetaan aikataulussa. Tämä olisi ehdottoman hyvä käytäntö monelle tiimille. Viikkopalaverit usein venyvät, koska tiimissä on niin monta ihmistä ja jokaisen mielipide halutaan kuulla. Jos heti palaverin alkuun esitettäisiin aikataulu ja läpikäytävät asiat, jokainen tietäisi kuinka monta asiaa on vielä tulossa, ja suhteuttaa omien puheenvuorojensa oleellisuuden sen mukaan. Erittäin hyvä käytäntö myös olisi, että jos asialistalla olisi aikaa ja makustelua vaativia asioita, olisi kokouksen esityslista jaettu jokaiselle etukäteen. Näin kokoukseen oltaisiin valmistauduttu etukäteen, eikä asioita aleta miettimään vasta siinä hetkessä kun esitys ilmestyy taululle. Näin kokouksista saadaan huomattavasti tehokkaampia, ja varmasti jopa idearikkaampia.

7. Mitä oppeja yksilö voi tuoda tiimille ja yhteisöön erilaisten kurssien ja kirjojen avulla?

Jokainen kurssi ja kirja herättää jonkinlaisia tunteita ja ajatuksia yksilössä. Proakatemian systeemi on rakennettu niin, että yksilöllä on vastuu etsiä tietoa eri lähteistä ja siten tuoda tiimiin eri näkökulmia. Yksinkertainen kaava toiminnalle on lukea kirja tai käydä kurssilla/seminaarissa, tiivistää omat ajatuksensa esseeksi ja viedä niitä sitä kautta hitusen pidemmälle. Esseen pohjalta on helppo lähteä rakentamaan paja, jossa aihetta käsitellään tiimin kesken, luoden uusia näkökulmia ja ideoita aiheeseen liittyen. Näin yksilö pystyy tuomaan toiminnallaan tiimiin erittäin paljon tietoa. Pahin virhe, jonka voimme tehdä on se, että emme vie oppimaamme eteenpäin. Jokaisella tiimin jäsenellä on vastuu siitä, että tietoa jaetaan ja sitä sovelletaan käytäntöön. Ihannetilanteena se, että jokaisessa pajassa tulee esille kirjoista, kursseista tai seminaareista opittu tieto.

Toivottavasti tämä essee herätti  ajatuksia ja sait lukemastasi uutta tietoa ja ideoita!

Terkuin Promisiaanit Inga, Minna ja Salla <3

Lähteet:

Y-Kampuksen Tulevaisuuden hallitusosaamisen kurssin muistiinpanot

Nettilähde: https://perustajanopas.pellervo.fi/osuuskunnan-hallinto/ . Luettu 1.4.2020

Nettilähde: https://www.minilex.fi/a/osakeyhti%C3%B6n-hallituksen-vastuu. Luettu 1.4.2020

Risto Siilasmaa – Paranoidi optimismi (2018)

Juhani Erma, Tommi Rasila & Olli V. Virtanen – Hyvä hallitustyö (2015)

Hallituksen jäsenen haastattelu yrityksestä X

Tampereen ratikka hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan haastattelu 11.2.2020