Pätevyys tiiminvetäjäksi

Halusin lähestyä Tiimin vetäminen -kirjan aihetta mahdollisimman käytännönläheisesti. Kirjassa oli testi ”Pätevyys tiiminvetäjäksi”, jossa tarkasteltiin pätevyyttä mm. sosiaalisten taitojen, kommunikointi- ja yhteistyökyvyn sekä viestintätekniikoiden kautta (Krüger 2004, 29-30). Minua kiinnosti tehdä kyseinen testi, sillä halusin reflektoida omaa mielipidettä taidoistani tiimikaverieni havaintoihin. Tahdoin nähdä kehitettävät kohdat selkeästi sekä miettiä niihin ratkaisuja. Tahdoin myös testin avulla tarkastella, että näkevätkö tiimikaverini samat asiat vahvuuksinani, kuin minä itse.

”Jokainen voi kehittää omaa profiiliaan ja laajentaa valmiuksiaan. Sitä varten hänellä pitäisi olla mahdollisimman objektiivinen kuva omista kyvyistään ja puutteistaan.” (Krüger 2004, 28.)

Testi oli jaettu seitsemään osaan: sosiaaliset taidot, kontaktikyky, yhteistyökyky, integrointikyky, kommunikointikyky, itsehallinta ja viestintätekniikat. Arviointiasteikko oli yhdestä seitsemään, jossa ykkönen merkitsi heikkoa, nelonen keskivertoa ja seitsemän vahvaa taitotasoa. Vastasin itse testin jokaiseen kohtaan ja pyysin myös kahta tiimikaveriani vastaamaan omatoimisesti testin vaihtoehtoihin. He vastasivat sen perusteella, että minkälaisia havaintoja olivat toiminnastani tehneet menneiden kolmen kuukauden aikana.

Testin vastausten perusteella keskiarvokseni tuli 5,9 pistettä eli taitotasona se on aika vahva. Osioista selkeästi vahvimpia olivat yhteistyökyky ka 5,8, sosiaaliset taidot ka 5,9, kommunikointikyky ka 6,1, kontaktikyky ka 6,1 ja itsehallinta ka 6,5. Keskiarvojen perusteella integrointikyky ka 5,4 ja viestintätekniikat ka 5,0 olivat heikoimmat osa-alueet ja tiimiläisiltä saamani palautteen perusteella myös hankalimmat kohdat arvioida, sillä niihin liittyviä taitoja oli ollut hankala havainnoida näiden kolmen kuukauden aikana. Testin keskiarvoksi tullut tulos aika vahva -taitotaso vastasi hyvin myös odotuksiani. Omien vastauksieni keskiarvo oli 6,1.

Oli mielenkiintoista huomata, että kuinka testin pisteet jakaantuivat vastaajien välillä. Hyvin usein vastausten kohdalla oli käynyt niin, että olin samaa mieltä jommankumman vastaajan kanssa ja toinen oli sitten antanut joko yhden pisteen alas- tai ylöspäin, joten suuria heittoja erisuuntiin ei vastauksissa juuri tullut.

Jos tarkastellaan lähemmin yksittäisiä vastauskohtia, niin aiheet jotka olivat kaikkien meidän mielestä vähintään taitotasoa 6 eli aika vahva olivat: tarjoaa neuvoja, luottaa muihin, auttaa vaikeuksissa, välittää informaation eteenpäin, ei korota liikaa ääntä, ei luo jännitteitä/aggressioita ja on mielenlaadultaan tasainen sekä ennakoiva. Tunnistan itsestäni kyllä nuo piirteet ja oli hienoa huomata, että myös tiimikaverini pitivät niitä vahvoina taitoina. Ne on myös hyvä muistaa jatkossa, jotta voisin hyödyntää niitä sekä tiimiläisenä, että mahdollisesti tulevaisuudessa myös tiiminvetäjänä toimiessa. Vastausten perusteella voisin parantaa entisestään pyrkimystäni etsiä luonnostaan yhteyttä muihin, pyrkimystä keskusteluun sekä tarttua muiden mielipiteisiin ja ideoihin enemmän. Kyseiset taidot ovat hyvin samankaltaisia ja tunnistan hyvin kyllä tilanteet, joissa voisin nähdä vielä enemmän vaivaa kyseisten piirteiden eteen.

Tiedän, että osasyy kyseisten piirteiden varjoon jäämiselle on herkempi taipumukseni ”rasittua” sosiaalisissa tilanteissa. Havannoin todella herkästi ympäristöäni ja ympärilläni tapahtuvia asioita. Näen pienetkin eleet ja kuulen hiljaisimmatkin äänet. Kun ”tuntosarvet” ovat jatkuvasti pystyssä ja pää pyörii tahtomattakin kuin pöllöllä, on ylirasittumisen mahdollisuus taattu. Pitääkseni keskittymiseni hallinnassa ja säästelläkseni voimavarojani pitkään jatkuvissa sosiaalisissa tilanteissa, joissa on paljon ihmisiä ympärillä ja monta asiaa tapahtuu samaan aikaan, joudun todella keskittymään siihen, että minkä asioiden käsittelemiseen käytän voimiani ja mitkä asiat priorisoin korkeimmalle. Tämä tarkoittaa siis usein sitä, että en pysty reagoimaan kaikkiin esille nousseisiin mielipiteisiin ja ideoihin, sillä pääni koittaa tahtomattanikin sisäistää älyttämättömät määrät ympäriltä tulevaa ”mikroinformaatiota”. Sama piirre vaikuttaa myös tilanteisiin, joissa koitan etsiä luonnostaan yhteyttä muihin ja pyrkiä keskusteluun. Tilanteen ja ympäristön on oltava todella otollinen ja ympäriltä tulevan ”mikroinformaation” määrä mahdollisimman pieni, jotta pystyn näyttämään parastani keskusteluissa sekä yhteyden luomisessa.

Tämänkin asian tiedostaminen auttaa kuitenkin erilaisissa haastavissa tilanteissa, sillä silloin voin itse pyrkiä vaikuttamaan tilanteen ”rasittavuuteen”. Voin karsia ympäriltä häiriötekijöitä ja pyytää myös toisilta ymmärtäväistä suhtautumista, jos kerron, että juuri siinä tilanteessa keskittyminen voi olla minulle todella haastavaa. Mahdollisessa tiiminvetäjän roolissa se auttaa minua myös ymmärtämään, kuinka erilaisia tarpeita jokaisella meillä voi yksilöinä olla ja voin näin ollen auttaa parhaani mukaan, jotta jokaisesta yksilöstä saataisiin kaikista paras potentiaali esiin.

Ongelmanratkaisutyyli

Tein myös testin tavastani ratkaista ongelmia. Pisteiden mukaan tyylini ratkaista ongelmia on kommunikoiva tyyli (13 p.). Muita tyylejä olivat kokeileva (12 p.), suunnitelmallinen (10 p.) ja analyyttinen (8 p.).

”Suhteiden luominen yhteistyökumppaneihin merkitsee sinulle paljon. Positiivinen työilmapiiri on sinulle edellytys abstraktien kysymysten käsittelemiseksi.” (Krüger 2004, 91.)

Allekirjoitan kyllä ylläolevan kuvauksen kommunikoivasta tyylistä täysin. Jos työilmapiirissä on heikkouksia, näen ne suurina ongelmina ja silloin myös muiden ongelmien ratkominen hankaloituu. Tarvitsen ympärilleni ilmapiirin, jossa voi puhua ajatuksista ja asioista avoimesti, suoraan sekä rehellisesti ja tietenkään ketään satuttamatta. Tiimille koituviksi hyödyiksi kommunikoivasta tyylistä Krüger oli kirjoittanut: avuliaisuus, tiimikeskeisyys, tuo asiat esille sekä ”emotionaalinen voima”. Konfliktipotentiaalina oli, että kommunikoiva saattaa etsiä konflikteja niiden välttämisen sijaan ja viholliskuvana ovat ”kylmät teknokraatit”. (Krüger 2004, 93.)

Henkilöiden erilaiset ongelmanratkaisutyylit on hyvä tiedostaa sekä tiiminjäsenenä, että mahdollisesti myös tiiminvetäjän roolissa toimiessa. Jos ei anna tarpeeksi tilaa myös toisten tavalle käsitellä ja ratkaista ongelmia, on konfliktitilanne lähes taattu. Erilaisten ongelmanratkaisutyylien tiedostaminen auttaa havainnoimaan tiimin mahdollisuudet, toiminnan mahdolliset riskit ja syyt jäsenten erilaisiin ajattelu- sekä käytösmalleihin (Krüger 2004, 91, 93).

Tiimitaitoinen käyttäytymisprofiili

Tein myös kirjan testin: Miten tiimitaitoista oma käyttäytymisprofiilisi on? Alapuolella olevassa kuvassa näkyvä punainen viiva kuvastaa suuntaa antavasti käyttäytymisprofiilia, joka edistää yhteistyötä ja tiimin suorituksia (Krüger 2004, 87). Vihreällä merkitty käyrä on oma käyttäytymisprofiilini.

”Käyrän mukainen käytös on huomaavaista, sovittelevaa ja asiassa pysyvää käyttäytymistä.” (Krüger 2004, 87).

Käyttäytymisprofiilini on hyvin samankaltainen, kuin punainen käyrä, joka on hyvä asia. Profiilissani sovittelevuus, kompromissivalmius, kärsivällisyys, sitoutuneisuus, huomaavaisuus, tuloshakuisuus, itsevarmuus, kunnianhimoisuus, asiallisuus ja sitkeys kulkivat käsi kädessä suuntaa antavan profiilin kanssa.

Piirteeni, jotka erosivat suuntaa antavasta profiilista, olivat määrätietoisuus, aggressiivisuus, dominoivuus, emotionaalisuus, peräänantamattomuus, vaikutusvaltaisuus ja luovuus. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä tarkoitus ei ole, että kenenkään tiiminjäsenen profiilin tarvitsisi olla täysin samanlainen, kuin ylläolevan punaisen käyrän.

Jos haluan kuitenkin kehittää profiiliani vielä enemmän tiimiä palvelevaan suuntaan, minun kannattaa tarkkailla juuri edellä mainittuja asioita toiminnassani. Omaa profiiliaan kannattaa aika ajoin tarkastella, jotta tietää mitkä piirteet voivat tuottaa haasteita käytännössä ja mitä piirteitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää tiimin hyväksi.

Pohdinta

”Luottamus ja lojaalius ryhmää kohtaan merkitsee käytännössä samaa kuin luottamus ja lojaalius omaa itseään kohtaan.” (Krüger 2004, 11).

Tykkään tarkastella omaa käyttäytymistäni ja havainnoida piirteideni vaikutusta myös käytännössä. Mielestäni, mitä paremmin on perillä omista vahvuuksistaan, heikkouksistaan ja roolistaan, sitä paremmin voi myös niiden vaikutukseen vaikuttaa. Tuntemalla hyvin omat toimintatapansa ja niiden vaikutukset, voi itseään kehittää jatkuvasti. Itsetutkiskelu voi olla haastavaa ja pelottavaa, mutta mitä avoimemmin kuitenkin asioihin suhtautuu, sitä paremmat mahdollisuudet itsensä kehittämiselle ja henkilökohtaiselle kasvulle on. Se vaatii kuitenkin myös ripauksen rohkeutta, jotta uskaltaa olla itselleen täysin rehellinen ja ottaa myös toisilta tulevan palautteen avoimin mielin vastaan. Kaikki itsensä kehittämiseen käytetty aika on kuitenkin arvokasta ja palkitsevaa. Se opettaa joka kerta jotain uutta ja avaa myös ympärillä olevasta maailmasta erilaisia puolia esiin. Itsensä kehittämiseen käytetty aika on suoraan myös tiimin hyvinvointiin, tiimin toimintaan ja tiimin menestymiseen käytettyä aikaa.